(Alhaalla kysymykset miehille, tässä on nyt 2 pointtia tavallaan, jos et jaksa lukea kirjoitusta luonteestani ja olet mies (toki naisetkin voivat vastata), selaa ALAS)*
_NAISILLE_: Tässä myös lohdutus jokaiselle tällä palstalla selailevalle epätoivoiselle naiselle; TUSKIN OLET PAHEMPI KUIN MINÄ :D
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kerronpas itsestäni hieman:
-Minulla on tarkka, mutta erilainen etiikkakäsitys.
-Älykkyysosamääräni on 128. Omistan huonon itsetunnon ja melko taiteellisen luonteen. Olen laiska, enkä ole jaksanut treenata taidemaalausta tai piirtämistä lähiaikoina.
-Kävin yläastetta 5 vuotta. Olen sairastanut mielenterveydenhäiriöitä, sekä huorannut ja pettänyt. Huumeisiinkin olen koskenut. Minussa on fyysisiä jälkiä vanhojen mielenterveyshäiriöideni takia. Masennuksen sairastin herkkyyteni takia. Olen yrittänyt itsemurhaa ainakin 2 kertaa ja sairastanut alkoholismin. Olen ollut sairaalahoidossa mielenterveysongelmieni takia, ja ne ovat vaikuttaneet suuresti kehitykseeni, niin hyvässä kuin pahassa.
-Olen normaalipainoinen ja välillä jaksan harrastaa urheilua useamminkin, normaalisti 10min päivässä. Välillä painan 10kg enemmän tai vähemmän. Yleensä normaalipainon rajoissa pysyn.
-Olen myös tempperamenttinen, joskus melko epäsosiaalinen/ujo (riippuu seurasta), ystävällinen, mutta tempperamenttiselle päälle sattuessani melko ilkeä osaan olla. Väkivaltainenkin olen väkivaltaisia vanhempiani kohtaan ollut. Muita kohtaan en ole. Minä myös poltan.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
JA ARVATKAAPAS MITÄ! OLEN UNELMANAINEN RAKKAALLE, TÄYDELLISELLE MIEHELLENI! *_MIEHILLE_: Mitä sinä teet, jos RAKASTUT ihannenaisesi vastakohtaan? Ajatteletko järjellä? Vai toimitteko tunteidenne mukaan? Entäs jos löytyy "ihannenainen" joka on kuin playboytyttö vaimon ominaisuuksilla, henkisellä yhteydellä jne, mutta tunteet puuttuvat?
_NAISILLE_: Tässä myös lohdutus jokaiselle tällä palstalla selailevalle epätoivoiselle naiselle; TUSKIN OLET PAHEMPI KUIN MINÄ :D
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kerronpas itsestäni hieman:
-Minulla on tarkka, mutta erilainen etiikkakäsitys.
-Älykkyysosamääräni on 128. Omistan huonon itsetunnon ja melko taiteellisen luonteen. Olen laiska, enkä ole jaksanut treenata taidemaalausta tai piirtämistä lähiaikoina.
-Kävin yläastetta 5 vuotta. Olen sairastanut mielenterveydenhäiriöitä, sekä huorannut ja pettänyt. Huumeisiinkin olen koskenut. Minussa on fyysisiä jälkiä vanhojen mielenterveyshäiriöideni takia. Masennuksen sairastin herkkyyteni takia. Olen yrittänyt itsemurhaa ainakin 2 kertaa ja sairastanut alkoholismin. Olen ollut sairaalahoidossa mielenterveysongelmieni takia, ja ne ovat vaikuttaneet suuresti kehitykseeni, niin hyvässä kuin pahassa.
-Olen normaalipainoinen ja välillä jaksan harrastaa urheilua useamminkin, normaalisti 10min päivässä. Välillä painan 10kg enemmän tai vähemmän. Yleensä normaalipainon rajoissa pysyn.
-Olen myös tempperamenttinen, joskus melko epäsosiaalinen/ujo (riippuu seurasta), ystävällinen, mutta tempperamenttiselle päälle sattuessani melko ilkeä osaan olla. Väkivaltainenkin olen väkivaltaisia vanhempiani kohtaan ollut. Muita kohtaan en ole. Minä myös poltan.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
JA ARVATKAAPAS MITÄ! OLEN UNELMANAINEN RAKKAALLE, TÄYDELLISELLE MIEHELLENI! *_MIEHILLE_: Mitä sinä teet, jos RAKASTUT ihannenaisesi vastakohtaan? Ajatteletko järjellä? Vai toimitteko tunteidenne mukaan? Entäs jos löytyy "ihannenainen" joka on kuin playboytyttö vaimon ominaisuuksilla, henkisellä yhteydellä jne, mutta tunteet puuttuvat?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ihana kuulla, siis että oot löytäny rakastavan kumppanin. Tuntuu, et on niin vaikee löytää sellaisia, jotka todella rakastaa. :D
Oon kytännyt tätä palstaa jonkin aikaa koska oon nuori ja tyhmä tyttö, jolla on huono itsetunto. Sit kerran menin tonen ihannemies puolelle ja ihan yhtä älyttömiä juttuja sieltä löyty ja mä ymmärsin etten ikinä vois olla sen palstan ihannemiehen kaltasen miehen kanssa. Tota... mulla ei sitäpaitsi oo sellasta listaa tai kriteerejä. Haluun vaan ihmisen, joka ois sisältä mun itteni kaltanen ja sellasen oon löytänytkin. Hän on mun mielestä ihanan näkönenkin, kaikkein ihanimman näköinen, koska hän on mun rakas mies, vaikka hän on hintelä ja pienikokoinen nörttimies, ihan oikee ihminen, enkä mä muita kattele.
Miksi mun tai kenenkään sit pitäisi olla joku tietynnäköinen yms... Mä tykkään myös naisista ja kriteerit on samat kuin miehellekin. Ei mulla oo (tai ollu) naisillekaan mitään kriteerilistaa... En mä ole koskaan ettinyt mitään työntekijää tietyillä ominaisuuksilla vaan oikeaa kumppania. Miks joku mies, huom. suht järkevä oikeista ihmisistä tykkäävä ja oikeaa rakkautta etsivä mies ajattelis eri tavalla naisista? Ei kai me nyt niin erilaisia olla.
Ja kaikenlaisista kauneusvirheistä.. Mulle ainakin käy niin, et mä rakastan ihmisissä myös niiden virheitä, en rakasta niistä huolimatta vaan niitäkin. Munkin miehellä on pömppis mut mä se on musta vaan söpö, silleen rakastettava. Jos sellaset virheet toisessa inhottaa niin ei se sit mitään rakkautta oo. Eri asia jos toisen terveys huolettaa syystä tai toisesta mut jotkut jenkkakahvat esim. voi olla söpötkin sillä rakkaalla ihmisellä.
HHii:lle viesti!
Ei kannattaisi välttämättä lueskella tätä palstaa, ainakaan nyt itsetunnonkohotusmielessä :D Hyvä että ymmärsit tuon. Minusta tuntuu ettet lainkaan ole tyhmä, vaan fiksun kuvan ainakin viestissäsi annat itsestäsi :)
Hyvä että olet löytänyt sinulle sopivan miehen :) Tuntuu ihmeelliseltä se, että ihannemiehenkään _pitäisi_ olla juuri jotain. Eihän me kukaan olla samallaisia. Ei me kaikki voida MITENKÄÄN haluta samallaista ihmistä. Olen onnellinen puolestasi että sinulla on oma rakas :)
Minusta tuntuu, että näillä palstoilla on aina samantyyppisiä ihmisiä, sekä viestejä. Voisin melkein ajatella, että liikkuukohan täällä todellakin suurinosa huono itsetuntoisia ihmisiä... Vaikka, siinähän ei itsessään ole mitään pahaa.
Mutta sitten jos on niin huono itsetunto että tahtoo juuri IHANNENAISEN komeilemaan siihen käsikynkkään koristeeksi... Se on minusta jo väärin. Mutta jokainen tavallaan, eikä kaikki välttämättä etsi edes oikeaa rakkautta. Joku voi etsiä naisesta vaikkapa vain orjaa, sänkykumppania tai koristetta.
Sama juttu noissa kauneusvirheissä. Nyt kun mietin, en oikein löydä miehestäni ainuttakaan virhettä... Ja se, ei tarkoita sitä, etteikö miehessäni olisi "virheitä". Kaikissa meissä on, ja sekin on osaltansa mielipidekysymys. Mutta yleisesti ottaen uskon, että joku voisi olla pitämättä hänen hoikista jaloistaan vaikkapa :D
Ja kirjoitin nyt vain suoraan ajatukseni tähän, sen enempää tarkastelematta kirjotusvirheitä, tai asiavirheitä. Olen pahoillani jos niitä ilmenee. Ei oteta niin vakavasti. Kukaan ;)
Tyhmyydellä tarkotin sitä kun aina palaan tänne. :D Ei kyllä tee hyvää kenellekään sellaselle, jolla on jotain syömishäiriön tapasta, eikä muutenkaan. Mut tiedän, että varmasti moni syömishäiriöinen ja muutenkin epävarma nainen käy täällä vaikkei tosiaan kannattaisi.
Ei kyllä varmasti tällaiselle palstalle kirjoittelevat miehet vastaa todellisuutta. Eivät ole mikään hyvä otos kaikista miehistä ja siitä, mitä miehet haluaa. Herranen aika. Eihän miehet edes ole mikään yhtenäinen ryhmä, jonka jokainen jäsen tahtoo samaa. Täältä ei saa koskaan mitään yleispätevää vastausta siihen, millanen kenenkään pitää olla. Se löytyy omasta päästä. (Paitsi jos tosiaan välttämättä tahtoo olla sellainen "trophy wife", jollaista moni tuntuu täällä kaipaavan. En kylläkään näe sitä hyvänä vaihtoehtona kenellekään...)
Oma kokemus miehistä on lähinnä se, että ovat aika sokeita yksityiskohdille tai eivät tosiaan anna sellaistan haitata. Ne haluavat sopivan ihmisen samalla tavalla kuin naisetkin. Parempi vaan keskittyä omaan elämäänsä ja siihen, mitä itse tykkää tehdä ja miten haluaa olla ja elää, kun käydä tällaisilla palstoilla ja masentua jonkun tuntemattoman kommenteista.
Mäkin olen aina onnellinen jos kuulen, että joku jolla on ollu pahoja ongelmia, on toipunut ja löytänyt kumppanin, jonka kanssa on hyvä olla. On tosi kiva kuulla sellaisia juttuja ja varmasti joku suossa tarpova saa niistä aina vähän toivoa.
Mäkin teen varmasti kirjotusvirheitä, mut jotenkin tällä palstalla tuntuu et se on aika pieni paha. :P
"Oma kokemus miehistä on lähinnä se, että ovat aika sokeita yksityiskohdille tai eivät tosiaan anna sellaistan haitata. Ne haluavat sopivan ihmisen samalla tavalla kuin naisetkin."
Saman olen minäkin huomannut. Itselläni on näkyvä fyysinen vamma,mutta suurin osa miehistä ei edes ole huomannut/välittänyt niistä. Samalla lailla miehiä on pyörinyt minunkin ympärilläni,kuin terveiden ystävieni ympärillä.
Jos ihastuu toiseen ei mikään vamma,puute taikka arpi siinä vaiheessa vaikuta.
Itse löysin ihanan aviomiehen,joka rakastaa minua kaikista vammoistani huolimatta. :) Olemme toisillemme parhaat ystävät, tuki&turva,rakastavaiset. Löysin ihmisen jonka kanssa on hyvä olla joka ikinen päivä. Toivottavasti monet muutkin löytävät :)
Uskomattoman järkeviä vastauksia tässä ketjussa. XD
Kiitos kommentistasti. Toivon, että joku epävarma ihminen saisi kirjoituksistamme vähän rohkeutta. Kyllä kaikenlaiset naiset kelpaavat, koska miehiäkin on kaikenlaisia.
Möh, siis ei nyt ihan silleenkään et kaikenlaiset naiset "kelpaavat", vaan että kaikenlaiset ihmiset voivat tulla rakastetuksi juuri omana itsenään.
ikävä tuottaa pettymys mutta huoraamisessa menikin jo maku. Sekä ilkeydessä. On eri asia pitää puolensa kuin olla ilkeä.
En minäkään täydellinen ole, eipä kukan ole. Olen vatsakas, kieltämättä ja ns. raskausarpia löytyy. Lapsia en tähän paskaan maailmaan hanki!!!! Hankkikoon muut minunkin puolesta!
Vastaus jaaaa no:lle sitten.
Luulen että me kaikki osaamme olla ilkeitä. Toisaalta, se, mikä sinusta on ilkeää, ei välttämättä minusta ole. Mielestäni sinun viestisi menee enemmän ilkeän, kuin ystävällisen puolelle esimerkiksi. Opin ilkeäksi kotioloissani... Paitsi etten ole varma olenko ilkeä, sillä kukaan muu kuin oma äitini ei ole sitä minulle sanonut, ja en osaa itse analysoida olenko ilkeä. Ehkä esimerkiksi kiusaajille saatan olla ilkeä. Jos joku toimii moraaliani vastaan saattaisin olla ilkeä.
Ja huoraus, siitä en nyt jaksa puhu enempää, koska asia kuuluu seksi - onko prostitutio väärin -palstalle. Siellä keskustellaan onko huoraaminen moraalisesti väärin vai oikein. Minusta itsestäni on oikein antaa esimerkiksi jollekin useimpien naisten mielestä(ilmeisesti) rumalle/lihavalle/muutenvaanvastenmieliselle/vammautuneelle kerran elämässä yksi seksikokemus :)
Totta, kukaan ei ole täydellinen. Jonkun miehen mielestä esimerkiksi raskausarvet saattavat olla paljon vastenmielisempi asia kuin ex-huoraus. Nämä ovat niin ihmisestä kiinni, ja mielipideasioita edelleen. Ei tuomita toisiamme :) Btw, minullakin oikeasti on raskausarpia. Ne vaalenee kivasti kesällä :) Ja itse olen huomannut päivettävän voiteen auttavan ihanasti, silloin ne eivät erotu niin hyvin. En kyllä jaksa sillä kauhean usein läträtä :D
Luulen että se menee niin, että kukaan ei ole täydellinen tai jokainen on täydellinen. Jokainen on täydellinen jollekkin. Moni mies pitää vatsakkaista naisista.
Ymmärrän pointtisi tuossa, ettet tee lapsia. Olen joskus ajatellut samalla tavalla, mutta sitä minun ei tarvitse vielä pohtia, sillä se asia ei ole ajankohtainen minulle. (enkä ole varma voinko saada lapsia, tai voiko mieheni hedelmöittää minua) Adoptio olisi minusta itselleni melko hyvä päätös, mutta sitä mietin tulevaisuudessa...
Kuten yllä jo kirjoitettiinkin, löytyi kerrankin ketju, jossa on kivasti ja tosiakin kannustavasti kirjoitettu, eikä aina pelkkää saastaa ja sadattelua.
Tervepäisimmät taitavat olla tässä yhteiskunnassa ne, jotka sairastuvat kun eivät kestä tätä menoa?
Ollaan ihmisiä toisillemme.
Itsellemme.
Ihanaa että sain positiivista ja järkevänoloista keskustelua aikaan! :) Olen oikeasti iloisesti yllättynyt :) Kiitos. Nyt on aika mennä nukkumaan ->