Naisten suorittamia tutkintoja oli luonnontieteellisellä alalla 51 prosenttia.
http://www.stat.fi/til/yop/2008/02/yop_2008_02_2009-06-18_tie_002.html
Sanonpahan vain, kun sattumalta tähän tietoon törmäsin, kun täällä tämä yksi "mastermind" on väittänyt että naiset eivät opiskele luonnontieteitä. Että opiskelevat vain jotain humpuukialoja kuten kauppatieteitä ja lääketieteitä. Eikö lääketiede ole luonnontiede? Mitä ovat luonnontieteet?
http://www.stat.fi/til/yop/2008/02/yop_2008_02_2009-06-18_tie_002.html
Sanonpahan vain, kun sattumalta tähän tietoon törmäsin, kun täällä tämä yksi "mastermind" on väittänyt että naiset eivät opiskele luonnontieteitä. Että opiskelevat vain jotain humpuukialoja kuten kauppatieteitä ja lääketieteitä. Eikö lääketiede ole luonnontiede? Mitä ovat luonnontieteet?
Vastaukset 66
Vanhimmat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luonnontiede
Vähän höhläähän se on kysellä, kun maailman suurin tietolähde on oman nokan edessä.
ei kannata hirveesti ottaa kantaa joittenkin kullankeksijöiden aivoituksiin, muuten kuin ajatella, että jos ne keksii sen niin ovatpahan ansainneet...
Hänkin, mihin viittaat, on toistaiseksi joutunut ostamaan valmiina :)
Ensimmäisenä tuosta tulee mieleen, että noissa yliopistojen aloituspaikoissa kaivattaisiin selvästi mieskiintiöitä tai miesten aseman edesauttamista opintojen tukemisen keinoin.
Miksi miesten osuuden pitäisi olla suurempi yliopistoissa?
*Tutkimuksellinen näkökulma – parhaat kyvyt on otettava käyttöön sukupuolesta riippumatta.
*Tutkimuksen monipuolisuuden näkökulma – kun tiedeyhteisössä on mahdollisimman monenlaisia ihmisiä, tehdään laaja-alaisia kysymyksenasetteluja ja tulkintoja ja käytetään metodeja monipuolisesti, joten tasa-arvoinen tutkijayhteisö tuottaa parempaa ja innovatiivisempaa
tiedettä kuin sukupuolittunut yhteisö.
*Ihmisoikeuksien näkökulma – jokaisella on oikeus toteuttaa kykyjään sukupuolesta riippumatta.
*Sosiaalinen näkökulma – Miesten nykyistä suurempi osuus tutkimus- ja
opetushenkilökunnassa tekisi opiskelija- ja työyhteisöistä monipuolisempia. Tällaisena opettajayhteisö myös vetäisi paremmin puoleensa nuoria – ja miehiä.
(Lainasin vähän Helsingin Yliopiston Fysiikan laitoksen tasa-arvolehtistä vuodelta 2008, tosin vaihdoin sukupuolen naisesta mieheksi noissa teeseissä)
Huolestuttaako sua tää nykytilanne. Muuten, voishan sitä painaa molempia oppaita niin jokainen opiskelija saisi ottaa sitten aulasta kumman haluaa
"parhaat kyvyt on otettava käyttöön sukupuolesta riippumatta"
Eikös ne pääsykokeet ole samat kaikille? Kun jengiä otetaan sisään sen perusteella kuka on pärjännyt pääsykokeissa parhaiten niin eikö se nimenomaan tarkoita sitä, että otetaan käyttöön parhaat kyvyt sukupuolesta riippumatta.
Tarkoitat siis itseasiassa sitä että miehille pitäisi antaa säälipisteitä kun eivät muuten kokeissa pärjää?
"jokaisella on oikeus toteuttaa kykyjään sukupuolesta riippumatta"
Kuten edellä todettiin niin jokaiselle koe on sama, eikä miehiä siis yrjitä sukupuolen perusteella. Ja tuolla logiikallahan koulujen pitäisi hyväksyä jokainen joka sinne sattuu hakemaan.
Pääsykokeet eivät kaikilla aloilla mittaa hirveän hyvin kykyä toimia ammatissaan käytännössä. Jos pääsee vaikka kauppakorkeaan osattuaan kirjat, ei välttämättä ole hyvä markkinointipäällikkö.
(odottaa m36-INTJ:n ja sillitroolin tulevan kertomaan, kuinka tavarat myyvät itse itsensä ja moisia humpuukimaakareita ei edes tarvita.)
Käytetään taas samaa kaavaa kuin kiintiössä yleensäkin.
Pääsykokeet on yksi tapa määritellä kykyjä, mutta niissä jää niin monta erilaista kantaa huomioimatta. Kiintiöpaikkoja yritysten johtoon on perusteltu, erilaisten näkökulmien saamisella ja erilaisen osaamisen hyödyntämisellä. Erilaiset osaajat kun pystyvät näkemään asiat erilaisista näkökulmista ja näinollen keksivät uusia ja luovempia tapoja kehittää alan tietämystä. Ja kun näitä eri teoriota tarkastellaan ja yhdistellään syntyy parempia ja kattavampia teoriota, jotka osaavat selittää ilmiöitä tarkemmin.
Eikös itse kunkin tieteenalan ole tarkoitus kehittyä, eikä junnata paikallaan?
Tehdään sitten pääsykokeet yritysjohtajillekin.
Mutta ongelmahan on se, että miehet ja naiset hakeutuvat tietyillä aloilla edelleen hyvin sukupuolittuneesti, eikä itse pääsykokeet. Vai kuinka?
Naiset ovat enemmistönä useimmilla aloilla yliopistossa. Jos heittää ihan lonkalta näitä, niin humanistisilla aloilla varmaan lähes 4/5 naisia, yhteiskuntatieteissä ja ihmistieteissä ehkä 4/6, samoin lääkiksessä jotain 4/6, taidealoillakin voisi veikata että 4/6, kauppatieteissä ja oikeustieteissä joku 3/5 naisia, luonnontieteissä fify fifty kuten laitoitkin. Ainoat akateemiset alat, joissa naisia on selkeästi vähemmän kuin miehiä, ovat tekniset ja tietojenkäsittelyyn liittyvät alat.
Korkea-asteen opiskelijoista oli vuonna 2003 naisia 53,5 prosenttia, mutta tutkinnon suorittaneista heitä oli jo 62 prosenttia. Miehet siis jättävät opiskelunsa kesken, tai eivät vain muuten saa tutkintoa suoritetuksi.
http://www.stat.fi/artikkelit/2006/art_2006-07-06_001.html
Yliopisto-opiskelijoista oli muuten jo vuonna 1948 enemmistö naisia. Ainahan hoetaan kuinka pikkuhiljaa alkaa väkisin näkymään naisia ylimmässä portaassa, kun kerran naiset ovat korkeammin koulutettuja. Ja eikö vain ollut niin, että tätänykyä yksikään pörssiyhtiön toimitusjohtajista ei ole nainen. Onhan meillä kiintiöt käytössä, nimittäin mieskiintiöt.
Akateemista opetusta pitäisi muuttaa ulkoluvusta enemmän projektimaiseen opiskeluun, missä samalla kun opitaan teorioita, luodaan jotain uutta tai sovelletaan niitä teorioita. Miehet ovat siinä parempia ja se innostaa miehiä. Naiset pärjäävät ulkoalukemisessa, ja sen takia yliopistoihin pääsee enemmän naisia, ja sieltä valmistuu vieläkin suuremmalla lukusuhteella naisia verrattuna miehiin.
Totta puhut. Opiskelun pitäisi olla enemmän suorassa yhteydessä käytäntöön. Ei puhuta tietenkään mistään amiksesta, kyllähän siinä teoriaakin kuuluu olla, kun korkeakouluopinnoista on kyse.
Kokonaistilannehan tuossa oikeastaan ongelma on. Vähän kuin ruuhkateillä: jos jotain kadunpätkää levennetään niin tunku siirtyy vaan seuraavaan risteykseen, toisaalta kaikkea pinta-alaa ei voi teiksi rakentaa. Eli yii puolet ikäluokkaansa ei voi tiedeyhteisöihin kuulua.
Telkkarista tuli kerran ohjelma, jonka pohjana oli juuri tuo että mitä tehdä kun pojat eivät pärjää koulussa (englannissa) No, tehtiin sitten tuollainen kokeilu, jossa lauma tyttöjä ja poikia otettiin opiskelemaan kouluun, jossa painotettiin tekemistä, havoinnollistamista ja omia kokeiluja. Vaan eipä auttanut, tytöt päihittivät silti pojat. Tottakai tytötkin tykkäävät enemmän tuollaisesta opiskelusta kuin pelkästä pänttäämisestä. Jossain vqiheessa, kun poikien tulokset oli niin huonoja, päättivät opettajat tehdä kilpailun poikien ja tyttöjen välille, jossa piti rakentaa mäkiauto ja vielä juosten työntää sitä kilpaa. Tarkoitus oli tietenkin, että pojat välillä voittaisivat. Mutta toisin kävi tässäkin, voivoi.
Vaan sitten kun puhutaan kovemman tason saavutuksista, naiset jäävät aina jalkoihin. Nobelin Fysiikka & kemia palkinnot esimerkiksi. Ja suurimmat tiedemiehet luonnontieteellisillä aloilla. Marie Curie taitaa olla ainoa nainen, joka on saanut Nobelin fysiikanpalkinnon, ja sekin todella kauan sitten. Nobelin palkinnot tosin tulevat yleensä muutaman vuosikymmenen viiveellä, mutta eipä muutosta ole vielä havaittavissa naisten ahkerasta opiskelusta huolimatta =)
Aina jossain vaiheessahan tämä Nobel- kortti vedetään aina esille. Maailmanlaajuisesti naiset ovat paljon huonommin koulutettuja kuin miehet, suurin osa lukutaidottomistakin on naisia. Eikä kukaan täysijärkinen voi väittää, että se johtuisi siitä, että tytöt eivät opi lukemaan.
Oletkos tullut ajatelleeksi sitä, että Nobelin palkinto ei ole mikään neutraali ja absoluuttinen suure, vaan palkinto, jonka saajan päättävät palkintokomitean pojat? Noiden lautakunnan jäsenten päähänpistot poikivat huvittaviakin päätöksiä. Vai oletko sitä mieltä, että on fiksua palkita Obama etukäteen niistä teoista, jotka hän mahdollisesti tulevaisuudessa tekee, ja ihanko totta Sillanpää oli aikoinaan maailman ansioitunein kirjailija?
Ja Nobelit jaetaan tutkimuksesta, jonka arvo on jo mitattu käytännön hyötynä. Useimmiten se tarkoittaa hyvin kauan sitten elettyä elämää ja siihen maailman aikaan ääriharvalla naisella oli muuta vaihtoehtoa kuin olla kotiäitinä tai valita pelkkä tiede ja luopua täysin äitiydestä. Ihmisen täytyy olla hyvin poikkeuksellinen, että valitsee taistelun lasikattojen läpi ja luopuu vielä perheestä. Miehelle perheen ja tieteen yhdistäminen on taas ollut helppompaa. Eli tieteessä on ollut histioriassa hyvin vähän naisia juuri tästä syystä, ei älykkyyden takia.
Ja tosiaan Nobelien takana on myös politiikkaa, erittäin paljon.
Luultavasti myös rahoituksen saaminen on ollut aikanaan aika hyvä-veliverkoston takana eli naisilla ei ollut samoja edellytyksiä tehdä vakavasti otettavaa tiedettä kuin miehillä.
Tänäpäivänäkin moni nainen kokee tiedeympäristössä syrjintää mm. äitiyslomien takia eli paikka tutkimusryhmässä menee, jos sattuu lisääntymään.
Aikaa, jolloin naiset ovat voineet valita tieteen ihan samoilla kriteereillä kuin on kohtullisen lyhyt. Veikkaisin, että vain 15-25 vuotta. Maailmalla saataa olla lyhempikin aika, koska päivähoitojärjestelmää ei monessakaan paikassa ole tänäkään päivänä.
Jos haluaa verrata objektiivisestinaisten ja miesten huippututkimusta tänä päivänä Nobeleilla, sen voi tehdä vasta 40-60 v päästä.
"....Tarkoitus oli tietenkin, että pojat välillä voittaisivat. Mutta toisin kävi tässäkin, voivoi."
Ei sille kai sitten mitään voi. Me miehet ollaan vaan monet niin luusereita :(
Naisten kuuluisi osoittaa moraalinen ylemmyytensä miehiin, ja antaa miestenkin voittaa välillä. :)
-Tytöt ovat kiltimpiä ja kuuliaisempia. Pojilla menee enemmän aikaa kiinnostua koulusta.
Muistelen lukeneeni että poikien sanavarasto englannissa oli parempi kuin tytöillä ja tytöt taas olivat parempia ruotsissa, siis suomalaisista peruskoulu- tai lukio-oppilaista.
Poikien ÄO menee ohi tytöistä 16-vuotiaana ja erot aikuisena ovat joidenkin tutkimusten mukaan aika huomattavia. Ainakin viisi pistettä tai enemmän. Poikkeuksena negridirotu jossa naisten pistemäärät ovat korkeammat kuin miesten.
Joku yliopistofemuhan olisi vissiin kirjoittanut kirjan jossa 'todistettiin' useilla tutkimuksilla etteivät miehet ole oikeasti parempia urheilussa vaan naisia on vain sorrettu ja naisten kuukautiskiertoa ym.biologiaa ei ole otettu kunnolla huomioon valmennuksessa.
Naisten paremmuudesta tai tasavertaisuudesta on siis paljon teoreettista ja paperille painettua tietoa. Varsinaisessa käytännössä asiat ovat kuitenkin toisin. Naisella ei ole ollut evoluutiossa samanlaista tarvetta kehittää isoja aivoja kuten miehillä.
Amerikassa patentoituiduista keksinnöistä tänä päivänä jotain 90% on miesten käsialaa.
Saa nähdä tapahtuuko tässä muutosta vai käykö tässä samalla tavalla kuin rotujutuissa että jokaisen kuluneen vuosikymmenen (vuosisadan?) jälkeen vain muistellaan orjuutta ja rotusyrjintää syynä sille mikseivät rodut suoriudu samalla tavalla.
Jenkeissä ainakin siinä yliopistossa, jossa tuttuni oli tutkijana oli äitiysloma 8 vko palkattomana ja ei tietoakaan päivähoidoista (paitsi rahalla saa mitä vaan) ja töitä oletettiin tehtävän 16h/7pv viikossa.... ei onnistu lapsiaan rakastavalta äidiltä siis. Lisäksi kun naiset kasvatetaan lapsesta saakka siihen (väite perustuu useampaan jenkeissä asuneen mielipiteeseen), että heidän elämän tehtävä on mennä yliopistoon saadakseen rikas ja menestyvä mies.... niin ei siinä hirveästi ole motivaatiota muuhun.
Eli järjestelmä itsessään rajoittaa naisten määrää tieteessä. Sama pätee myös aika monen maailman kolkassa tänäpäivänä.
BTW: kuvitteletko, että latino ja afrikkalaisrodut on keskimäärin jenkeissä samalla viivalla kuin rikkaat valkoiset tänä päivänä. Heh! Yksittäisille ihmiselle se onnistua, mutta harvemmalle. Älykkäälle lapselle, jonka koulussa ammutaan myydään, huumeita ja eikä opetuksen taso riitä kuin lukemaan oppimiseen ja jenkkihapatukseen, ei ole samat edellytykset kuin sille, joka käy eliittikoulua. Sama tietysti valkoisillekin köyhille. Jos haluaisit verrata objektiivisesti pitäisi verrata kahta samanlaista ryhmää, jolla vain väri/sukupuoli vaihtuu.
Virtuaalihali sinulle.
Mitkähän noi jotkut tutkimukset naisten alemmasta älykkyydestä ovat? Vittaus kiitos, jottei mene ihan höpötieteen osastolle. Onko edes tieteellisesti korrekti tutkimus vai jonkun hörhön nettijorinoita?
Perustelet varmaan evoluutioteoriasi miehen älykkyyden kehittymisestä? Jälkeläiselle tulee puolet isän ja puolet äidin DNA:ta. Jotta lauseessa olisi joku järki, pitäisi älyn olla sukupuolen määrävissä geeneissä. Käytännössä onko näin todistettu, viitekin olis mielenkiintoinen.
On nyt selvää, että miehet ovat fyysisesti parempia. Ja jossain muissakin asioissa, ei ole kyse kuka on paras vaan väitteistä, joille ei ole faktapohjaisia perusteita. Maailma on täynnä paskaa tutkimusta, mikä ei ole totta eli jonkun yksittäisen ihmisen kirja/teoriat ei argumentti.
Kyllä vaan hyvät naiset, huippututkimus vaatii usein enemmän kuin 8h työtä päivässä. Sanotaanko se 16h päivässä. Jos teistä ei ole siihen niin ei voi mitään... jotkut miehet vain pystyvät.
Kuten mies1985 totesi, myös patenttien suhteen löytyy huimia eroja. Naiset eivät ole kekseliäitä. Tämä asia tulee eteen muissakin palkinnoissa kuin Nobeleissa.
http://www.cs.ucl.ac.uk/staff/M.Sewell/SexDifferencesInIntelligence.pdf
Etenkin tämä herra Lynn näyttää löytävän tutkimuksissaan eroja miesten hyväksi.
Patentti ja kekseliäisyys ovat kaksi eri asiaa. Ensinnäkin pelkästään kotimaan patentin saaminen maksaa vähintään 5000 euroa. Toiseksi, 90 prosenttia patenteista ei ikinä päädy edes markkinoilla. Lähes kuka tahansa voi hankkia itselleen patentin, kunhan vain pätäkkää riittää, onhan sekin yhdenlainen meriitti joidenkin mielestä. Ei tarvitse kuin miettiä jokin ongelma ja kehittää siihen ratkaisu, tai kehittää jostain ratkaisusta toinen ratkaisu, itse asiassa ei tarvitse olla edes mitään ongelmaa, kyllä PRH:lle raha kelpaa. Vähän nörtimpi versio peniksenjat..urheiluautosta.
Jos taas halutaan selvittää onko naisten ja miesten kekseliäisyydssä eroa, niin se voidaan toteuttaa siten, että pyydetään saman alan mies- ja naisopiskelijoita kehittämään mahdollisimman monta ja luovaa ratkaisua johonkin asiaan.
Ja ÄO:sta sen verran, että se mittaa vastausnopeutta ÄO-testeihin. Se ei kerro kuinka älykäs ihminen on, jotain viitteitä esimerkiksi oppimisvaikeuksista se voi kyllä antaa. Suurimman osan tutkimuksista naisten ja miesten välillä ei ole mitään eroa. Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä mitä olisivat erot Pohjoismaissa naisten ja miesten välillä. Tuosta tuli kerran ohjelma, kuinka eräs lääkäri (mies) kahden viikon ajan harjoitteli jonkinlaisia muistitestejä ja meni sen jälkeen ÄO- testeihin, sai 20 pistettä paremman tuloksen mitä oli saanut vuosia aiemmin. Pohjoismaissa naiset harjoittavat aivojaan, väittäisin, että miehiä enemmän. Esimerkiksi naiset lukevat kirjoja monta kertaa enemmän kuin miehet, ratkovat ristikoita ja sudokuja, puhumattakaan että opiskelevat pidemmälle. Silti, ÄO mittaa vain ÄO:ää. Aivot ovat plastiset, ne muovautuvat sen mukaan miten niitä harjoittaa. Samassa ohjelmassa haastateltiin myös erästä huipputuloksen saanutta miestä, joka oli ammatiltaan ei sen enempää, eikä vähempää, kuin portsari.
Sellainen ero kuitenkin ilmeisestikin on, että miehillä on suurempi hajonta ÄO:ssä, sekä ylä-, että alapäästä löytyy enemmän miehiä kuin naisia, valtaosa miehistäkin silti sijoittuu siihen (hyvään) keskikastiin. Korkeimman ÄO:n omaa kylläkin tällä hetkellä joku nainen. Tätä hajonnan eroa voi selittää se, että miehillä on enemmän erilaisia aivojen kehityshäiriöitä. Kehitysvammaisista ja eri asteen autistisista suurin osa on miehiä. Joillakin autistisilla voi olla hyvinkin korkea ÄO, mutta eivät he älykkäämpiä ole, päinvastoin, heidän vajaavuutensa ei vain ilmene tuollaisissa testeissä. Nämä ovat niitä, jotka voivat muistaa kaiken lukemansa, tai ilmoittaa minkä tahansa päivämäärän oikean päivän, mutta eivät osaa solmia kengännauhojaan. Myös psykopaateilla on korkea ÄO. Jos miehet oikeasti olisivat älykkäämpiä, niin pitäisihän sen näkyä myös keskustelupalstoilla. Miksi niin usein, kun näkee jonkun oivaltavan ja asiaa monelta kantilta pohtivan kirjoituksen, niin se useimmiten on naisen käsialaa?
Lopuksi vielä sanon, että miehet oikein mielellään ratsastavat muiden miesten saavutuksilla, kuten näillä aina esiin nostetuilla keksinnöillä ja nobeleilla. Mutta jos ottaa puheeksi kaiken sen pahan mitä miehet tekevät, niin sitten ollaankin niin yksilöitä ja huudellaan kuinka myös naiset, tai jopa niin, että miesten tekemä paha onkin naisten syytä. Kumma kyllä sitten, että miesten tekemä hyvä ei kuitenkaan ole naisten ansiota.
En itse oikein usko, että miesten ja naisten keskimääräinen äö eroaisi toisistaan. Siitähän on tutkimuksia (en jaksa hakea), että miehissä on enemmän hajontaa, eli enemmän idiootteja ja neroja.
Miehet saattavat olla myös luovempia kuin naiset tietyissä asioissa. Ainakin miehet ovat hauskempia kuin naiset. Se johtuu varmaan ainakin harjoituksesta ja sosiaalisten riskien otosta. Tai sitten naiset eivät vain keskimäärin ole hauskoja, vaikea sanoa. Nämä molemmat asiat (luovuuden osalta täysi vaikutelma, myönnän) voivat johtua siitä, että yleensä miehet ottavat enemmän riskejä, sosiaalisia ja taloudellisia kuin naiset. Ja puhun siis keskimääräisestä miehestä ja naisesta.
Perimmäinen syy tilanteeseen löytyy tarkastelemalla suuria joukkoja yksittäisten esimerkkien sijaan. Poikkeuksia löytyy aina, mutta siitä huolimatta voidaan tehdä yleistyksiä, jotka pitävät hyvin paikkaansa.
Miesten joukossa luonteiden, älykkyyden, yms hajonta on paljon suurempi kuin naisilla. Miesten joukosta löytyy valtavasti enemmän sarjamurhaajia, juoppoja, luusereita, syrjäytyneitä kuin naisten joukosta, mutta vastaavasti myös huippuälykkäitä, tutkijoita, keksijöitä, luovia neroja. Miehet yleensä puhuvat mieluummin noista jälkimmäisestä painottaessaan eroja miesten ja naisten välillä. Naisistakin löytyy neroja ja sarjamurhaajia, mutta keskimäärin naisten väliset erot ovat paljon pienempiä kuin miesten väliset erot. Vrt Gaussin käyrän tyylinen kuvaaja, jossa toisessa joukossa 90% mahtuu sinne keskivertokastiin ja toisella joukolla vain 60%. Loput löytyvät sitten sieltä ääripäistä. (Selvennyksenä vielä, että nämä 60/90% eivät ole mistään tieteellisestä tutkimuksesta vaan hihasta revitty arvio, luvut voivat olla myös 50/95 tai 80/90, mutta erotus on riittävä selittämään eri joukkojen välisiä tuloksia).
"Naisella ei ole ollut evoluutiossa samanlaista tarvetta kehittää isoja aivoja kuten miehillä."
Erinomainen huomio evoluutiosta, joskin voisi ehkä lieventää, että aivot ovat kehittyneet eri tarpeisiin.
Nykyihminen edeltäjineen on elänyt jopa miljoonia vuosia tyylillä, että naiset ovat kotikonnuilla tai kotiluolassa hoitamassa jälkeläisiä miesten lähtiessä etsimään saalista. Ei tarvitse kauaa miettiä, kun huomaa yhteneväisyyden näiden yhteisöjen ja nykymiesten ja -naisten välillä:
- saalista kotiin tuova (=menestyvä) mies on naisten suosiossa, jos saalista ei tule, oma eikä jälkeiläisten elämä ei yksinkertaisesti jatku. Metsästyksestä ja ravinnonhankinnasta vastasivat vain ja ainoastaan urokset, joten jos naaras mieli säilyä hengissä, oli pakko olla kumppani, toisin kuin nykypäivänä.
- johtajaurokset on naisten suosiossa sillä hänellä on enemmän saalista ja hänen kimppuunsa eivät alakastin urokset käy. Pahnanpohjimmaisilta uroksilta ylemmäntason urokset voivat koska tahansa käydä verottamassa saalista, ei kukaan halua pariutua tuollaisten kanssa. Alimman tason urokset ovat yhteisön kannalta erittäin hyödyllisiä työmuurahaisia vaikka yksilötasolla heidän elonsa voi olla melko kurjaa.
- metsästys ja muut fyysiset aktiviteetit ovat olleet fyysisesti huomattavasti vaativampia kuin kotiluolassa jälkeläisten hoivaaminen
- sosiaaliset kyvyt kotiluolassa ovat tärkeämpi kuin peuraa metsästettäessä, peuraa seuratessa riittää yksittäiset urahtelut, käsimerkit ja oikein valmistetut metsästysvälineet
- kilpailu huippu-uroksista on kovaa, siitä sanonta "nainen on naiselle susi", ei kukaan halua jälkeläisiä niiden alakastin kuhnureiden kanssa. Yläkastin uroksia kannattaa miellyttää vaikka oman mukavuuden kustannuksella, koska vaihtoehto on karu kohtalo
- naiset palelevat jatkuvasti, koska kotiluolassa oli lämmintä, rämeillä ja metsissä metsästelleet miehet jäivät ilman naista ja jälkeläisiä jos vain palelivat eivätkä tuoneet saalista
- ilmaston ja ympäristön muutosten takia johtavat urokset ovat tehneet päätöksiä siirtää laumansa uusille alueille ja siellä on tarvittu uudenlaisia tapoja hankkia ravintoa, tehdä metsästysvälineitä, jne, mutta uudessa kotipesässä jälkeläisten hoivaaminen ja muut toiminnot eivät ole muuttuneet yhtä radikaalisti
- naiset ovat valmiimpia uhraamaan itsensä jälkeisten ja yhteisön hyvinvoinnin eteen, mutta jos eniten saalista kotiin kantavat urokset uhraavat itsensä, koko yhteisön taru voi päättyä, kun ravinto ei riitä.
Monelle tuntuu nykyään olevan täysin mahdotonta hahmottaa edes elämää 50-luvun maaseudulla, jossa maalaistalossa yksinkertaisesti oli oltava mies, muuten ei talo pysynyt kauaa pystyssä. Tämä siis ihan fysiikan takia, taloudenpidon naiset osasivat monta kertaa paljon paremmin. Puhumattakaan sitten vaikka 100 000 vuoden jaksosta ennen kuin ihmiset alkoivat asettua aloilleen.
Sosiaalitukia ja kaupunginvuokrakämppiä ei ollut vielä kivikaudella keksitty, joten käytös mukautui tilanteeseen, jossa vaihtoehdot olivat miehillä hankkia evästä, asemaa ja sitä kautta naisia ja jälkeläisiä, naisilla vaihtoehdot olivat aistia ja havainnoida minkä miehen kanssa kannattaa olla kimpassa. Jos tämä ei joltakin onnistunut, kaltaistensa jälkeläisten tuottaminen sukua jatkamaan oli äärimmäisen epätodennäköistä.
Mistä ihmeestä sinä olet tuollaista saanut päähäsi, että raviinnonhankinnasta vastasivat vain urokset? Metsästyksestä varmastikin vastasivat urokset, mutta se liharuoka oli lähinnä vain täyteruokaa. Onhan se tutkittu, että esi-ihmisten ruokavalio koostui pääosin kasviksista ja sekin vähäinen liharuoka mitä silloiset keräilijä-metsästäjät söivät muodostui luultavasti toukista, munista, rannikolta kerätyistä merenelävistä ja kaloista. Eivät mitkään muutkaan naarasnisäkkäis elä urosten ruokittavana, jotkut urokset, kuten leijonat, elävät kylläkin naaraiden ruokittavana. Ja jos jotain voisi arvella aivojen kehityksestä, niin onhan se selvää, että tärkeintä on tietojen ja taitojen opettaminen jälkipolville, ja se taas on aina ollut naaraspuolisten tehtävänä. Nykytutkijat ovat myös sitä mieltä, että ihmisaivojen kehittymisen tärkein syy on ollut ihmisen sosiaalisuus.
Ainakin yhden tutkimuksen (mm. Irving) mukaan on näin, (Eikö näitä todellakaan ole kuin yksi?) jonka otanta oli 1292 siskoa ja veljeä. Sen mukaan korkeimman ja alhaisimman ÄO:n omaavien kahden prosentin joukossa on kaksi kertaa enemmän miehiä kuin naisia. Useimpien tutkijoiden tuloksissa eroja miesten ja naisten välillä ei ole saatu. Niissä tutkimuksissa, joissa ero on löydetty (miesten eduksi) on merkillisen usein tutkijoina toimineet herrat Lynn ja Irving.
Keskihajonnasta riippuen yli 130-148 pistettä saavuttaa kaksi prosentia ihmisistä. Alle 70 pisteen jää myös kaksi prosenttia.
Pienellä harjoittelulla voi omaa tulostaan helposti parantaa. (Lue nim. Minulla on patentti!) Eli oli kyllä todella kaukana nuo sinun arvailusi.
Ja mitä tulee tuohon luonteen hajontaan :D, niin minusta näin naisnäkökulmasta katsoen miehet näyttäytyvät paljon enemmän toistensa kaltaisilta. Olen ajatellut sen johtuvan siitä, että mies kuin mies, on sitten juoppo, nörtti tai sarjamurhaaja (joilla on muuten korkea ÄO), niin he kaikki pitäytyvät samassa äijäroolissa. Miehethän pukeutuvatkin samalla tavoin, tukkakin on leikattu samalla tavoin ja naisihannekin on samanlainen. Ihan kuin miehet olisivat armeijassa jatkuvasti. Mutta tiedostan myös sen, että omaa ajatteluani vinouttaa se, että en ole juuri missään tekemisissä miesten kanssa. Ymmärrän myös, että naiset saattavat näyttäytyä hyvin samanlaisilta. Olihan pitkään niin, ettei naisten olemassaolo saanut näkyä, eikä kuulua, etenkään kuulua ja siten myös tyttölapset kasvatettiin. Edelleenkin median naisrooli on aika yksipuolinen, mikä hyvin pitkälle ohjailee myös miesten naisihanteita. Ero on kyllä silti aika huikea, jos vertailet esim. suomalaista ja jenkkiläistä naiskuvaa. Pohjoismaissa on vahvoja naisia!
No tuota, varmaan ne miehet vaikuttavat ihan toistensa klooneilla, jos niitä ei sen syvemmälle katso kuin pukeutumista tai hiustyyliä. Kun kerran itse vielä myönnät, ettet juuri miesten kanssa ole tekemisissä, niin eipä tainnut olla kommentillasi mitään liittymää reaalielämään.
Niin, tukkamallista sen luonteen ja äo:nkin voi todeta.
Tähänkö se jäi? Eniten olisi kiinnostanut ne tutkimukset (toistettavat), joissa voidaan todeta ÄO: n erilainen hajonta miesten ja naisten kesken. Onko niitä edes muita, muiden tutkijoiden tekemiä?
"Eivät mitkään muutkaan naarasnisäkkäis elä urosten ruokittavana"
Kyllähän tuo aiempi pitää siinä mielessä paikkaansa, että naisen ilman miestä on ollut äärimmäisen vaikea pärjätä ihmisten yhteiskunnissa tai edes pysyä hengissä lukuunottamatta lähinnä länsimaita viimeisten vuosikymmenien aikana. Poikkeuksia on, mutta tuossakin mainittu maaseutu on esimerkki: ennen koneita ei maatalo yksinkertaisesti naisenergialla pyöri, fysiikkaa tarvitaan niin paljon suurin osa naisista ei selviä niistä rasituksista. Yksinäinen nainen vailla kenenkään miehen suojaa oli aika lailla ns. "vapaata riistaa" primitiivisissä kulttuureissa tuhansia vuosia sitten.
Kun vaihtoehdot ovat kivikaudella olleet uurastaa itsensä läkähdyksiin ja toimia vasten kaikkia sanallisia ja sanottomia normeja tai sitten sopeutua tilanteeseen, että nainen tarvitsee miehen selvitäkseen, niin kyllä siinä niin huikea enemmistö "valitsee" tuon jälkimmäisen, että vaikutusta kehitykseen ei voi sivuuttaa.
Hanki tämä:
"Sex differences in means and variability on the progressive matrices in university students: A meta-analysis"
Paul Irwing and Richard Lynn
British Journal of Psychology (2005), 96, 505–524
Juuri nämä kaksi herraa ovat tuottaneet suurimman osan tutkimuksista, joissa naisten ja miesten välillä eroja miesten hyväksi on löydetty, sekä ainakin yhden tutkimuksen tästä hajonnasta. Mutta minua kiinnostaisikin tietää, ovatko muut tutkijat löytäneet eroja ÄO: hajonnassa?
Ketkä pyörittivät koko yhteiskuntaa sillä välin kun miehet olivat sotimassa? Naisetpa tietenkin. Ja muutenkin,ennen ihmisethän elivät yhteisöissä, ydinperhe on hyvin uusi keksintö. Ei jokus kvikaudella edes ymmärretty parittelun ja syntymän välistä yhteyttä. Monissa alkeellisissa kulttuureissa naiset edelleen tekevät lähes kaikki työt, puuhakkuusta, karjanhoitoon, ruon keruuseen ja valmistukseen ja tietysti hoitavat myös lapset. Liviltä tulee mielenkiintoinen sarja "heimovaimot", suosittelen. Sitähän on arveltu, että ennen maanviljelyn keksimistä ja ihmisen paikoilleen jäämistä oli naisen asema huomattavasti parempi. Viitteitä siihen on esimerkiksi se, että lähes kaikki löydetut tuhannet patsaat Euroopasta ja Aasiasta ova kuvanneet naisia, vain murto-osa miehiä. Näitä patsaita on löydetty mm. haudoista. Suosittelen kirjaa Miekka ja malja.
tuossa kakkossivulla. Useimpien tutkijoiden mukaan eroja ei löytynyt. Lähinnä eroja löytävät Lynn ja Irwing, mikä jo sinänsä on aika kyseenalaista.
Tässä täytyy vähän soveltaa omaa tietämystään, eikä uskoa mitä kaikki sanovat.
Teknillinen korkeakoulu ei ikinä ole ollut naisvaltainen ala, tällä hetkellä noin 25% opiskelijoista taitaa olla naisia. Ja tietyillä aloilla kuten teknillinen fysiikka, tietotekniikka, taitaa olla 5-10%. Nykyäänhän Aalto-yliopistossa on monia humpuukiaaloja myöskin, joten Suomen lippulaiva tekniikassa on upotettu, ja tie humpuukimaakareille on tasoitettu.
Ongelmia oli toki jo 1990-luvun lopussa TKK:lla kun sinne saivat jalkansa oven väliin humpuukimaakarit, jotka suunnittelivat käytettävyystutkimusta sekä informaatioverkostoja. Hype-ohjelmia nämä olivat, ja oli onni että ainakin tuosta käytettävyyskoulusta päästiin eroon, myös muiden mukaan. Siihen koulutusohjelmaan änkeytyi tietysti paljon naisia.
Voin vakuuttaa, ettei silloin kun opiskelin tietotekniikkaa TKK:ssa näkynyt juuri yhtäkään naista (ehkä muutama). Myöhemminkin olen viime aikoina ollut siellä, ja eipä vieläkään, paitsi jotakin epäpäteviä naistutkijoita, ja naisopettajia.
Mat. luonnontieteellisellä puolella oli kyllä enemmän naisia, mutta ne olivat sellaisia, jotka eivät päässeet esim. lääketieteelliseen tai humanistiseen tiedekuntaan. Useimmiten kai jämähtivät kemiaan, tai opiskelivat matematiikan/fysiikan/kemian opettajiksi. Mutta kun tultiin syventäviin opintoihin esim. fysiikassa, tai matematiikassa, niin juuri mitään naisia ei löytynyt. Naiset lukevat pelkästään usein perusopintoja mat. luonnontieteellisillä aloilla, ja sitten siirtyvät usein muualle, kunhan onnistuvat vaihtamaan koulutusohjelmaansa. Valmistuneita naisia ei varmastikaan ole 50% luonnontieteellisillä aloilla, eikä ainakaan kovilla aloilla kuten fysiikassa, matematiikassa ja tietojenkäsittelytieteessä, jossa prosentti lienee 10-20%. Tilastoja pitäisi kaivella esiin, mutta ne ovat hyvin piilotettuja.
Millä perusteella fysiikka, matematiikka jne. ovat ns. kovia aloja? Koska ne ovat vaikeita suurelle yleisölle? Koska niissä ei ole tulkinnanvaraa?
Ihan yhtä pätevää mutu-faktaa on, että n. 80% tiettyjen "kovien alojen" (=opiskelijaksi pääsee suoraan papereilla kuka tahansa B:tä paremman pitkästä matikasta kirjoittanut) opiskelijoista ei koskaan valmistu. Ja näistä luusereista 80% miehiä.
Mutta pelkkä provohan sä olet.
"Ihan yhtä pätevää mutu-faktaa on, että n. 80% tiettyjen "kovien alojen" (=opiskelijaksi pääsee suoraan papereilla kuka tahansa B:tä paremman pitkästä matikasta kirjoittanut) opiskelijoista ei koskaan valmistu. Ja näistä luusereista 80% miehiä."
Tuosta 80%.sta en tiedä, mutta on totta, että mat. luonnontieteelliseen tiedekuntaan pääsee aika helposti opiskelemaan (erityisesti fysiikka & matematiikka), koska ala ei ole suosittu, mutta harva sieltä valmistuu, jos ei ole tarpeeksi pätevä. Aina pätevä mies voittaa pätevän naisen. Epäpäteviä miehiä on kyllä myös paljon, mutta naisia vaivaa se keskinkertaisuus, eli kaikki ovat samaa harmaata massaa, eivät ole ehkä ihan surkeita, mutta eivät koskaan pysty myöskään huippusuorituksiin. Miehet, jos huomaavat että eivät ole tarpeeksi hyviä, jättävät opinnot kesken, eivätkä tyydy tuollaisiin keskinkertaisiin suorituksiin kuin naiset.
Teknillinen korkeakoulu on vähän hankalampi paikka, sinne ei ainakaan ennenvanhaan päässyt kuka tahansa.
Aikaisempi lukiomenestys ei myöskään välttämättä korreloi myöhempään menestykseen.
..alentaminen
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Matematiikan taidot hukassa suomalaisnuorilta/1135236643844
Ongelma on juurikin, nimenomaan ja erityisesti luonnontieteellisten alojen (pl. lähinnä lääkikset) oppilasmateriaalin heikko taso so. puutteelliset lähtötiedot yhdistettynä olemattomaan opiskelumotivaatioon (=ei pääsykoetta) ja siihen tosiasiaan että yliopisto on yliopisto eikä mikään vitun amk jossa vaatimuksia lasketaan sen mukaan että saadaan tietty osuus hyväksytysti kurssista läpi. Toki sama koskee muitakin aloja erityisesti maakuntayliopistoissa, mutta luonnontieteissä tämä on myös Hgin vitsaus ja maakuntateknilliset nyt ei muuta olekaan...
"Epäpäteviä miehiä on kyllä myös paljon, mutta naisia vaivaa se keskinkertaisuus, eli kaikki ovat samaa harmaata massaa, eivät ole ehkä ihan surkeita, mutta eivät koskaan pysty myöskään huippusuorituksiin."
Mitä merkitystä arvosanalla, kunhan se on hyväksytty?
"Miehet, jos huomaavat että eivät ole tarpeeksi hyviä, jättävät opinnot kesken, eivätkä tyydy tuollaisiin keskinkertaisiin suorituksiin kuin naiset. "
= eivät pääse kursseista läpi joten vaihtavat amk:hon, jossa erottuvat ehkä muista surkimuksista hieman edukseen :DDDD
Naisille matikan tai fysiikan laitos on usein vain välietappi lääkikseen, miehille ammattisurkeaan tai kortistoon.
Kommentti m36-INTJ:lle.
Olen älykäs ja menestynyt nainen, nimenomaan itsesi ilmoittamilla kriteereillä. Oma empiirinen-mutuni ei vastaa sitä mitä sanot, ei sinne päinkään. Liikun piireissä, jossa tehdään kv. arvostettua tutkimusta, joten empiirisellä kokemuksellani on edes joku pohja. Toisin kuin jonkun yksittäisen laitoksen sukupuolijakaumalla (N/M-kyllästetyjä laitoksia on nyt helppo löytää useimmista aloista, myös Aaltoyliopistosta). Pääsykokeet ei mittaa älykkyyttä vaan enemmän lukumotivaatiota.
Et ole antanut yhtään todellista faktaa väitteesi perusteluiksi. Itsekin matemaatikkona tiedät, ettei moisilla mutu-perusteluilla ole mitään tekemistä asian oikeaksi todistamisen kanssa. Todellinen perustelu olisi esim. perusteltu tilasto (esim. mensan jäsenet ei kerro koko totuutta, koska sinne ei pyri normaalijakaumalla varustettu porukka) tai tutkimuksen naisten älykkyystutkimuksesta, jos pystyt sellaisen osoittamaan. Vielä pitää muistaa, että jonkun referoimat nettilinkit tutkimuksista eivät useinkaan heijasta tutkimuksen tehneiden henkilöiden näkemyksiä (asia voi värittyä) ja yksittäinen tutkimus on olla mitä tahansa soopaa (hyvässäkin lehdessä). Toisin sanoen, jotta asia olisi oikea fakta, pitäisi takana olla isoja ja hyvin suunniteltuja tutkimuksia, jotka on voitu toistaa.
Mutu-perustelu on PELKKÄ yksittäisen ihmisen mielipide, ei totuus.
Olet täällä kuuluttanut etsiväsi älykästä naista. Valitettavasti kukaan älykäs nainen ei ole niin hölmö, että ottaisi parikseen itseään tai naisia halveksivan(sen takia, että ovat naisia) miehen. Suosittelen siis vaatimusten tiputtamista älyn osalta hyvin paljon alemmas tai sitten uuden asenteen opettelemista pikaisesti. Pelkkä suun sulkeminen ei auta, sillä ajatuksilla on taipumus "näkyä".
Älykkyyttäkin on monenlaista. Pelkkä matemaattinen äly ei riitä siihen, että osaisi rakentaa itselleen onnellisen ja tasapainoisen elämän TAI EDES menestyä. Itse mittaisin ihmisen ihmisen onnistumista omassa elämässään nimenomaan onnellisuudella.
"Et ole antanut yhtään todellista faktaa väitteesi perusteluiksi. Itsekin matemaatikkona tiedät, ettei moisilla mutu-perusteluilla ole mitään tekemistä asian oikeaksi todistamisen kanssa."
On yleisesti tunnettua, että älykkäitä miehiä on (paljon) enemmän kuin älykkäitä naisia. Se johtaa kaikenlaiseen, mitä tulee menestymiseen eri tieteissä.
Esim. allaoleva kirjoitus sanoo että erittäin laajassa otannassa (oli varmaan meta-analyysi, satoja tuhansia ihmisiä yhteensä), niin löytyi kaksi kertaa enemmän miehiä, joilla oli ÄO > 120 kuin naisia, ja jopa 30 kertaa enemmän miehiä kuin naisia kun ÄO > 170. Kuten jo linkkasin Nobelin palkinnot, niin siinähän näkyy se että käytännössä kaikki ovat miehiä. Varmaan muidenkin tiedepalkintojen suhteen miesten osuus on suuri.
Varmaan tässäkin pitäisi ottaa naiskiintiöt käyttöön, että naisetkin saisivat tunnustusta työstään =) Itse asiassa monet tutkijat joutuvat ikävyyksiin, kun löytävät tällaisia korrelaatioita että miehet ovat naisia älykkäämpiä, koska se ei ole poliittisesti korrektia sanoa.
http://www.independent.co.uk/news/education/higher/dr-paul-irwing-there-are-twice-as-many-men-as-women-with-an-iq-of-120plus-426321.html
En muuten ole matemaatikko, fysiikka & tietotekniikka ovat alojani.Tietysti matematiikkaa on tullut opiskeltua jonkin verran, mutta ei pääaineen verran. En tiedä yritänkö edes tässä todistaa mitään. INTJ:lle on tyypillistä osua oikeaan, vaikkei olisikaan vedenpitäviä todisteita, ja harvoin niitä onkaan. Sinun vaatimasi todistusaineisto on aika raskas, verrattuna muihin aloihin. Esim. lääketieteessä voidaan väittää vaikka mitä, vaikka vain joitakin heikkoja korrelaatiotutkimuksia löytyy.
Esimerkkinä kolesteroli ja verenpaine. Onko niiden alentamisesta oikeasti hyötyä? Ei löydy mitään vakuuttavia tutkimuksia siitä että syy-yhteys olisi osoitettu, mutta silti voidaan myydä verenpaine & kolesterolilääkkeitä. Mitään laadukkaita kaksoisokkotutkimuksia rokotteiden tehosta en ole koskaan nähnytkään, ja silti niitä voidaan myydä.
"Olet täällä kuuluttanut etsiväsi älykästä naista. Valitettavasti kukaan älykäs nainen ei ole niin hölmö, että ottaisi parikseen itseään tai naisia halveksivan(sen takia, että ovat naisia) miehen. Suosittelen siis vaatimusten tiputtamista älyn osalta hyvin paljon alemmas tai sitten uuden asenteen opettelemista pikaisesti. Pelkkä suun sulkeminen ei auta, sillä ajatuksilla on taipumus "näkyä"."
En minä halveksi naisia, mutta teidän on kuitenkin syytä tietää että teillä on tiettyjä puutteita, jotka -saattavat- ärsyttää minua. Miehistä löydät kuule vaikka mitä ongelmia, turha sinun on tuossa leikkiä tekopyhää. Varmaan voit tehdä kilometrin pituisen listan kaikista muistakin ongelmistani, mitä voit "täsmälleen päätellä" kirjoituksistani =)
Mitäs vikaa siinä on, jos vähän piikittelee älykkyyden puutteesta? Se on sentään aika konkreettista, kun vääntää jotakin ihmeellisyyksiä tunteiden kemioista. Asenteesta olen kuullut paljon, mielestäni asenteeni on ihan OK. Miksi minun pitää muuttaa asennettani, eikä sinun? Heti kun rupesin tekemään asioita elämässäni ihan ominpäin, ja omilla periaatteillani, enkä kuunnellut yhtään mitä muu maailma yritti epätoivoissaan selittää (mukaanlukien kaiken maailman asiantuntijat), kaikki on ruvennut menemään ihan loistavasti. Jos nyt rupean tanssimaan sinun sävelien mukaisesti, niin varmaan jysähtää, tai asiat rupeavat menemään pieleen.
"Älykkyyttäkin on monenlaista. Pelkkä matemaattinen äly ei riitä siihen, että osaisi rakentaa itselleen onnellisen ja tasapainoisen elämän TAI EDES menestyä. Itse mittaisin ihmisen ihmisen onnistumista omassa elämässään nimenomaan onnellisuudella."
No niin, olenkin kyllä ihan onnellinen. Kirjoittele sinäkin omalla vakionikilläsi.
Pätevä, pätevyys ovat moniselitteisiä sanoja. Esimerkiksi tutkijoita mitataan monenlaisilla kriteereillä (vaikkapa YPJ-keskusteluissa. Käytäntö vaihtelee niin ikään eri yliopistoissa ja ennen kaikkea tutkimusryhmissä.
Ehkä en lukenut riittävän huolella tekstiäsi, mutta mahdatko tarkoittaa, että naisten julkaisumäärä on miehiä alempi vai esimerkiksi naiset hankkivat miehiä vähemmän rahoitusta vai... Itse en ole havainnut miesten ylivoimaisuutta. Sen sijaan sitä olen kyllä huomannut usein, että eri henkilöt ovat päteviä eri asioissa. Mielestäni hedelmällinen kysymys onkin itsensä kehittäminen.
Kova ala -ilmaisu pidensi ja lyhensi ikääni - sillä mainitsit alani, mutta jumapiut kova en ole. Haluan olla "pehmeä" arvoiltani, suhtautumistavoiltani. Niin kuulemma haluaa miespuolinen kolleeganikin.
Mielipiteesi käytettävyydestä tuntui oudolta, harvinaiselta. Esimerkiksi potilasturvallisuuden yksi suuri riskitekijä on terveysteknologia ja tietojärjestelmien huono käytettävyys. Näin sitä ei pidä "vähämerkityksellisenä" - ainakaan jos omalle kohdalle sattuu.
"Ehkä en lukenut riittävän huolella tekstiäsi, mutta mahdatko tarkoittaa, että naisten julkaisumäärä on miehiä alempi vai esimerkiksi naiset hankkivat miehiä vähemmän rahoitusta vai... Itse en ole havainnut miesten ylivoimaisuutta. Sen sijaan sitä olen kyllä huomannut usein, että eri henkilöt ovat päteviä eri asioissa. Mielestäni hedelmällinen kysymys onkin itsensä kehittäminen."
Et ole havainnut miesten ylivoimaisuutta? Katso vaikka Nobelin palkintoja, patentteja, ja shakinpelaajien aatelia. Tavallisessa työssä miesten ylivoimaisuus ei vielä tule esille niin hyvin, mutta kun mennään töihin, jossa vaaditaan korkeampaa älykkyyttä, niin miehillä on selkeä etu. Suomessa ei luonnontieteellistä huippututkimusta niin paljon harrasteta, ja niissä yksiköissä, missä sitä tehdään ovat varmasti miesvaltaisia. Ainakin oman kokemukseni mukaan. Tästäkin on vielä pitkä matka esim. Nobelin palkintoon.
Lue tämä allaoleva hyvä tutkimus miesten ja naisten välisestä älykkyydestä: siinä havaittiin että miehillä on keskimäärin 5 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin naisilla, ja tämä tulee esiin korostettuna kun mennään korkeampiin älykkyysosamääriin.
"Sex differences in means and variability on the progressive matrices in university students: A meta-analysis." Paul Irwing and Richard Lynn.
British Journal of Psychology (2005), 96, 505–524
Syyksi arveltiin yksinkertaisesti sitä että että naisilla on pienemmät aivot kuin miehillä. Aivojen tilavuus korreloi älykkyyden kanssa kertoimella 0.4, ja kun tämän ottaa huomioon, niin älykkyyden pitäisikin olla noin 4.7 pistettä korkeampi miehillä keskimäärin. En sano että naisten pitäisi välttämättä ollakaan huippuälykkäitä, tuollaiset noin 125-130 pistettä riittäisi minulle. Tässäkin kategoriassa miesten ja naisten välinen suhde rupeaa olemaan yli 2:1. Suhde on 3:1 kun mennään ÄO luokkaan 145 .
"Mielipiteesi käytettävyydestä tuntui oudolta, harvinaiselta. Esimerkiksi potilasturvallisuuden yksi suuri riskitekijä on terveysteknologia ja tietojärjestelmien huono käytettävyys. Näin sitä ei pidä "vähämerkityksellisenä" - ainakaan jos omalle kohdalle sattuu."
Jos olette kiinnostuneita juttelemaan minun kanssani enemmän, pyytäkää kahville (itse en juo kuitenkaan kahvia, mutta ymmärrätte ajatuksen), tai antakaa sähköpostiosoitteenne tai jotakin. Tarjous on voimassa vain naisille. En jaksa kirjoitella paljon pitkiä vastauksia tälle roskapalstalle, hukkuvat kuitenkin kaiken muun mölyn sekaan.
Tulihan sieltä se viimeinenkin oljenkorsi, joka näissä keskusteluissa vedetään aina esille, nimittäin shakinpeluu.
Yle teemalta tuli tiededokumentti, joka kertoi Susan Polgarista. Lyhyesti ohjelma käsitteli sitä,että voiko "neroksi" kasvattaa kenet tahansa tavallisen lapsen. Eräs psykologi oli kirjoittanut aiheesta kirjan, ja testasi sitten käytännössä teoriaansa omalla tyttärellään. Eräänä päivänä tyttö löysi shakkipelin ja kysyi äidiltään mikä se on. Äiti kertoi, mutta ei osannut opettaa peliä, kun ei kukaan ollut opettanut häntäkään. Vielä 70-luvulla oltiin sitä mieltä ettei naisen aivot yksinkertaisesti kykene ymmärtämään shakkipeliä. Psykologi-sä sitten opetti tytärtään nelivuotiaasta lähtien pelaamaan shakkia ja pian tyttö päihittikin kaikki oman alueensa shakkimestarimiehet. Miehillä riitti selityksiä tappionsa syyksi. Polgar onkin vitsaillen sanonut ettei ikinä ole voittanut tervettä miestä. Joka tapauksessa tämä tyttö aikoinaan saavutti shakin suurmestarin tittelin. Eikä siinä vielä kaikki, vanhemmat opettivat myös kaksi seuraavaa lastaan, tyttäriä kummatkin, pelaamaan shakkia. Ainakin toinen heistä on myös shakin suurmestari. Aivoja voi siis muokata lapsesta lähtien haluamaansa suuntaan. Uusimpien tutkimusten mukaan tätä tapahtuu myös vanhempana. Ennen luultiin jopa etteivät aivosolut uusiudu lainkaan.
No, ei tuo nyt todista mitään. Joku nainen voi ehkä menestyä shakissa, mutta suurin osa ei. Lähes kaikki suurmestarit ovat miehiä. Kyse ei olekaan siitä että naiset eivät voisi olla hyviäkin shakissa, mutta huipulle eivät yleensä yllä.
Jos sinulla on ÄO 125, se riittää kaikkiin työpaikkoihin, ja tuossa kohtaa miesten ja naisten välinen suhde on noin 2:1, eli ei kovin korkea vielä. Mutta jos mennään luokkaan ÄO 170 niin suhde on jo noin 30:1 miesten hyväksi. Garri Kasparovilla, joka on moninkertainen sakin maailmanmestari, arvioidaan olevan ÄO noin 190.
Noihin ÄO- juttuihin olenkin jo vastaillut, mutta nyt olikin pointti siinä, että tyttöjä ei edes opeteta pelaamaan shakkia, sitä pidetään poikien harrastuksena. Huipulle he helposti pääsevät, kuten tämä psykologi tyttäriensä avulla todisti.
Unohdin muuten tuossa aiemmin sanoa, ettei ennen 1900-lukua nainen edes saanut hakea patenttia, ainakaan Usassa ja Briteissä.
Aha, nyt luulen ymmärtäväni.
Tietenkin miehet ovat palkinto-mielessä ylivoimaisia, mutta sehän on yhteiskunnallinen kysymys. Esimerkiksi jos katsoo, "ketkä omistavat maailman omaisuuden", niin vastaus on "muutama" amerikkalainen ja aasialainen. Tästä ei voi kuitenkaan tehdä johtopäätöstä, että eurooppalaiset, australialaiset, afrikkalaiset ovat nuijia talousasioissa.
Kartoitin kerran eräiden kilpailujen voittajia... ja havaitsin, että sukupuoli ei vaikuttanut JOS kilpailun työt tarkasteltiin nimettöminä. Sen sijaan jos töitä arvioitiin "nimellisinä" (=sukupuoli paljastuu), niin miehet olivat tilastollisesti merkittävästi palkintopallilla...:)
- Älykkyystutkimukset... niitä on tehty satoja, tuhansia. Itse jouduin aikoinaan kesätyöpaikassa tekemään tutkimuksista yhteenvedon (pääpaino matemaattisissa lahjakkuuksissa) ja mieleeni on jäänyt tutkimustulosten suuri kirjo. Yleisin tulos (ns. luotettavissa) tutkimuksissa oli se, että naisten ja miesten väliset erot ovat hyvin pienet - jos vakioidaan älykkyyteen vaikuttavat tekijät. Monissa tutkimuksissa matemaattisella alueella miehet pärjäävät joillakin osa-alueilla naisia paremmin; joillakin naiset miehiä paremmin. Sillä kuten tietänet, matemaattinen (ja kielellinen) kyky koostuu useista osa-alueista - ja usein sama henkilö ei voi olla huippulahjakas jokaisella osa-alueella.
Arkipuheessa kuulee myös toisinaan sellaista asennetta, että joku lahjakkuus olisi suurempi älykkyyden osoitus kuin joku toinen. Näin ei toki ole:) Esimerkiksi kielellinen lahjakkuus on yhtä vaativaa; usein vain kielellisesti lahjattomat eivät tajua olevansa lahjattomia. Kun taas matemaatiikan alueella monet luulevat olevansa huonoja, vaikka heidän puheestaan kuultaa terävä looginen ja abstraktinen ajattelukyky. He taas sekoittavat matikan laskemiseen.
Summarum: älykkyys ja suoritus ovat hyvin eri asia. Puhumattakaan suorituksen arviointi. Esimerkiksi USAssa mitataan (tai mitattiin; en osaa sanoa nykyistä tilannetta, sillä älykkyys ei ole kiinnostanut minua enää pitkiin aikoihin) koulussa älykkyys (sinänsä kreisiä) ja korkeimmat pisteet saanut oli aikuisena kouluttamaton kotiäiti "slummissa". Toisaalta kuuluisa, surullinen tapaus oli pikkutyttö, joka lähetettiin "kehitysvammaisten" kouluun - ja paljastuikin, että hän oli huippulahjakas, mutta kotona niin hirvittävän kidutuksen uhri, että tunne-elämän ongelmat estivät häntä "oppimasta" edes perustoimintoja.
Jaa, että kaffeelle. No, missäs päin asustelet? Suomi kun on laaja maa...
"Suomessa ei luonnontieteellistä huippututkimusta niin paljon harrasteta, ja niissä yksiköissä, missä sitä tehdään ovat varmasti miesvaltaisia."
En usko, että väitteesi on totta yleisesti. Kymmenen vuotta sitten ehkä, mutta ei enään tänä päivänä!
Faktaa minulla ei ole kuin omasta tutkimusyksiköstäni, jossa tehdään kansainvälistä huippututkimusta. Joukossa fyysikkoja, DI.tä, matemaatikkoja, kemistejä, biokemistejä. Tutkijoiden sukupuolijakauma on aika 50:50%. Naisia taitaa olla yksi enemmän. Tosin naisista suurin osa suomalaisia ja miehistä taas ulkomaalaisia.
Mensan testeissä mitattava ÄO tehdään kuviopäättelytestillä. Se on tutkimuksissa todettu (ns. Ravenin matriisit ja muut vastaavat) mittaavan parhaiten ns. g-faktoria, joka on kaikkien kognitiivisten toimintojen taustalla.
Älykkyys Mensan testillä tarkoittaa juuri tätä yleistä g-faktorin mittaamista, eikä siinä mitata erikseen jotakin sosiaalista tai kielellistä älykkyyttä. Ne voidaan mitata erikseen, mutta eivät ole yhtä yleispäteviä kuin g-faktori, joka on niidenkin taustalla.
Viittaamani tutkimus kumoaa sen yleisen väitteen että naiset ja miehet olisivat samanarvoisia älykkyydeltään. Sehän sotii myös arkijärkeä vastaan, ja sitä vastaan että naisilla on pienemmät aivot kuin miehillä. Tutkimusten mukaan aivojen koko korreloi myös älykkyyden kanssa. Älykkyys ei kuitenkaan takaa menestymistä työelämässä tai muuten.
Tutkimus ei poissulje sitä asiaa etteivätkö naiset voisi olla älykkäitä, mutta miehillä on tässä keskimäärin etu. Kokeile tehdä ajatuskoe: mitä tapahtuu yhteiskunnalle, jos kaikki miehet tai naiset häviäisivät yhtäkkiä, jos unohdetaan lisääntymiseen liittyvät ongelmat. Uskoisin, että kaaos siitä syntyisi, jos yhteiskunnasta löytyisi vain naisia, kun keskiverto nainen ei oikein osaa ajatella järjellä.
"Jaa, että kaffeelle. No, missäs päin asustelet? Suomi kun on laaja maa... "
Asun Helsingissä.
No, ne kansainväliset yksiköt saattavat olla mitä ovat. Joillakin huijausaloilla palkataan tarkoituksella epäpätevää porukkaa, erityisesti lääketieteessä ja biokemiassa, jotta ei oltaisi liian innovatiivisia. Lääketieteessä on kaikenlainen innovaatio kiellettyä, koska lääkeyhtiöt haluavat rahastaa mahdollisimman kauan ikivanhoilla menetelmillä. Se on todella helppoa keksiä parempia hoitoja kroonisiin sairauksiin kuin lääketiede tuntee.
Nauroin itseni lähes kuoliaaksi, yhden kerran kun yksi reumasta kärsivä nainen sanoi minulle että puoskarilääkärit ruiskuttivat häneen kultaa, joka tunnetaan "kultahoitona". Se hoito ei tietenkään toiminut, ja hänen maksa-arvonsa kohosivat. Minun ansiostani hän on nyt kuitenkin sero-negatiivinen reumalle (ja reuma-oireet ovat poissa), eli se on helppoa, kunhan vähän tietää mitä tekee.
En tiedä, onko älykkyystutkimus muuttunut paljon, mutta ennen puhuttiin yleislahjakkuudesta ja erityislahjakkuudesta. Tässäkin keskusteluketjussa puhutaan pohjimmiltaan enemmän erityislahjakkuudesta kuin yleislahjakkuudesta.
Itselleni on tehty käsittääkseni kunnon testi, ja näin mittauskertoja oli usein. Siinä myös käytiin läpi erilaiset suoritustasoon vaikuttavat tekijät huolella. Kuten olen aiemmin maininnut suoritus koostuu monesta tekijästä, joista lahjakkuus on monesti tietyn tason jälkeen minimaalinen.
Jaa, että aivojen koko ratkaisisi. Monet psykoneurologit puhuvat enemmänkin aivojen toiminnan merkityksestä. Esimerkiksi pitkäaikainen bentsojen käyttö voi heikentää jopa pysyvästi (vaikka käyttö lopetetaan) kognitiivisia kykyjä, älykkyyttä, mutta ei niinkään muuttamalla aivojen kokoa vaan toimintaa.
Mutta köydenveto siitä, onko naiset tai miehet älykkäämpiä, ei ole minusta kiinnostavaa. Sen sijaan se, mitä tarvitaan hyviin suorituksiin, on kiinnostava aihe. Sillä itse älykkyys ei ole mielestäni hyvä eikä huono asia. Itse arvostan ihmistä, joka käyttää älyä ns. hyvään, rakentavaan toimintaan. Kaikkein eniten arvostan ihmisiä, jotka ovat "tyhmiä" älyykkyystesteissä, mutta käyttävät älyään muiden hyväksi niin paljon kuin pystyvät.
Toisaalta en pidä myöskään siitä, että monet tutkijat väittävät, että miehissä on kromosomihäiriöiden vuoksi enemmän psykopaatteja. Että pelkästään siksi historia kertoo miesten hirmuteoista. Jotenkin nämä lääkärit unohtavat, että ympäristön ja sikiön / yksilön vuorovaikutus alkaa niin varhain... siksihän tietyissä tieteissä ei ole enää kymmeniin vuosiin nähty mielenkiintoiseksi puhua perimän ja ympäristön vaikutuksista erillään. (Niin, osa tutkijoista sanoo, että naisissa on yhtä paljon häiriöitä, mutta sosiaalisten paineiden vuoksi ne kääntyvät itseään vastaan. Esim. juuri niiden hakkaavien miesten hakemisilla ja migreeneillä yms.)
Mutta viedä köydenvedosta... miksi kilpailua "hyvistä teoista" on niin vähän? Nyt en tarkoita hurskastelua, aneiden keruuta, vaan aitoa merkityksellistä oman toimintansa suuntaamista "hyvään". Esimerkiksi tänään 3,5 tunnin eduskunnan ja pääministerin keskustelussa osa politiikoista vain haukkui hallitusta, toisteli kliseitä, mutta osa yrittivät antaa ehdotuksia, miten varautua mahdolliseen talouskriisiin. Minusta jälkimmäiset olivat viisaita - vaikka ehdotus ei olisi killer, niin ainakin yritystä oli...
"Tässäkin keskusteluketjussa puhutaan pohjimmiltaan enemmän erityislahjakkuudesta kuin yleislahjakkuudesta."
Mensan testi mittaa kyllä lähinnä yleislahjakkuutta, koska g-faktori, jota testi mittaa liittyy kaikenlaisin kognitiivisiin toimintoihin.
"Esimerkiksi tänään 3,5 tunnin eduskunnan ja pääministerin keskustelussa osa politiikoista vain haukkui hallitusta, toisteli kliseitä, mutta osa yrittivät antaa ehdotuksia, miten varautua mahdolliseen talouskriisiin."
Tosipaikan tullen poliitikot ovat kädettömiä. Koska heillä ei ole oikeasti valtaa paljon mihinkään.
"Mutta viedä köydenvedosta... miksi kilpailua "hyvistä teoista" on niin vähän? Nyt en tarkoita hurskastelua, aneiden keruuta, vaan aitoa merkityksellistä oman toimintansa suuntaamista "hyvään"."
Minähän olen se kaipaamasi hyväntekijä. Olen antanut sijoitusvinkkejä ilmaiseksi kultaan ja hopeaan palstalaisille, sillä niillä tienaa hyvin. Tuleva talouskriisi on varma, ja kullan ja hopean hinta heijastaa sitä. Tarjoan myös parempia hoitoja kuin lääketiede, senkin teen ilmaiseksi.
Aliarvioit myös ihmisten tyhmyyden: jollekin hyväntekijälle nauretaan sen sijaan että osattaisiin käyttää hyväksi hänen antamiaan tietoja. Koska ihmiset eivät pysty arvioimaan mikäli hänen tietonsa ovat oikeita, joten joutuvat turvautumaan edelleen vanhaan tietoon. Kunnes joku "virallinen" taho on siunannut jonkun tiedon oikeellisuuden. Ja tätähän tehdään tai ei tehdä yleensä kaupallisten intressien pohjalta.
No, tänään kävin yliopistolla erään fysiikan kurssin luennolla. Mukana
oli 1 nainen, loput miehiä (n. 10 kpl). Toisella kurssilla tänä keväänä
oli mukana myös yksi nainen, muut miehiä. Kolmannella kurssilla keväällä, kaikki olivat muistaakseni miehiä (kurssi käsitteli suhteellisuusteoriaa). Paikka oli Helsingin yliopisto.
Jos ei fysiikan naisopiskelijoita löydy, ei voi löytyä myöskään
tutkijoita.
(palsta takkuili sen verran että lähetin tämän uudelleen)
Mutta jutut joita ihan näihin arkisiin mukavuuksiisi tarvitset ovat lähinnä insinöörijuttuja, eikä siis pelkästään jossain korkeakoulutustasolla, vaan nimenomaan käytännön töitäkin ajatellen. Joskin nämä insinöörijutut pohjaavat tai käyttävät hyväkseen muita tieteitä, erityisesti fysiikkaa, niin siltikin ne ovat ihan oma lukunsa siinä mielessä, että ne ovat ihmisen luovaa toimintaa parhaimmillaan ja primitiivisyysjutuista klaauimpana.
Niin , mutta nainen ei ole insinööri vaan primitiivinen ja orientoituu käytännössä pelkästään haarojensa välistä.
Ne varsinaiset insinöörijutut ovat niitä kone/sähkö- puolen juttuja, ja vähän rakennusalakin arkkitehteja lukuunottamatta.
ja korkeakoulua käymättömänä sanoisin näin: luonnontiede on aineen pienempiin ominaisuuksiin ja suurimpiin fysikaalisiin ilmiöihin liittyvää tutkimusta, mutta lääketiede on ihmisen tai eläimen biologisiin rakennusaineisiin keskittyvää tutkimusta.
Toisin sanoen luonnontiede keskittyy kuolleen aineen ja sen ilmiöiden tutkimiseen ja lääketiede elävän.
Tähän(kään) tiivistykseen ei tarvittu korkeakoulututkintoa.
En jaksanut lukea kaikkia viestejä, mutta kun naisen älykkyyttä vähäteltiin, niin haluan vain todeta, että monelle naiselle huippu-uran esteenä on perhe. Yleensä huippu-uraa tekevät naiset jättäytyvät lapsettomiksi tai sitten heillä on riittävän hyvätuloinen mies, jotta ansaitsevat riittävän hyvin, jotta voivat ulkoistaa lastenhoitoa esim. perheessä toimivalle lastenhoitajalle.
Esimerkkinä on edesmennyt professori, akateemikko ja maailman yksi johtavista geenitutkijoista Leena Palotie, jonka mies on myöskin arvostettu tutkija. Heillä oli lapsia, mutta luin jonkun haastattelun, jossa he kertoivat, että perheessä oli palkattu lastenhoitaja ja lasten ollessa pieniä Leena meni töihin jo klo 6, jotta pääsi lopettamaan työskentelyn jo klo 18, jolloin hän siis ennätti tehdä 12 h työpäivän, mutta ehti näkemään myös lapsiaan.
Suomessa on poikkeuksellisen paljon työssäkäyviä naisia. Monessa muussa maassa naiselle ei jää mahdollisuutta tehdä työtä lapsen syntymän jälkeen, koska lastenhoito maksaa niin paljon. Ainoastaan silloin, jos perheen palkka on erittäin hyvä tai esim. isovanhempi jää hoitamaan lasta, niin myös ei-niin-nimekäs tutkijanainen voi päästä työntekoon kiinni.
Ystäväpiiriini kuuluu pari lääkäriä. Toinen tuli raskaaksi opiskeluaikana ja vain lyhyen äitiysloman jälkeen oli pakko mennä töihin, ettei jää opinnoista jälkeen. Toinenkin lääkäriäiti piti vain lyhyen äitiysloman, koska ala tutkimuspuolella meni niin kovasti eteenpäin, että oli pakko mennä töihin tai jää jälkeen. Esim. tutkijana voi käydä niin, että jos on pitkään poissa, niin proffa ei palkkaakaan enää seuraavalle kaudelle eikä pääse parhaisiin projekteihin mukaan. Moni lääkäri tekee esim. päivisin tutkimustyötä ja iltaisin pitää vastaanottoa lääkärikeskuksessa, jolloin työpäivän pituus on pääsääntöisesti 10-12 tuntia päivässä.
Itsekin tein nuorempana opiskeluissa todella kovasti töitä ja olin parhaiden joukossa. Kun sitten myöhemmin sain ensimmäisen lapseni, niin tajusin selkeästi, että en halua olla lasten luota poissa, juosta seminaareissa ja symposiumeissa sekä palavereissa, vaan haluan enemmän olla äiti kuin huippututkija. Nyt teen koulutustani vastaavaa työtä, mutta ns. rivityöntekijänä.
Ei kukaan mielestäni naisten älykkyyttä vähätellyt. Älykkäitä naisiakin on paljon, mutta tosiasia on se, että ne kaikkein älykkäimmät ja lahjakkaimmat ihmiset (nerot) ovat poikkeuksetta miehiä. Nerous on synnynnäistä eikä se riipu käytettävissä olevasta vapaa-ajasta.
Toki suurin osa rikollisista ja muista luusereista on myös miehiä, joten miehissä on enemmän hajontaa. Naiset sijoittuvat miespuolisten nerojen ja luusereiden välimaastoon älykkyydessä.
Monissa tutkimuksissa tosiaan on tehty johtopäätös, että "nerous ja hulluus" ovat miehillä tyypillisempää.
En tiedä, kuinka moni harrastaa toisinaan tunnustettujen tutkimusten läpikäyntiä eli siis miten luotettavasti ne on oikeasti tehty. Yksi olennainen kysymys on, missä tilanteissa nerous havaitaan. Se havaitaan usein suorituksen kautta (joskus sairauden tai kotiolojen vuoksi tehtävien tutkimusten yhteydessä) ja suoritus taas ei ole koskaan synnynnäistä.
Nerous ilmenee harjoittelun kautta. Esimerkiksi Mozart sävelsi varhain ensimmäisen työnsä, mutta arvioidun harjoitusmäärän on monet tutkijat laskeneet olleen juuri se, joka riittää "erinomaiseen suoritukseen".
Itse asiassa monet tutkimukset tukevat mm. sitä johtopäätöstä, että suoritus on ensisijaisesti harjoittelun tulosta. Toisaalta kaikki, jotka seuraavat yhteiskunnallisia asioita, tuntevat Lubna Al-Husseinin. Ajattele, kuinka paljon hän ja muut naiset kuluttavat energiaa siihen, että "mikäköhän sharia tänään pätee pukeutumisen suhteen ko. poliisin mielestä"! Kun 40 raipaniskua tulee siksi, että joku väittää, että ranteesi vilahtaa, siinä ei nerokaan suoriudu nerokkaasti! Harjoittelun määrä on suhteessa tilaisuuksien määrään:)
Toisaalta mitkä suoritukset sitten huomioidaan ja mitä suorituksia pidetään nerokkaina. Esim. Lady Lovelace täytti mielestäni neron vaatimukset, mutta kuinka yleisesti tunnustettua se oli. Tai miksi niin harva tietää, että suomalaisen ensimmäisen kirjan on kirjoittanut nainen?
Yhteiskunnallisista tekijöistä & naiset... koska naiset saivat luvan suorittaa jatko-opintoja tähtitieteestä Princetonissa ? vastaus on 1975. No, onko niin, että naisneroja tähtitieteessä ei ole naisen biologian vuoksi, vai sen takia, että emme ole löytäneet heitä suljetun oven takaa?
Summarum: Emme voi tietää, onko suoritustaso tietyillä alueilla sukupuolittunut ennen kuin ulkopuoliset muuttujat (rajoitteet) ovat poistuneet ja pysyneet poissa x ajan (en ole psykologi).
Ihan pakko pilkuttaa m36-INTJ:lle....
"Mensan testeissä mitattava ÄO tehdään kuviopäättelytestillä. Se on tutkimuksissa todettu (ns. Ravenin matriisit ja muut vastaavat) mittaavan parhaiten ns. g-faktoria, joka on kaikkien kognitiivisten toimintojen taustalla."
Jos tuota luetaan aivan sanantarkasti, niin siinähän sanotaan, että Mensan testi mittaa "parhaiten". Se, että on paras, ei valitettavasti tarkoita, että olisi edes hyvä, tai edes keskinkertainen.
Itse asiaan minulla ei ole sanottavaa, sillä en anna ÄÖ:lle paljoakaan arvoa. Se voi mitata jonkinlaista älykkyyttä tai olla mittaamatta, mutta kenenkään arvoa ihmisenä se ei mittaa.
"INTJ:lle on tyypillistä osua oikeaan, vaikkei olisikaan vedenpitäviä todisteita, ja harvoin niitä onkaan."
Voi hyvä päivä tuota ylimielisyyden määrä. Onni, että omassa MBTI-tyypissäni on J:n tilalle X, joka tarkoittaa, että P ja J ovat tasavahvat, eli pystyn olemaan kriittinen myös itselleni.