Kun täällä puhutaan enimmäkseen nuoremman väen pariutumisongelmista, niin miten sitten asian laita on vanhempien ihmisten ja keski-ikäisten? Itse kuulun vielä tuohon nuorempaan väkeen, joten omakohtaista kokemusta ei ole, mutta sellaisen käsityksen olen saanut, että keski-ikäisten sinkkujen on huomattavasti helpompi pariutua, kuin nuorten. Aika monethan keski-ikäiset pitkästä avioliitosta eronneet sinkut löytävät heti kohta seurustelukumppanin, kun vain vähän aikaa vanhemman väen tanssipaikoilla kulkevat. En tiedä olenko oikeassa, että onko keski-ikäisten helpompi pariutua, mutta eri seikkoja ajatellen näin voi olla kuten esim:
-Keski-ikäiset eivät ole enään niin nirsoja kuin monet nuoret ovat, vaan suvaitsevaisuus on kasvanut iän myötä.
-Elämäntilanne. Heillä usein on jo säännöllinen elämänrytmi, joten aikaa riittää uudelle suhteelle. Opiskelut on kaukana takanapäin ja työkuviotkin järjestyksessä. Jos lapsia on, niin nekin ovat jo isoja niin nekään eivät ole enään jarruna.
-Keski-ikäisille on ne tutut ja turvalliset paikat, kuten nämä aikuisten tanssipaikat jossa he voivat kumppaninsa tavata.
Olenko ehkä oikeilla jäljillä?
-Keski-ikäiset eivät ole enään niin nirsoja kuin monet nuoret ovat, vaan suvaitsevaisuus on kasvanut iän myötä.
-Elämäntilanne. Heillä usein on jo säännöllinen elämänrytmi, joten aikaa riittää uudelle suhteelle. Opiskelut on kaukana takanapäin ja työkuviotkin järjestyksessä. Jos lapsia on, niin nekin ovat jo isoja niin nekään eivät ole enään jarruna.
-Keski-ikäisille on ne tutut ja turvalliset paikat, kuten nämä aikuisten tanssipaikat jossa he voivat kumppaninsa tavata.
Olenko ehkä oikeilla jäljillä?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Keski-ikästen tanssipaikat? Et ole oikeilla jäljillä.
Nojaa mulle ainakin sinkkuus tässä iässä tarkoittaisi vaikeampaa parinvalintaa. Koska mä olen iän kertyessä tullut tietoisemmaksi siitä mitä haluan/mistä pidän ja mitä en todellakaan ala kattelemaan. Ns. miesvalikoima on kutistunut entisestään, vaikka se kohtalaisen niukka on aina ollutkin. Mutta edelleen niukentunut sellaiset potentiaaliset miehet joiden kanssa edes ajattelisin voivani tutustua paremmin.
Yksinkertaisesti, jos ennen 2 miestä/20 miehestä jollain tavalla saattoi herättää kiinnostusta, niin nyt se on 1/50 suhdeluku. Voi olla että menee jopa 1/100. Suurin osa miehistä ei herätä mitään mielenkiintoa parisuhdemielessä. Raaka arvio.
Ihmisenä, kaverina ja keskustelu kaverina menee hyvin erilaiset miehetkin, mutta jos kumppania pitäisi valita, niin olispa se neulan ettimistä heinäsuovasta. Eli iän myötä tulee nirsommaksi, vaikka omat rahkeet myös heikentyy maan vetovoiman kiskoessa laskusuhdanteeseen kuorta. :-) Voi olla, että elämänkokemusten myötäkin tulee ns. mieskiintiö täyteen ja ei kaipaa yhtä kipeästi kumppania, kun nuorempana? Tai jos kaipaa, sen pitää olla aidosti mieleinen. Muuten mielummin ittekseen. Kun et joku vaan siinä olis ympärillä häsläämässä.
Mutta siis jostain syystä olen törmännyt ihmisiin, joiden käsityksen mukaan mä olen helposti miehiin viehtyvä nainen. Mikä oletus on hyvinkin väärä mun kohdallani. Mä olen helposti ulospäinsuuntautunut ja tietyllä asteella sosiaalinen ja kanssakäyn puheen tasolla suht sujuvasti erilaisten ihmisten, myös miesten kanssa. Nauran ja haastelen hymy suupielissä. Mikä voi osaltaan luoda väärää mielikuvaa minun todellisesta luonteesta ja suhtautumisesta miehiin. Mä en yleensäkään kommunikoi livessäkään naama norusn vitulla ihmisten kanssa, joten mun on tavattoman vaikeeta heittää sellaista haista vittu ja juokse roolia päälle, jutellessani ihmisten kanssa. Se iloinen ja hyväntuulinen ilme tuppaa puskemaan aina naamalle.
Mä olen tätä nyt aika usein joutunut miettimään, koska mm. netissä olen törmännyt enemmän kun usein tähän väärään käsitykseen minusta. On tätä tapahtunut toki irl. Mutta vähemmän, koska kait kehonkieli sitten kertoo todellisuutta tehokkaammin, kun kirjoitettu teksti. Olen joskus miettinyt sitäkin, että olen vaan törmännyt helppo heikkeihin, jotka oitis ajattelee naisen olevan kiinnostunut, jos juttelu sujuu ja hymyillään. :-)
No mutta, näin ei siis kuitenkaan mun kohdalla ole. Silti tuo käsitys tuntuu istuvan kuin paskatahra junttilan seinässä minusta joidenkin ajatuksissa. :-)
Heh, olipa vuodatus. :-) Mutta helpotti.
Väärillä jäljillä. Missä on keski-ikäisten tanssipaikkoja? Entä jollei pidä/ei osaa tanssia? Keski-ikäisten paikat ovat lähinnä seurusteluravintoloita, joista kyllä pidänkin enemmän, valitsen ne, joissa ei ole musiikkisaastetta tai se on huomaamattomana taustalla.
Keski-ikäinen on myös tiukemmin kiinni omissa tavoissaan ja tottumuksissaan, vaikka tietynlainen suvaitsevaisuus on kasvanut, monissa asioissa ollaan tiukkiksempia kuin nuorina. Omaisuutta on kertynyt ja koti muokattu oman maun mukaiseksi. Ei yhtä helposti syöksytä asumaan yhdessä, kompromissien tarve on paljon suurempi kuin parin tyhjätaskunuoren yhteen muuttamisessa. Oman arvon tunne on kehittyneempi kuin nuorella eikä enää sorru omasta minästä tinkimiseen kun se toinen on niin ihquu vai miten nuoriso nyt ilmaiseekaan nykyisin asian...
Oma henkilökohtainen ongelmani partenerin löytämisessä on se, että ikäiseni suomalaismiehet harrastavat joitain kummallisia suomalaisjuttuja, jotka eivät kiinnosta pätkääkään. Melkein kaikki haluavat saunaan, mökille, paistaa makkaraa, kävellä luonnossa ja monet vielä laavuilla jossain **** korvessa. Rantalentopalloa kukaan ei ole vielä ehdottanut :D Siis ulkomaalaistaustainen mies olisi löydettävä, mieluiten slaavi.
Monet keski-ikäiset suomalaiset (miehet ja naiset) pukeutuvat omituisesti (heidän mukaansa mukavasti) ja ostavat valmiiksi marinoitua lihaa, ellottavia halpamakkaroita, epämääräisiä eineksiä ja ihmettelevät nirsoa eukkoa joka ei koske ruokaansa. Naisista ja nuorista löytyy enemmän ruokaan kunnioituksella suhtautuvia kuin keski-ikäistä miehistä.
Ainoa seikka, missä osuit oikeaan on se, että monen keski-ikäisen lapset ovat lentäneet pesästä ja oma vapaus on alkanut.
"Rantalentopalloa kukaan ei ole vielä ehdottanut :D Siis ulkomaalaistaustainen mies olisi löydettävä, mieluiten slaavi."
Sekö on ainoa vaihtoehto? Eikö ole käynyt mielessä että voisit itse ehdottaa rantalentopalloa?
Ei, vaan pyttyillyä eräälle keskustelunaloitukselle, missä listattiin "kunnon naisen" ominaisuuksia. "Kunnon nainen" menee miehensä kanssa mattopyykille, sienimetsään ja pelaamaan rantalentopalloa bikineissä. Se oli mielestäni niin hassunkurista, että jäi mieleen.
Ei, en missään tapauksessa pelaa lentopalloa rannalla enkä muuallakaan, enkä mitään muutakaan, en ole pelannut saatuani koulun ovet kiinni takanani. Koulussakin enimmäkseen piileskelin esiripun takana heti nimenhuudon jälkeen.
Keski-ikä alkaa joidenkin määritelmien mukaan 35-vuotiaana eli siinä vasta eletään elämän ruuhkavuosia.
Minusta keski-ikäisenä on vielä vaikeampaa pariutua kuin nuorempana.
Usein on jo lapsia, joten ihan ketä tahansa ei viitsi kotiinsa tuoda. Vaikka olis rakkautta, niin jos lapset on kasvatettu eri tavalla, niin siitä tulee vaan riitoja. On tosi epätodennäköistä, että löytäis kotipaikkakunnalta kivan miehen, jonka kanssa sujuu niin hyvin, että vois muuttaa yhteen ja lapsetkin tulis hyvin toimeen. Harvalla myöskään on niin isoa asuntoa, että tosta noin onnistuis se, että minä 2 lasta oltaiskin yhtäkkiä esim. minä mies lapset 2 2 = 6 henkeä.
Aina on pelko, että mies on pedofiili tai alkoholisti. Moni mies pimittää tällaisia asioita ja ne käy ilmi vasta sitten, kun on jo muutettu yhteen.
Pärjään taloudellisesti itsekseni, mutta varaa ei ole elättää ketään. Siksi pitäisi löytää mies, joka myös tulisi toimeen omillaan.
Kompromisseja joutuu tekemään ehkä liikaa. Esimerkiksi minä en halua muuttaa lasteni takia pois kotipaikkakunnaltani. En olisi valmis muuttamaan toiseen kaupunkiin miehen vuoksi.
Koska on lapsia, niin on myös aika vähän vapaa-aikaa. Tämän ikäisille ei ole tapaamispaikkoja. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on lähinnä vain Pavi Vantaalla ja sielläkin porukka on lähempänä 50-v ikää. Kun ei itseä kiinnosta iskelmä, vaan rock, niin tosi vaikeaa on löytää ketään. Omassa kotikaupungissani ei ole ainuttakaan paikkaa, jossa olisi enemmistö 35 ikäisiä!!!!! Minua ei huvita edes käydä missään, koska vapaa-aikaa on vähän ja kun jonnekin menee, tuntee itsensä ihan mummoksi, kun valta-osa väestä on alle 35-v ikäisiä.
Tässä iässä on paljon hajontaa lasten iän suhteen. Jos lapset on hankittu jo 20 iässä, niin he ovat jo muuttaneet pois. On kuitenkin myös niitä, jotka ovat hankkineet lapset vasta nelikymmpisinä, joten heillä on vielä pienet lapset!!! Suurin osa hankkii lapset vasta n. 30-v iässä, joten ei ole ollenkaan mahdotonta, että ainakin nuorin vielä asuu kotona. Joillakin on lapsenlapsia, jotka työllistävät paljon.
Tässä iässä moni on jämähtänyt paikoilleen. On niin piintyneitä tapoja, että siihen kuvioon ei mahdu uusi kumppani mitenkään. Joillakin on myös se, että eivät ole päässeet yli exästään.
Minä elän terveellistä aktiivista elämää. En halua lihavaa sohvaperunaa, joka kittaa kaljaa ja katsoo vain töllötintä. Minua vastaavia miehiä ei oikein löydy tai sitten tällaiset hyvät miehet on jo varattu aika päiviä sitten. Alkoholinkäyttö on yksi iso ongelma!!!
Nettideittailukin on paljastanut, että tarjolla olevat miehet ovat pääsääntöisesti juuri kaljoittelevia duunareita, jotka eivät osaa oikein jutella eikä tarjota naiselle mitään syytä, miksi heidän kanssa pitäis lähteä edes toisille treffeille. Koulutus tai ulkonäkö ei ole mulle ykköskriteereitä, mutta jos ei ole mitään juteltavaa, miestä ei kiinnosta mikään, hän ei ole kiinnostunut harrastuksistani, lapsistani tai mistään muustakaan kuin seksistä, niin kiitos vaan, mutta olen mielummin ilman!!!!
Suunnilleen yhtä vaikeaa se keski-ikäisenäkin on kuin nuorempana. Monet eivät tanssi ja ravintolat ovat huonoja kumppaninhakupaikkoja vakavammalla mielellä. Jotain merkityksettömiä yhden illan juttuja niistä voisi saada, mutta vakavampaa suhdetta hakiessa tulee nopeammin alkoholistiksi kuin mitä olisi mahdollista löytää muutakin kuin pikaista panoa hakevia miehiä.
Saman ikäistä kumppania on vaikeampi löytää, koska hyvin monet sen ikäiset ovat jo parisuhteissa tai sitten ovat hiljakkoin eronneet pitemmistä suhteista ja haluavat nyt nauttia vapaudestaan tai ovat ikuisia poikamiehiä eivätkä haluakaan sitoutua kehenkään tai niin nirsoja kumppanin suhteen ettei tarpeeksi täydellinen ole varmasti kukaan tai niin katkeroituneita aiemmista suhteistaan ettei uusista suhteista tule enää mitään.
Itseä vanhemmat miehet ovat usein jo täysin pystyyn kuolleita, omaavat eri kiinnostuksen kohteet kuin minä ja ovat niin piintyneitä tapoihinsa ettei niiden sekaan toista ihmistä enää mahdu tai sitten heissä on jokin todella perustavaa laatua oleva vika miksi ovat vielä vapaina, esim. alkoholismi, mielenterveysongelmat, jne.
Itseä nuoremmat miehet hakevat sitten taas pääsääntöisesti itseään vanhemmista naisista vain panoseuraa tai sitten ongelmaksi muodostuvat aivan erilaiset tulevaisuuden toiveet tai se, että mies on vielä niin lapsellinen ettei henkisellä tasolla kohtaa.
Nuorempana vielä vapaina olevia hyviä miehiä oli enemmän ja sopivan kumppanin törmäämiseen oli suuremmat mahdollisuudet. Enkä epäile lainkaan etteikö miehillä olisi hyvin samankaltaisia ongelmia sopivan naisen löytämisen suhteen. Iän myötä, kun sopivia kumppaneita vain on vähemmän vapaina enää. Hyvät on viety päältä ja jos "jämien" joukossa joitain hyviä vielä vapaina onkin, niin niitä vaikea löytää eikä tutustuminen enää niin spontaania kuin nuorempana. Paikkoja missä tutustua on vähän, jos ravintolat eivät nappaa. Nuorempana oli paljon tavallisempaa mennä juttelemaan melkein missä vain ikäistensä kanssa ja paikkoja "hengailla" oli enemmän.
Helpompaa tällä iällä taas on se, että monet turhat ihmissuhdepelit ovat jääneet pois ja asioista uskaltaa puhua suorempaa niiden oikeilla nimillä eikä tarvitse yhtä paljon arvailla millä mielellä toinen liikenteessä. On kypsyyttä ajatella asioita monelta eri kannalta, kykyä ymmärtää laajemmin asioita ja kumppanin valinta ei perustu enää yhtä paljon pinnallisille arvoille, esim. siihen kuinka muodinmukaiset vatteet toisella on tai musiikkimakuun tai muihin aika yhdentekeviin asioihin.
Tavallaan tosiaan on vähemmän valikoiva kuin nuorempana, koska on oppinut että täydellistä ihmistä ei olekaan ja mitkä asiat merkitsevät oikeasti ja millä ei ole juurikaan väliä parisuhteen kannalta. Oppinut sietämään paremmin erilaisuutta ja arvostamaan muitakin ominaisuuksia kuin ulkonäköä tai sitä onko toinen se kaikkein suosituin heppu, eikä kavereiden mielipiteillä ole enää vaikutusta, eikä sillä onko miehellä makein auto tai jotain muuta yhtä typerää millä vielä nuorempana vaikutuksen saattoi tehdä.
Nykyään merkitsee se ihminen itse kaikkein eniten.
Summa summarum: Kumppanin löytäminen ei siis ole yhtään sen helpompaa kuin aikaisemminkaan, vaikeuksina ovat vain eri asiat kuin ennen. Siinä mielessä ehkä hiukan vaikeampaakin kuin ennen, koska paikkoja ja tilanteita tutustua uusiin ihmisiin on vähemmän ja kuvioissa sotkee mukana usein exät, lapset ja entisten suhteiden haamut.
"Miehet ovat kuin konvehteja. Viimeiseksi jäävät jäljelle kummalliset ja tahmeat."
Luultavasti sama pätee myös meihin naisiin.
"Kumppanin löytäminen ei siis ole yhtään sen helpompaa kuin aikaisemminkaan, vaikeuksina ovat vain eri asiat kuin ennen."
Hienosti tiivistetty olennainen!
Komppaan tinkaa, realismusta ja 40 :aa. Itse olen kokenut pariutumisen vaikeammaksi nyt kuin nuorena juuri edellä esitetyistä syista, vaikka ei kovin vaikeaa vieläkään ole. Mahdollista kumppania joutuu vaan hakemaan aktiivisemmin, koska ehdottomia reunaehtoja on puolin ja toisin niin paljon. Toisaalta myös kyky rakastua sokeasti on mennyt.
Eli ei kannata odottaa, jos parisuhteeseen haluaa. Homma vaan vaikeutuu ajan saatossa.
Käytetyllä kurpalla ei tee mitään.
nyt olet asian ytimessä!
Joten voisitteko jättää minut rauhaan bussipysäkillä, kauppareissulla, baarissa jne!
En ole kiinnostunut kenestäkään,ja jos joskus mahdollisesti olen, lupaan tehdä itse aloitteen.
Antakaa meidän keski-ikäisten olla rauhassa. Olen käytetty kurppa ja nähnyt ihan liikaa idiootteja.
Todella erikoinen aloitus.
Ainakin meille miehille, jos on edes jonkinlaisessa kondiksessa ja töissä. Naiset ei enää 35 ikä vuoden jälkeen ole niin nirsoja kuin nuorempana. En tiedä mistä johtuu ? Naiset etsii tässä iässä kumppania itselleen eikä mitään näyttelyesinettä kavereita varten ?
Nimenomaan juuri tuon olen pannut merkille, että keski-ikäisille miehille löytyy aina nainen, toisin kuin monilla nuorilla miehillä se on tiukassa. Monet sitä ikäluokkaa olevat miehet kun eroavat pitkästä liitosta tai jäävät leskeksi, niin kohta heillä on uusi nainen kuvioissa mukana. Se voi todellakin olla sekin, että samaa ikäluokkaa olevat naiset eivät ole enään niin nirsoja, ja monet keski-ikäiset sinkkumiehet varmaan aktiivisesti etsivätkin, kun monille heistä pitää olla se "taloudenhoitaja".
Kuulemma ei tarvi olla kuin kaksi asiaa ei täysin juoppo ja työelämässä siinä päälle 50 iässä niin naisista on valinnan varaa. Tälläinen pohjoisen poika laittoi tv deitti sätti ilmoituksen niin sai päälle 500 vastausta ympäriä suomea ja alkoi seurusteleen tsadilaisen eukon kanssa joka ajelee viikonloppuisin pohjoiseen tsadista.
Keski-iässä kunnollisilla työssä käyvillä tavismiehillä on jo suhteellisen hyvä tilanne. Naiset osaavat siinä vaiheessa arvostaa turvallisuutta ja elämän seesteisyyttä enemmän kuin nuorempana. Jännittävät sätkäkonemiehet ovat keski-iässä jo nahistuneita rantojen miehiä, mutta tavismiehen kanssa nainen voi elää tyytyväisenä kohti elämän auringonlaskua.
Olipas muuten harvinaisen asiallinen ketju, hienoa!
Totta. Ei vielä (?!) haukkuja siitä, miten vanhalla miehellä/naisella ei tee mitään:)
Sen verran sanon, että en halua vanhaa miestä, koska pelkään omaishoitajaksi joutumista. Olen 40 , itsestäni aina huolta pitänyt ja omillani pärjäävä, lapseton nainen. Tarjolla olevat eläkeikäiset, usein jollain tapaa ongelmaiset papat eivät kiinnosta. Tutustuisin kyllä alle 55-vuotiaisiin, virkeisiin ja kunnossa oleviin miehiin, mutta sellaisia ei ainakaan täällä "maalla" näe vapaina - vaimonsa käsipuolessa vain.
Ja kyllä vaan: saatte sanoa minua pinnalliseksi kurpaksi.
Omaishoitajuuden riski onkin uusi pointti täällä, ihan huomionarvoinen näkökanta eikä suinkaan pinnallinen. Tosin kaikkea ei voi elämässä ennakoida, oma puolisoni, terveellisesti syövä urheilullinen kuoli syöpään viisikymppisenä. Hoitovastuuta kotona kesti vain pari kuukautta ja minulla oli 24/7 kotiapulainen jakamassa sitä ja sairaanhoitaja ja fysioteraeutti kävivät säännöllisesti. Mikäli olisin yksin tilanteessa joka kenties kestäisi vuosiakin, tapahtuisi varmasti veritekoja.
Nainen voi ruveta MILF/Mature-kuningattareksi johon assosioidaan varttuneen pornotähden taidot ja karisma mutta mies vain vanhenee ja käpristyy naisten silmissä.
Olisi hyvä jos mieskin voisi parahtaa helpotuksesta vanhentuessaan että "noniin, nuoret neidot, käykää nyt päälle, en jaksa enää esittää!"