Mulla on Nishikin maantiepyörä, jonka runkokoko on L, pyörässä lukee 56cm. Itse olen 179cm pitkä. Nishikin taulukosta kun katson niin M- koko on sopiva 170- 180 senttiselle ja L- koko 175- 185 senttiselle. Kaiken järjen mukaan pyörän pitäisi, olla minulle juuri sopivan kokoinen. Mutta.
Tuntuu että joudun kurottelemaan kahvoille, siirsin penkinkin ihan eteen. Yleensä kun ajelen niin pidän aina kiinni, siitä kohti kun vaakaputki kääntyy suoraan eteenpäin. Heti ns. suoran putken alkukohdasta.
Mites muilla ? Mistä pidätte kiinni ajaessa ?
Mitään uusia osia en ryhdy pyörääni tilaamaan/ laittamaan, tällaisessa pienessä harrasteajossa tämä kelpaa minulle oikein hyvin.
Tuntuu että joudun kurottelemaan kahvoille, siirsin penkinkin ihan eteen. Yleensä kun ajelen niin pidän aina kiinni, siitä kohti kun vaakaputki kääntyy suoraan eteenpäin. Heti ns. suoran putken alkukohdasta.
Mites muilla ? Mistä pidätte kiinni ajaessa ?
Mitään uusia osia en ryhdy pyörääni tilaamaan/ laittamaan, tällaisessa pienessä harrasteajossa tämä kelpaa minulle oikein hyvin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nuo Nishikin, kuten monen muunkin halpismerkin suositustaulukot ovat vähän sinne päin. Periaate on, että myydään ihan mitä vain ihan kenelle tahansa välittämättä asiakkaasta.
Pyörän kokoa ei voi päätellä ajajan pituuden mukaan. Vähintään pitäisi käyttää laskuria, joka ottaa huomioon ajajan jalan pituuden. Katso vaikka Fillarilehden foorumilta noita linkkejä kokolaskureihin.
Jos pyörä tuntuu pitkältä, niin kokeile lyhyempää stemmiä. Se auttaa.
Käsien ote on ehkä vajaat 50% kahvoilla, loput (alaote, keskeltä ja mutkan kohdalta) jakaantuvat ehkä tasan. Muista pitää kädet hiukan koukussa!
Ehkä et ole tottunut etukumaraan ajoasentoon. Runkokoko on ihan passeli, eivätkä Nishikin maantiepyörät käsittääkseni ole kovin pitkärunkoista lajia.
Satulaa pituussuunnassa siirtämällä ei ajoasennon pituutta korjata, sillä satulan paikka määräytyy polkimien mukaan. Poljinkampien ollessa vaakasuorassa pitää polvilumpion olla kohtisuoraan etummaisen poljinakselin yläpuolella. Satulan korkeus on ennen tätä mittausta ensin säädetty oikeaksi.
Maantiepyörässä satulan nokkaan asetetun kyynärpään ja ohjaustangon vaakaputken suuntaan ojennettujen sormien väliin pitäisi jäädä muutama sentti. Jos asento tuntuu yhä hankalalta, voi harkita lyhemmän etu-ulotttuman ohjainkannattimen hankkimista.
Itsellä oli (crossarissa) vähän samaa tuntua, johtui varmaan siitä, että en ollut
tottunut etunojassa ajamiseen.
Satulan kulman kääntäminen aivan karvan verran alaspäin (etupäästä) auttoi
tässä. Eli jos satulassa on tämä säätö, kannattaa ainakin kokeilla.