helpommin?
Pettämisen vai väkivallan?
Pettämisen vai väkivallan?
Kumman antaisit anteeksi parisuhteessa
Niin?
32208
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
no kuka tampio nyt lähtis suhteeseen jossa ois kumpaakaan noista?
en osaa sanoa, en kumpaakaan. sitäpaitsi joillaki tahtoo olla näemmä taipumusta luokitella ns. väkivaltaki siihen jos vähänki hipaisee, pettämisestä puhumattakaan.
Kyse on minusta, eikä ole hipaisu josta mustelma tulee.
Mutta kuka tampio tekee aloituksia toisen gallubvastauksista...
Tein aloituksen ja se ei liittynyt sinuun!
kirpsu dazuilee :D
Juu, se on niin kivaaaaaaaaaaaaaaaaa :)
No suksi kuuseen :D varmaan muitakin lukutaitoisia kun minä. Ja ihan sama.
Ei ollut mun tekemä aloitus tämä. Huomasin sen kallupinkin vasta sen jälkeen, kun olin lukenut nämä epäilysi tästä ketjusta.
pettämisen.
pettäminen olis helppo antaa anteeksi, väkivallankin voi antaa anteeksi, mut se riippuu kuinka pahaa väkivaltaa ois saanut kokea
Helppo. Pettämisen tietenkin. En hyväksyisi ikinä väkivaltaa. Kerran olen nuoruuden suhteessa joutunut sanomaan, että jos nyt lyöt (tilanne näytti siltä), niin et näe minua enää koskaan. Ei se lyönyt. Poikki kyllä meni jonkun ajan päästä kumminkin.
En kumpaakaan. Ensimmäisen vaihtoehdon olen kokenut, liitto jatkuu ja mies kuvittelee kaiken anteeksi annetun. Eipä tiedä totuutta. No, kunhan lapset tuosta vähän lisää aikustuu..
onko reilua: mies tekee väärin, sinä "annat anteeksi", mies on onnellinen ja tyytyväinen, sinä olet katkera ja kärsit.
Ei ole reilua ei. Mutta annetaan mennä näin, lapset menee kuitenkin kaiken edelle ja niitä en ala jakamaan ja katselemaan sivusta kun joku äitipuoli alkaa puuttumaan niiden elämään.
Katkera olen todellakin ja kärsin asiasta päivittäin vaikka onkin jo muutama vuosi kulunut.
Mutta tällä hetkellä ei ole pakokeinoa.
sun tulisi päästä irti tuosta katkeruudestasi, koska sillä tuhoat vain itseäsi, eikä katkeruuden myrkyttämä aitikään ole paras mahdollinen lapsilleen. Sun elämä on kuitenkin tässä ja nyt.
Riippuen parisuhteen luonteesta pettäminen ei väistämättä johtaisi parisuhteen päättymiseen.
Ei kumpaakaan, molemmista jää ikuiset arvet sieluun.
Vaikea sanoa, mutta näin kerran tapauksen, jossa miehen oli pakko pitää kännissä riehunutta naista aloillaan ja yritti kaikin voimin saada tätä sammumaan ns. poliisiotteella ja kun luulimme, että nainen oli sammunut niin eikös hän kömpinyt punkastaan ja alkoi raivoamisen uudelleen. Sitten hän syytti myöhemmin miestään väkivaltaiseksi vaikka itse riehui ensin hyvin uhkaavana. Kun tälläistä näkee niin on vaikea mennä sanomaan mitään miehen väkivaltaisuudesta kun itse aloittaa ensin riehumisen.
Väkivaltaisuus on tietyissä tapaukissa spontaania itsensä tai muiden puolustamista, mutta pettäminen ei tule missään tapauksessa olemaan puolusteltavissa oleva teko.
Molemmat annan yhtä helposti anteeksi. Olisin sitten itse uhri tai tekijä. Parisuhde kyllä päättyy siihen.
Petollinen ja/tai väkivaltainen suhde ei ole terve ja siitä sairaudesta pitää hankkiutua eroon heti.
noista vaihtoehdoista pettämisen,
mut en kovin helposti sitäkään.
mur
Mu mu mu mumutta ssssee oo oo o oli vaa aa h iin kooo. Eeeemmminä mitt täään pah haa tark ot ta nu;(
*nikotusta*
Olen antanut molempia anteeksi monet kerrat. Mä en taida olla kauhean kaunaa kantava ihminen sitten kuitenkaan. Eihän ne tietysti ikinä mielestä katoa kokonaan, vaikkei päällimmäisenäkään killu. Kyllä ne muistiin jää kuka teki mitäkin jne.
Emmä kyllä kummassakaan tapauksessa enää pitäisi suhdetta kovinkaan luottamuksellisena. Tai jatkamisen arvoisena. Riippuis pettämisestäkin, minkä sorttisesta pettämisestä puhutaan? Seksuaalisesta pettämisestä vai jonkun muun asian suhteen luottamuksen pettämisestä. Pettämistäkin on monenlaista ja kaikkea ei kykene antamaan yhtä helposti anteeksi, kun taas jotain muuta kykenee.
Ehkä anteeksi pystyy tosiaan antamaan vähän kaikenlaista, mutta anteeksi antaminen ei ainakaan mun kohdalla aina tarkoita, että kaikki on ok sen jälkeen. Ja jatketaan siitä mihin jäätiin. Sitähän kai anteeksi antamisella ja pyytämisellä kuitenkin useimmiten haetaan?
Ikään kuin "pyyhitään paha teko pois". Inhimillisiä erehdyksiä tekee meistä ihan jokainen. Myöntää tai ei. Ei se silti yhtään helpota pettymyksen tunnetta, kun huomaa jonkun kohdelleen sua epäreilusti.
Pettämisen.
Minua ei lyödä.
En kumpaakaan. Toivottavasti en joudu koskaan noihin asioihin edes tutustumaan. En kuuntelis ikinä kenenkään selityksiä, että elämä nyt vaan on semmosta..
väkivallan.
mutta jos ei tapaus muuttuisi lähden.
En kumpaakaan antaisi anteeksi. Pettäjä ei kunnioita toista ihmistä ollenkaan ja hekilö joka harrastaa suhteessa väkivaltaa ansaitsee saman kohtalon itselleen. Tunnin hivutus saunan takana.
asiat ei ole noin selkeitä. Noissakin voi olla montaa erilaatu mitä on tapahtunut, miten, kuka näkee minkäkin pettämiseksi, minkälaiset ovat ihmiset jotka seurustelevat jne......
ja oppiiko toinen virheitään mitään
Kyllä tietyt perusasiat ovat erittäin selkeitä ja tietysti ne perusteet - samoin kuin arvotkin - pitää olla selvillä jo suhteen alkuvaiheessa.
Anteeksiannolla tai -pyynnöllä ei ole mitään merkitystä silloin, kun on sovittu, että suhde kaatuu pettämiseen ja/tai väkivaltaan. Pettäjä ja väkivaltainen henkilö voi etsiä vertaistaan seuraa muualta.
mikä on pettämistä? Mikä väkivaltaa? Henkinen väkivalta on vaikeampaa tunnistaa kuin fyysinen. Sitä on vaikea näyttää todeksi ja se voi hiipiä hiljalleen parisuhteeseen, ja kohta huomaatkin olevas täysin pyöritetty toisen tahtoon jne....
Aloittaja kysyi, kumpi on helpompi antaa anteeksi parisuhteessa - väkivalta vai pettäminen -.
Minä en antaisi anteeksi kumpaakaan, enkä jatkaisi parisuhdetta, jos parini kokisi asiakseen pettää tai käyttää parisuhteessa minkäänlaista väkivaltaa.
Itselläni ei ole mitään pakottavaa tarvetta suhteeseen vain siksi, että olisi joku. Joten on epätodennäköistä, että joudun petetyksi tai alistetuksi. Puhun vain itsestäni, koska se on aihe, jonka parhaiten tunnen.
Yleisellä tasolla en ymmärrä ollenkaan näitä ikusesti ymmärtäväisiä anteeksiantavaisia alistujia.
En mä antaisi kumpaakaan mutta jos on pakko valita niin sitten pettäminen. Kummastakin kuitenkin tulee kenkää vaikka kykenen asettamaan ne pahuusjärjestykseen.
en enää kumpaakaan.
Kumpi onnistuis helpommin...hmm...riippuu vähän teon vakavuudesta.
Jos akka tuikkais puukon mun kylkeen minun nukkuessani, niin se vois olla varmaan vähän vaikeemmin anteeksi annettavissa kuin joku kännipano jossain jatkoilla.