ujous ja seurustelu

Miten tiellä muilla ujoilla on seurustelu/parisuhde sujunut? onko mahdollista ujon ja sosiaalisen ihmisen suhde? Oletteko ajan kuluessa ja vain harjoittelemalla oppineet kertomaan ja osoittamaan tunteenne?

Oon seurustellu kohta kolme kuukautta tosi ihanan ja rakastavan miehen kanssa.Hän on aika puhelias ja sinut itsensä kanssa. Minä taas huonon itsetunnon omaava ja ujo, vaikkakin olen nyt oppinut jo jonkun verran ihmisten kanssa jokapäiväisistä asioista puhumaan. Kaikki meni alussa hyvin kun juttelimme omasta elämästämme ja toiveistamme ym. silloin juttua riitti ja kaikki näytti hyvältä. Itsekkin pystyin puhumaan hänelle helpommin kuin kenellekkään ikinä. Mutta nyt kun olemme elämämme,toiveemme, tavoitteemme ym. käyneet läpi ei puhuttavaa oikein ole. Poikaystäväni sanoo että hänestä on rasittavaa aina kysellä minulta ja nyhtää puhetta ulos, hän haluaisi että omaehtoisesti kertoisin miltä minusta tuntuu ja mitä mietin? Mutta koska en ole koskaan tottunut tunteistani, mietteistäni kertomaan niin en sitä myöskään osaa. Tämä ahdistaa poikakaveriani paljon ja hän sitten luulee että en enää rakastakkaan häntä kun olen joskus hiljaa ja mietteissäni. Olen yrittänyt hänelle selittää tästä ujoudestani ja puutteellisista sosiaalisista taidoistani, mutta hän puheliaana ja sosiaalisena ihmisenä ei oikein ymmärrä vaikka väittää ymmärtävänsä ja antavansa aikaa. Nyt mulla on alkanu ahistaan tämä tilanne ja tuntuu että tämän minun ujouteni takia tämä suhde päättyy vaikka rakastan häntä ihmisenä mielettömästi, en vain osaa sitä ilmaista hänelle.... :(