Lavatanssit ja parisuhde

Se on vaan tanssia-ei lavatanssit ole synonyymi "orgioille", vaikka lahkolaiset niin väittävätkin...se on vaan kevyt liikunnallinen harrastus muitten joukossa.

Kevyt? Siinä kun vedät lähes tauotta kello kahdeksasta yhteen yöllä mukaan lukien jokaisen rokin ja polkan, niin kyllä se käy jo 10 kilometrin lenkistä!

Mutta asiaan: Tanssi on harrastus muiden joukossa, ja kun siihen on päässyt sisälle niin ei siitä viitsi parisuhteen takia luopua. Kyllä sieltä heilankin voi löytää, mutta pääsääntöisesti siellä käydään viihtymässä ystävien kanssa.

Minä olen käynyt tansseissa sekä tyttöystävän kanssa että ilman, ja kun ollaan oltu lomilla eri puolella Suomea, niin kumpikin on käynyt tansseissa omilla tahoillaan. Ja tiedän erinäisiä miehiä/naisia, joiden puoliso ei tanssi, ja ihan siististi he ovat yksinään tanssilavoilla käyttäytyneet.

Joten päästä vain daamisi tanssimaan. Mene sinäkin tanssikurssille ja nauti siellä liikunnasta ja uusien ihmisten seurasta.

Olisin väkevästi sitä mieltä, että kahdestaan tahi ei ollenkaan.
Okei nyt minut saa haukkua, mutta mutta kun siellä voi tulla se parempi vastaan.

Minä olen meistä se tanssija ja mies ei, mutta haluaa kyllä tanssikurssille. Vielä emme ole tanssikurssille lähteneet muista syistä (remontti, työt, remontti, työt).

Täytyy sanoa, että yksilöllistä on se, miten tansseissa kulkemisen kokee parisuhteessa, kun toinen ei osaa/halua mukaan.

Itse kävin aluksi ja sitten lakkasin käymästä päättäen jatkaa sitten miehen kanssa, kun hän osaa. Ei vain ollut mukava olla siellä ilman omaa miestäni.

Uskoisin, että kun hetki kuluu ja suhteenne syvenee, niin naisestasi alkaa tuntua ihan samalta :) En usko, että on aihetta pelätä "paremman löytymistä".

Tanssiminen on mukavaa. Se on sosiaalinen ja tietty rytminen vapaa-ajan viettotapa. Miehelleni tanssi oli outoa ja meni tanssikursille. Oppi perustanssit, mutta pakko tunnustaa että rytmi puuttuu, on vain teknikka. Siksi piipahdan mielelläni tansseissa ilman häntä. Jos hän on mukana, en halua jättää häntä yksin.

Miehellä taas on omia juttujaan, joita nauttii enemmän kuin minä. Joten miksi tarvii tehdä kaikki koko ajan yhdessä? Minun ainakin hiipii ikävä puseron alle, kun olemme myös erikseen ja se jos mikä lujittaa suhdetta.

Kiitokset asiallisista vastauksista.

Kertoisitteko vielä että miten se parinmuodostus tapahtuu lavatansseissa. On ilmeisesti erikseen naisten haku ja miesten haku? Mikä on "tyrkkyjono? Millä perusteella pari valitaan vai käydäänkö koko tarjonta illan aikana läpi?

Pakko myöntää että minä olisin mustasukkainen ja aiheuttaisi minulle sitä kautta harmaita hiuksia. Mitään pettämistä tansskminen ei tietenkään ole ja siihen pitää kaikilla oikeus olla. Siinä vaan ollaan niin lähellä ja kosketuksessa vastakkaisen sukupuolen kanssa, että itse en varmaan pystyisi näitä itsenäisiä tanssi-iltoja viettävän naisen kanssa seurustelemaan. Onneksi vaimoke ei juurikaan tanssi ja kun tanssii vaikka muiden miesten kanssa nii. Olen kuitenkin itse paikalla.

Seurustelin muutaman vuoden lavatansseissa käyvän miehen kanssa. Tykkäsin itsekin tanssimisesta ja lauantaisin menimme yhdessä tanssimaan. Välillä mies puhui , että olisi kiva tanssia silti erilläänkin, kunhan lähdemme yhdessä pois. Emme asuneet yhdessä. Hän kävi yksin tanssimassa pari kertaa viikossa, siis tuon yhteisen lauantaimme lisäksi. Olin surullinen, olisin edes välillä halunnut mukaan, mutta hän ei halunnut minua. Puhui, että tanssiminen on niin hyvää liikuntaa, siksi menee yksin. Eikö se sitten minun kanssani ollut liikuntaa? Ellei, niin mitä sitten? Ulkonäkönikin on ok, vaikka itse sanonkin, enkä kai luonteeltanikaan ole pahansisuinen. Silti miesystäväni jätti minut voidakseen jahdata tansseissa muita naisia. Onnea vaan etsintöihin. Paljon tanssimassa kävi varattuja, sekä naisia että miehiä. Jotkut olivat todellakin vain tanssimassa, mutta joistakin huomasi, että muutakin oli mielessä. Yleensä miehet hakivat samoja naisia joka kerta ja naiset vastaavasti samoja miehiä. Ja sitten oli pareja, jotka tanssivat yhdessä. Näteille naisille riitti hakijoita, jos olivat yksin liikkeellä.

niinpä niin lukekaa edellinen kommmentti.

Tuttavapariskunnasta nainen rakasti tanssimista, mies taas ei. Niinpä nainen kävi naistentansseissa itsekseen ja niinhän siinä kävi, että tapasi toisen ja ero tuli.

Miksi nämä positiiviset viestit tulevat aina niiltä jotka harrastavat lavatansseja? Miettiikö kukaan oikeasti niiden sulhasten tai morsianten tunteita, jotka jäävät rannalle? (Yleensä sulhasten). Pitäisikö kumppani valita kumminkin sen mukaan, mitä harrastaa?

Haluatko todella erota siksi, että toinen harrastaa tanssia? Vai mitä tarkoitit kysymykselläsi "pitäisikö hyväksyä"? Eihän aikuista ihmistä voi kieltää harrastamasta, joten vaihtoehtosi ovat joko hyväksyä tai luopua parisuhteesta.

Kyllä se on niin että sydän ja mieli päättävät lahjomattomasti sen, mikä on sopivaa ja mikä ei. Ei omaa mieltänsä ja persoonaansa voi kukaan muuttaa. Jos käytäntö on jotain mitä sydän ei hyväksy, tulee ongelmia. Ymmärrän täydellisesti kumpiakin osapuolia: tanssista pitäviä ja niitä jotka eivät voi hyväksyä itsenäisiä tanssireissuja. Niitä jotka varattuinakin hakevat tansseista jotain muuta kun tanssimista, en sitävastoin ymmärrä.

Vaihtoehtojahan sinulla on loppujen lopuksi aika vähän: Itsenäiset reissut, tauko tanssimisessa ajan myötä yhteiset reissut ja parisuhteen lopettaminen. Jos sinua vaivaa tämä asia, en usko että se koskaan tulee muuttumaan, ei ainakaan ennen kuin olet itse nähnyt mitä lavatanssit ovat.

Tanssi on samalla toisen henkilön kosketusta. onhan kivaa tälla tavoin kosketella toista sukupuolta olevaa henkilöä, silloin saattaa käydä, että ulkopuolinen suhde alkaa. Näitä koskteuksen hakijoita juuri kesälavoillakin pyörii.

Kyllä ne ovat yhtä samaa parin hakua kuin pörräämiset baareissa ja ravintoloissa, lavoiltä puuttuu känniset örveltäjät.

Läheiseni ovat juuri tässä tilanteessa, miehelle on intohimo päästä iltapäivätansseihin, uskoisin että juuri koskettelemaan ja toisaalta keskustelemaan toisen sukupuolen kanssa, on eräänlaista itsetunnon korotusta, että nuoremmat naiset lähtevät mukaan tanssiin. Vaimo menee joskus mukaan, mutta kertoi, että ei siellä ole hänelle hakijoita, ikärakenne on sellainen, vaikka tämä onkin ihan timmissä kunnossa oleva nainen. Puoliso hakee muutaman kerran, mutta muut kiinnostavat.
En usko miehen muuta tekevän kuin täällä tansseissa vain käydän ja päivällä, mutta onhan se rankkaa puolison katsoa vanhan miehen vouhotusta.
Kostaa kuulemma vaimonsa aikaisempaa yhdistystoimintaa, oli vain tämän toiminnan vuoksi kokoukissa. Kurjaa.

Juu, kaverinikin yrittää vakuutella kumppanillensa että lavatannsit ovat ihan viatonta touhua että pääsisi menemään yksin. No toisaalta tämän kaikki tansseissa käyvät kaverinsa ovat löytäneet kumppaninsa juuri lavatansseista.

Että kyllä siellä muutakin tehdään entä vain tanssitaan.

Mielenkiintoinen keskustelu! Voisiko joku myös kertoa, mitä lavatansseissa tehdään väliajoilla? Vai onko siellä taukoja lainkaan? Mennäänkö esim partnerin (vaki- tai satunnainen) kanssa lasilliselle tai jotain?

Junttien touhua koko tanssi. Eikö se aika jo vois loppua. Pääseehän sitä salille ja lenkille jos haluaa sitä verrata liikuntaan. Jos toiselle siitä tulee paha olo niin miksi helvetissä sinne pitää mennä. Oikeesti ahdistaa kun muija harvase viikonloppu lähtee tansseihin ja yksin jäät lapsia hoitaan. Se vähäinen yhteinen aika menee akan tansseihin. Ei voi käsittää. Muutaman kerran käyneenä tiedän mitä se touhu siellä on. Itseä ei vois vähempää kiinnostaa. Ennemmin meen salille tai lenkille( ellei muija ole tansseissa).

Millä vuosituhannella aloittaja elää? Ts. missä pimeässä aivokapasiteetti askartelee?

En tiedä voiko tuohon kukaan ulkopuolinen vastata, että onko se ok tai soveliasta, ehkä sinun pitää vaan kuunnella sisintäsi.
Itselleni myös lavatanssit uusi juttu ja nyt muutaman vuoden niitä havainnoineena, käsitykseni on, että joukkoon mahtuu sekä kumppania että seikkailuita etsiviä aivan yhtä hyvin kuin vain tanssimaan tulleita. Tosin miehiltä olen kuullut, että nykynaiset ovat kovin aktiivisia ja tekevät suoria aloitteita, eikä silloin paljon tunnuta välittävän onko kyseessä varattu mies. Tosin oma mielipiteeni, on että jos seurustelee, tansseissa käyvän naisen/miehen on itse tehtävä ehdottelijalle selväksi, että on varattu.

Itsellenikin kävi siten, että tapasin "uutena tulokkaana" tanssipiireissä hyvin suositun miehen ja tämä heti ensimmäisen illan aikana tyrkkäsi puhelinnumeronsa kouraani. Tapailimme ja tutustuimme, mutta kyllä hämmästykseni oli suuri, kun alkututustumisen jälkeen mies ei tanssittanut minua kuin yhden tanssin per ilta. Tuokin käytös tuntui minusta jo loukkaavalta. Kun kysyin häneltä syytä omituiseen käytökseen, hän vain vastasi, että hänen täytyy tanssittaa tuttuja tanssikavereita, että eivät loukkaannu hänelle. Sitten joskus menimme yhdessä tanssimaan oudommalle lavalle ja muutaman alkutanssin jälkeen mies ilmoitti lähtevänsä tanssittamaan muita. Enpä minä sitten häntä sen illan aikana enää nähnytkään. Eikä olleet suinkaan tuttua ne naiset, joiden seurassa hän viihtyi. Ei kiinnostanut kaveria se, että minulla ei ollut vientiä vaan sain istua penkillä kuuntelemassa musiikkia. Sitten ymmärsin, että hänhän tarvitsee kuskin itselleen, että saa naukkailla olutta illan aikana ja kukas siihen kuskiksi sopisi paremmin kuin tuohon itserakkaaseen tyyppiin ihastunut nainen. Tuo ihmissuhde osoitti minulle sen, että jos henkilön itsetunto on rakentunut ulkopuolisen ihailun varaan, tansseissa käydessään hyvin tanssiva mies saa kummasti pönkitystä narsistiselle egolleen jo yhden illan aikana. Oma mielipiteeni on, että vain täysin itserakas tyyppi voi kohdella toista noin, kuten hän minua siellä kohteli.
Eli kummasti löytyi selityksiä sille, miksi piti saada tanssia muidenkin kanssa: ensin valehteli, että vuosien aikaiset tanssikaverit muuten suuttuu, jos hän ei heitä tanssita. Sitten vika olikin minussa, koska minä käyttäydyin kuulema niin mustasukkaisesti, että hänen iltansa menee pilalle, jos lähtee tansseihin naisen kanssa. On kuulema sellaista kyräilyä. Niin, kaikelle löytyy aina selitys. Sitten jos miettii asiaa omalta kantilta, niin miksi lähteä tansseihin jonkun kanssa, joka aiheuttaa puolestaan mielipahaa käyttäytymällä tunteettomasti. Jos asiassa ei olisi mitään salattavaa, niin silloin voitaisiin sopia kuin aikuiset jo ennen tansseihin menoa, että kuinka me vietämme iltaa: tanssimmeko vain yhdessä vai tanssitammeko myös muita. Juuri tuo seikka kertoo mielestäni sen oleellisen, arvostaako toista ja onko sitoutunut suhteeseen.

Oma mielipteeni on, että tanssi pönkittää miesten itsetuntoa erittäin paljon, koska heitä on yleensä vähemmän suhteessa naisiin. Ja paljon olen nähnyt lavoilla ns. "pelimiehiä", joilla naiset tuntuvat vaihtuvan tiuhaan tahtiin. Eli kyllä siellä käsittääkseni aikamoinen ihmissuhderuletti pyörii.

Aiheen aloittajan tilanne on kuin omasta elämästäni 10 vuoden takaa...

Jonkinlaisen tanssitaidon omaan itsekin, mutta lavatansseihin minua ei saa kirveelläkään. En osaa paremmin sanoa, mutta ei vaan ole minun juttu. Yäk.
Naisystäväni sanoi rakastavansa tanssimista ja haluavansa käydä säännöllisesti tanssilavoilla. Kyseessä oli siis hänen mukaansa vain tanssi, ei mikään muu..

Alkuun tuo meni läpi ja kun en ole mustasukkaista tyyppiä, niin ajattelin, että mikä ettei. Kuitenkin... Jotenkin alkoi hälytyskellot soida, kun tanssi meni aina yhteisten viikonloppujen edelle. Tein hieman "salapoliisityötä", jos asian hieman liioiteltuna ilmaisisi. Hyvä kuitenkin, että tein.
Niin hurmaava tanssitaitoinen ihastukseni paljastui kiertopalkinnoksi, joka lähti äijien mukaan sieltä tansseista ilmeisesti joka kerta.. Jälkeenpäin kuulin hänestä lisää. Takana kymmeniä ja kymmeniä lyhyitä suhteita ja lukematon määrä yhden illan juttuja. Varsinainen maksuton iso H, ja tällaiseen minä onneton silloin rakastuin.

Näitä akateemisia "tanssinaisia" on lavoilla riittämiin tanssi harrastuksen lomassa...

Jyvässeudulla on myös näitä varattuja tanssineitoja...vuosien aikana on tullut tanssien jälkeen mentyä opiskelemaan akateemisia tanssiaskeleita...Ja mies ei ole tiennyt tuon taivaallista...

Niin teidän pitkää sopia,yhteiset pelisäännöt,jos nainen on sinut tavannut jossain muualla ja.halunnut alkaa seurustelemaan..niin eihän ole löytänyt sinkkuaikoina lavalta miestä parisuhteeseen..

Tanssi voi olla toisille parin hakua mutta on siellä paljon myös jotka tanssivat eikä muuta ole tarkoitusta. Monessa tanssipaikassa pyörii samat ihmiset joten heistä voi tulla tanssiystäviä.

Tanssi voi olla hänelle tärkeä.harrastus..sinulle itselle voi olla joku muu harrastus tärkeä..voihan sen uuden kumppanin tavata vaikka missä jos tilaisuus..vaikka työpaikalla jos tulee uusia työkavereita..:)

Tanssiharrastus harrastuksena mutta sitten on erikseen nämä varatut jotka käy harrastamassa, K-suomen tansseissa erityisen hyvin on pyörittänyt omaa miestään tämä jyvässeudun tanssittaja...Oma mies on ollut vuosikausia aivan pimennossa tapahtumista...

Hoh hoijaa, kaikenlaista kommenttia heitetään ilman omakohtaista kokemusta tansseista. Kyllä minä annan puolisoni niin halutessaan käydä tansseissa ja käyn itse myös, tanssi on meille vain iloisen liikunnan lähde. Tanssimme toki paljon yhdessä, mutta jos joku väkisin haluaa, niin saa korjata pois.

"Parinmuodostuksessa naaras ja koiras matkivat toistensa liikkeitä tanssien, kunnes naaras on hyväksynyt koiraan parittelemaan..." tästähän siinä on oikeastaan kysymys ja kuntoilustahan se käy jos aikoo paritella useamman kanssa ;)

Harrastan lavatansseja, olen "löytänyt" sieltä yhden vakavamman ja pari pienempää juttua. Tämän vakavamman kanssa kävi kyllä niin, että parempi urho vei sen. No pirun se kipeetä teki, mutta minkäs sille voi, ketään ei voi estää tutustumasta vielä parempaan tyyppiin kuin itse on. Nytkin on tanssituttu samassa "kelkassa", mutta nyt on ei ole ihan hauskaa aina yhdessä lavoilla..alkuun kyllä oli.... Pitäisi kai mennä molempien yksin, kun tulee liikaa mietittyä tuota menettämistä....naisystävä vaihtelee numeroita ihan avoimesti muiden kanssa ja on kertonutkin niistä. Joskus oikein ahistaa! No, jos menee niin parempi tulee tilalle!

"Eli pitäisikö minun hyväksyä tämä? "

Lavatansseissa käyminen on normaalia. Vaikka itse en lavatansseissa käy... Olen enemmän rokkimimmi, ja käyn kaikenlaisissa paikoissa, yksin tai ystävien kanssa. Miesystävä saa tulla mukaan, jos on nätisti :).

Minä näen kysymyksesi yleisemmin, eli mitä tehdä kun toinen harrastaa kiihkeästi jotain, tietyllä tavalla, eikä kaipaa siinä välttämättä kumppanin seuraa. Aikuisten oikeasti toinen ei voi rajoittaa toista, tai ei pitäisi, se on suhteelle haitaksi. Suhteelle kuitenkin on haitaksi myös se, ettei toinen hyväksy toisen harrastusta, oli se mikä hyvänsä. Käytännössä siis sellainen suhde toimii parhaiten, jossa molemmat saavat harrastaa mitä haluavat, toteuttaa itseään, ja se passaa kumppanille.

Kyllä se pitää uskaltaa heti ekan tanssin aikana kysästä pillua ja varata lopputkin tanssit siltä illalta sekä kouria ja puristella persettä joka kipaleen aikana. Mieluummin sormi pakaravaossa välillä.

Miksi et lähde höneb kanssa tansseihin. Itse ihmettelin kun kysyin miehelle että lähtisitkö mun kanssa lavatansseihin ja vastasi että mennään vaan jus haluat. En kyllä halua. Mutta hyvä se on tietää jos haluan niin on valmis lähtemään.