Ex-lestan kanssa seurustelu?

Kaikki on yksilöitä, joten ei voi antaa mitään neuvoa. Kunnioita toisen näkemystä oli se sitten uskonnosta tai ihan henkilökohtainen arvostus. Seksiä kyllä tästä maailmasta löytyy muualta, jos sitä haluaa. Hienoa, että joku vielä arvostaa asiaa noin paljon.

Edellisellä vastaajalla ei liene kaikki aivan kotona. Noin vakavasta asiasta ei kannattaisi paljon läppää nakella, mutta minkäpä sairas ihminen mielelleen voi.

Sitten asiaan. Olen itse ex-lesta, tosin naispuoleinen sellainen, joten uskon, että voin antaa pari vinkkiä. Olen kihloissa miehen kanssa, joka ei omien sanojensa mukaan olisi ikinä voinut kuvitella seurustelevansa edes ENTISEN lestadiolaisen kanssa. Hänellä oli lestoista melkoisia ennakkoluuloja, joista osa aivan ymmärrettäviä, osa enemmän tai vähemmän järjenvastaisia.

Lestadiolaiset ovat yksilöllisiä ihmisiä siinä missä me muutkin. Heistä löytyy tyhmää, viisasta, kaunista, rumaa: aivan kuten kaikista muistakin. Suosittelisinkin, ettet heti luokittelisi poikaa hänen taustansa takia. Jos poika miellyttää sinua muutoin, onko hänen historiallaan mitään merkitystä? Eikö tärkeämpää ole se, mitä hän on nyt, tai mitä hän voi olla tulevaisuudessa? Jos näet hänessä potentiaalia vakavaan seurustelusuhteeseen, älä anna ex-lestadiolaisuuden vaikuttaa päätökseesi.

Jos pojan perhe on kiihkouskovaista sorttia, voi yhteiselostanne tulla hieman hankalaa. Minä olen siinä mielessä erittäin onnekas, että omat vanhempani eivät ole koskaan tuominneet ketään uskon (tai uskottomuuden) perusteella. He ovat ottaaneet kihlattunikin avosylin perheeseen vastaan -tatuointeineen päivineen. Tiedän kuitenkin myös tapauksia, joissa lestadiolaisuudesta luopunut perheenjäsen on hylätty täysin. Sellainen on surullista, raskasta ja vaikeaa, mutta siitäkin voi selvitä.

En usko, että kukaan pystyy vastaamaan kysymykseesi täysin yksiselitteisesti. Me olemme kaikki yksilöitä, ja sellaisina meihin tulisi suhtautuakin. Pojan suhtautuminen seksuaalisuuteen on varsin ymmärrettävää, mutta uskon, että ajan kanssa hän voi vapautua estoistaan. Jos vain mahdollista, yritä olla kärsivällinen hänen kanssaan. Ei kai liene ihmekään, että poika on hieman ymmällään? Lestapiireissä seksuaalisuus ei kuulu niihin yleisimpiin keskusteluaiheisiin, ja monen nuoren lestan tiedot näistä asioista ovat varsin puutteellisia. Voithan kuitenkin yrittää kääntää tilanteen eduksesi: käsissäsihän on nyt täysin kouluttamaton yksilö, josta voit muokata mieleisesi;)

Paljon onnea teille ja mahdolliselle parisuhteellenne!

Olen itse lestadiolaispiireissä lapsuuteni viettänyt, ja lähdin sieltä noin viisitoistavuotiaana, 25 vuotta sitten. En edes pidä itseäni entisenä lestadionaisena, koska heti kun olin kylläin vanhan jotain ymmärtämään, en ollut uskovainen. Olen siis ollut noin 12-vuotiaasta ateisti. Ei syntyminen johonkin ryhmään tee ihmisestä autmaattisesti aatteen kannattajaa.

Olen itse huomattavasti tavallisia ihmisiä avarakatseisempi, siis ihan rivikansalaisia. Seksin suhteenkaan ei koskaan ole ollut mitään estoja. Ja vain, koska olen syntynyt lestadiolaisperheeseen, aina löytyy ihmisiä jotka luulevat näiden(kin) asioiden johtuvan taustasta. Ihan kuin se 15 vuotta olisi kaikki, mikä on elämääni vaikuttanut, ja 25 vuotta elämääni olisi täysin merkityksetöntä. Ihan kuin lestadiolaiseen kotiin syntyminen tarkoittaisi, että ei voi omata itse valittua arvomaalimaa ja hankkia kokemuksia, joilla ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa.

SIksipä en edes kerro taustastani, ja siksi usein luullaan että olen syntyisin jostain taiteilijaperheestä. :D En korjaa enkä kiistä, nautin vain siitä, että ihmiset näkevät paremmin minut itseni, kun he eivät ensimmäisenä voi iskeä kaikennielevää lesta-leimaa otsaani.

AP:lle siis vinkkinä: niitä estyneitä miehiä löytyy ateisitakin, kokemusta on. Ei kannata liikaa tulkita uskonnon kautta asioita. Oli syy estyneisyyten mikä tahansa, lempeä lähestyminen saattaa auttaa. Tai sitten ei, itse olen todennut että mielummin olen ei-estyneiden kanssa alunperinkin.

Minä olen myös ex-lesta nainen ja seurustelen uskovaisen miehen kanssa, jolle myös opetettu, ettei saa harrastaa esiaviollista seksiä. (Mies ei ole samoista piireistä) Mies tunsi syyllisyyttä ja pahaa mieltä seksistä vaikka itse koin/koen asian normaalina, kahden ihmisen välisenä rakkaudenosoituksena. Itse en usko ollenkaan kristinuskon käsitykseen Jumalasta ja mieheni taas uskoo, joten se on aiheuttanut ristiriitoja suhteeseen. Kuitenkin on hyvä laittaa puntariin suhteen hyvät ja huonot puolet ja katsoa kummat painaa enemmän. Hyvin ollaan pärjätty ja useita vuosia ollaan oltu yhdessä vaikka aatteet on eri. Mies on myös vielä hieman estoinen, mutta olen saanut vähän opetettua/koulutettua häntä ;)