Mieheni uskottomuuden jälkeen olen koittanut tehdä paljonkin asioita ja koittanut puhua mieheni kanssa ongelmistamme, yhdessä ja ammatti-ihmisen kanssa. Ja tuntuu ettei mistään apua. Tuntuu, että olen tehnyt väärän päätöksen ja jatkaa yhteiseloa vielä. Ongelmina on tietysti se että mieheni ei koskaan aloita keskustelua tai huomioi minua juuri millään tasolla, ellei halua seksiä. Ja siitä toinen ongelma, pettämisen jälkeen en ole halunnut itse, enkä ole orgasmiakaan kyllä saanut. Seksiä on ollut kaiken jälkeen vain muutaman kerran, melkein vois sanoo että kahden käden sormilla voi laskee ja kiinnijäämisestä on kohta kulunut jo 10kk. Suoraansanoen minulla katosi halut kokonaan, vaikka haluaisin haluta. Koko asia melkein tuntuu ja kuulostaa vastenmieliseltä. Varmaan syynä sekin että mieheni toi tämän toisen meille kotiin kun en itse ollut kotona. Ja koko minun seläntakana touhuaminen ei ollut yhden illan hairahdus vaan kesti pidempään. Luottamusta ei ole, mikä tietysti hankaloittaa kaikkea. En haluaisi olla jatkuvasti kuin kissa pistoksissa ja olla varmaan mieheni mielestä kamala vainoharhainen akka. Koko tilanne rasittaa minua ja varmasti kyllä miestänikin. Olen monta kertaa puhunut erosta, koska en meinaa jaksaa tätä enään ja kohta uskalla ottaa enään mitään aihetta puheeksi mieheni kanssa, joka muutenkaan ei ole kovin halukas puhumaan mistään. Ottaa kaikki vaan haukkumisena tai syyttelynä. Mikä tässä enää avuks? Tää oli nyt aikalailla pähkinänkuoressa.
Rakastan, mutta kestääkö se kaiken?
Hukassa edelleen
1187
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Miehesi luultavasti kuvittelee että halukkuutesi jatkaa suhdetta tarkoittaa anteeksi antamista eikä koe että asiaa tarvitsisi sen kummemmin käydä läpi. Itse olin aikaisemmin sitä mieltä että satunnaisen hairahduksen johon ei liity tunteita, voisin antaa anteeksi. Mutta mistä sitä tietää liittyikö suhteeseen tunteita? ja onko suhde edes todella ohi? mies tuskin sitä myöntää ellei aikomuksena ole vaihtaa naista. Nyt hieman vanhempana ja viisaampana voin sanoa ettei se toimi. Tahtomattaan sitä kyttää ja epäilee kokoajan ja kaikkea mitä mies tekee tai sanoo. Huono fiilis sellasesta tulee varmasti itellekin ja kuka haluaa olla epäluuloinen kyttääjä?