Niin, otsikossa varsinainen kysymys jo näkyykin. Mitä mieltä olette? Itse suhtaudun nettiin hiukan skeptisesti, joskin pidän sitä nykyaikana täysin luonnollisena keinona tutustua ihmisiin. Moni ei kuitenkaan tunnu näin ajatteevan, vaan pitää nettideittailua säälittävänä ja rumien kohtauspaikkana. Mitäpä, jos etsimäänsä ei vain esimerkiksi löydä baarista, jossa esimerkiksi älykästä keskusteluseuraa en ainakaan itse koskaan onnistu löytämään. En kehtaa kaikille ystävilleni edes kertoa, että olen ollut muutaman netissä tapaamani miehen kanssa treffeillä, koska heistä se on epätoivoisuuden huipentuma. Jos netistä alkanut suhde kestäisi alttarille asti, olisiko noloa sanoa tavanneensa netissä?
Onko nettideittailu epätoivoisia varten?
4+11
20689
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
No, sekä että. Aika monia epätoivoisia on tullut vastaan, mutta toisaalta kyllä osa on ollut oikealla asenteella liikkeellä eli jos tätä kautta vaikka löytäisi hyvän. Ei kai baarista juuri kukaan ole oikeaa löytänyt? Tämä siis miehen näkökulmasta.
Mitä helvettiä? Mitähän tuokin tarkoittaa, aivan kuin jotain harrastusta olisi tämä, voi joillekin ollakin.
Itellä ei enää kiinnosta, mutta ei kannata puhua tollasilla nimityksillä !
No eikö tämä sitten muka ole harrastus????
Ei mun mielestä oo epätoivoisia varten. Kyllä niitä epätoivoisia baaristakin löytyy. Netti on iso paikka, mukaan mahtuu kaikenlaista väkeä, ihan niin kuin reaalimaailmaankin. Ainakaan mulle ei tuota vaikeuksia kertoa, että tapailen ihmisiä joihin oon netissä tutustunut.
Näitä juttuja kun täällä lueskelee niin tulee sellainen tunne, ettei tää ainakaan naisten kannalta epätoivoista touhua oo. Rima on kovin korkealla live-elämään verrattuna, kun tutustujia riittää riesaksi asti. Miehet sitten... no, niin kuin sanoin niin en henkilökohtaisesti nää tää millään tavalla epätoivoisena.
En tiedä ketään henkilökohtaisesti, joka olisi netin kautta seuraa löytänyt. Miehenä näen netin turhana kanavana hakea seuraa. Itse jos seuraa haen oli se sitten vakavaa tai ei niin en netistä etsi, matkustan mieluummin vaikka keskiseen Eurooppaan, koska siellä ihmiset ovat ihmisiä eivätkä nirppanokkia etsimässä utopiaa.
Epätoivoiset hakevat seuraa netistä.Näin se vaan on.Harvoin netissä alkaneet jutut kestävät kauaa.Usein näillä ihmisillä jotain vaikeuksia tutustua kunnolla ihmisiin livenä.Joskus voi olal syynä mt ongelmat tai alko tai jotakin muuta tämäntyyppistä.tai sitten on ns. playerit jotka täällä todella panevat kaikkea minkä kiinni saa.Mikä tahansa kelpaa.En anna tälläisille minkäänlaista ihmisarvoa.Harvoin mitään laadukasta tai edes kaunista nettitreffeiltä löytää.Olen seurannut ystävieni sekoiluja tässä maailmassa.Itse en ole koskaan kokeillut enkä aio.Myös yhden nykyään hyvin läheisen ihmisen entiset tai toivottavasti entiset sekoilut netissä oksettavat minua.Eli monen nettiämmän paneminen ja monta kierroksessa samaan aikaan ja typerykset luulivat että heistä välitetään.Tunteilla leikkimistä näytti olevan...yäk..
Eikö se nyt ole yks ja se sama mitä kautta, tai missä sitä tutustuu.
Joo, minustakin se on noloa, että pitää netissä kysellä voiko kertoa tekemisistään kavereille rehellisesti. Olisko pitänyt miettiä ensin ja tehdä vasta sitten?
Minulla on netistä löydetty erityisen ihana kumppani. Olemme molemmat tyytyväisiä tilanteeseen. Molemmat voivat kertoa ihan rehellisesti että tapasimme netissä. Molemmilla on itsetunto kunnossa ja tämän myötä suhteemme myös on erityisen toimiva.
Netti on vain yksi nykyaikainen tapa tavata ihmisiä.
Netti on ainakin minulle ainut paikka tavata suomalaisia ihmisiä, koska asun kaukana Suomesta. Muitakin ongelmia minussa varmaan on, eikä täydellinen kumppani haussakaan ole, vaan samanlainen erehtyvä ihminen kuin itsekin olen. Joku mt ongelma ei ole este, ainakaan jos se on ollut ja parantunut. Tupakka, alkoholi, pienet lapset, kovin ekstrovertti elämäntyyli, ne voisivat olla ongelma.
Hei, tämä vastauslokero on näköjään muuttunut. Vaikka käytän englantilaista näppäimistöä, kuten aina, nyt jostain syystä, kun painan tavuvoovanäppäintä, tuleekin sen kohdalla oleva suomalaisen näppäimistön merkki, eli . Miten voi olla, että kirjoittamani muuttuu noin_ Jaa, kysymysmerkkiäkään en nyt muista, missä se suomalaisessa näppäimistössä on. Mikä ihme juttu tämä nyt oikein on_
Piti oikein testata muussa ohjelmassa. Kyllä se niin on, että näppäimistöni tekee normaalit englantilasen näppäimistön merkit muualla, paitsi tässä s24n vastauslaatikossa. pitääpä kysyä tuolla jossain toisella palstalla asiasta. Miten se on edes mahdollista. Miten heillä voi olla pääsy koneelleni, niin sanotusti.
On se, kuten tarjonnasta näkyy.
Netistä on ainakin ihan vitun vaikea saada edes juttelua alkuun naisille, koska tällasilla palstoilla aina on ihan vitusti miehiä, jotka kehuvat ja lähettävät seksistisiä viestejä about kaikille naisille. Sitten kun susimrumiakin muijia kehutaan maasta taivaisiin, niin eihän siinä mitään muuta käy kun että kusi nousee muijille päähän :D Sit muijat ihmettelee että mikseivät löydä miestä. Ne viestit mitä oon jaksanut s24:än palstalla sendiä, niin mä en ole saannut kati ku muutamalta jotain takas :D Että joo, vitun epätodennäköistä että täältä mitää löytää olit sitte mies tai nainen. Tai voihan se olla että ku ikää tulee niin järkikin kasvaa samalla.
Avoimella asenteella ja positiivisilla odotuksilla onnistuu paremmin.
Jos tuntuu siltä, että joku muu on pilannut mahdollisuutesi, käypä kurkkaamassa peiliin. Mitä näkyy? Jos saat aina huonoa vastakaikua, vikahan täytyy olla aina niissä toisissa... ;-)
Suomi24:n treffit on ainakin minulle ollut erittäin hyvä palvelu. Paljon ikäisiäni mukavia ihmisiä ja helppo aloittaa jutteleminen. Kunhan vain osaa kertoa, mitä hakee ja mitä voi tarjota. Siitä se lähtee.
no en ny voisi sanoa meitä epätoisvoisiksi..satuttiin vaan vahingos poikkeamaan eikä etsitty mitään ja juteltiin..viestejä oli niin paljo että oli pakko miettiä mitä hennoo poistaa..kuvaa ei kummallakaan ollu vaikka kaikille muille se oli tärkeä,mutta kun huomattiin että ei me mitään reffi palstaa enää tarvittu vaan ruvettihin käyttämähän sitä meseä jota kukaa ei varmaan enää käytä ja sielä istuttiin joka ainut ilta ja ihan yön hiljaisille tunnille:) kunnes tajusin että miten ihana olisikaan tavata ja niin tavattiin.
Käytiin leffas ja vuodesta 2010 ollaanki oltu ihan erottomat.
Joten voi netistä löytää jonku jonka kanssa rakkaus on molemmin puolista.
No ei oo. Ei täs oo varaa pyöriä ympäriinsä. Ennen minäkin ravintolasta perinteisesti nykyään ei sielläkään paljon mitään ole.
yhtä epätoivosta on tai vieläkin enempi, hakea kapakasta seuraa, se vasta onkin lopulta uhkapeliä..
Itse löysin elämääni Sen Oikean S24:sta... kumpikaan emme ole enää teinejä, mutta olo on kuin teinillä, niin kolahti ja kovaa. Umpirakastuneita ja päivä päivältä olo on aina varmempi siitä, että tämä on se ihminen, josta olen koko elämäni haaveillut...
Nyt ollaan tässä kovasti etsimässä yhteistä omaa kotia johon asettua uusioperheen arkea rakentamaan.
Ja voin sanoa että erittäin ylpeänä esittelen mieheni ystäville ja sukulaisille kertoen, että tällaisia harvinaisuuksia sieltä internettilästä voi löytää, kun oikein osuu flaksi kohdilleen !
Mun naiskaveri 50 löysi netistä täydellisen miesystävän itselleen. Näin ollen tiedän, että systeemi toimii. Muut miehet live elämästä eivät olleet sopivia ja mm netissä kirjoittelu osoitti että tätä kautta löytyy yhteiset kiinnostuksen kohteet, mitä harrastaa yhdessä.
minäkin löysin, mutta ajan kanssa vasta tiesin ja huomasin, että oli pahasti alkoholin orja...
Löysin elämäni miehen kuvakkeesta. Enkä todellakaan etsinyt ketään, kun elämäni oli silloin muutenkin sekaisin ja oli muutenkin vaikea luottaa keneenkään, mutta se mies vei mun sydämmen mennessään. Molemmat ollaan aikuisia. Käytiin ensi treffeillä syömässä ja seuraavana päivänä elokuvissa. Ajatukset oli sen jälkeen sekaisin ja en tiennyt mitä tehdä. Itkin seuraavana päivänä ja mietin mitä teen. Lopuksi en voinut enää olla ajattelematta häntä ja oli pakko tehdä päätös. Tässä sitä ollaan tunnettu 10kk ja seurusteltu siitä ajasta vähän yli 6kk ja asutaan onnellisina yhdessä :) Kerrankin mulle kävi onni kerran elämässä ja toivottavasti kestää vielä kauan :)