En tiedä nyt tuliko juuri oikealle palstalle mutta kaipaan vain kipeästi neuvoa!
Minulla oli puoltoista vuotta melko värikästä on-offia yhden ihmisen kanssa. Välitettiin tosi paljon molemmat toisista ja se oli tosi jännittävää ja ihanaa vaikkei ikinä päädyttykkään seurustelemaan. Minä halusin enemmän, mutta toinen ei pystynyt koska olin hänen mielestään liian nuori, minkä näin jälkikäteen hieman kasvaneena ymmärrän. Hiljalleen tiemme erosivat ja hän alkoi seurustelemaan toisen tytön kanssa. Emme lähemmäs kahteen vuoteen olleet edes puheväleissä ja käyttäydyimme kuin emme tuntisikaan. Ja niin monet asiat välillämme jäivät selvittämättä. Koko tuon ajan olin jollain tavalla hänessä kiinni ja kukaan muu ihminen ei tuntunut samalta. Reilu puoli vuotta sitten jostain ihmeen syystä aloimme vaihtamaan kuulumisia ja hiljalleen välimme parantuivat. Kesällä sitten päädyin muutaman kerran hänen luokseen yöksi ja juttelimme kaikki kesken jääneet asiat halki sekä muistelimme menneitä ja hän kertoi edelleen välittävänsä minusta todella paljon. Itse en aloittanut minkäänlaista avautumista kuten aikoinaan olisin tehnyt vaan hän vain sanoi pitkän keskustelumme jälkeen välittävänsä yhä edelleen todella paljon mutta ei halua seurustella. Parempi kuin olisi ollut hiljaa koska en itse ole ikinä unohtanut häntä. Tuon kuuluisan lauseen hän sanoi kummankin kerran aikana kun yövyin hänen luonaan ja molempien kertojen seurauksena välimme menivät muutamaksi viikoksi katkolle. Ensin minun tahdostani, sitten hänen. Hiljalleen vain välit menivät. No nyt ollaan taas ihan hyvissä väleissä ja yritän käyttäytyä neutraalisti häntä kohtaan jotten päästäisi tunteitani vahvemmiksi enkä antaisi hänen tajuta kuinka kiinni olenkaan. Kun taas saan parin viikon rauhan häneltä emmekä törmää missään enkä mieti päätäni pyörryksiin jokaikinen yö niin hän tekee jotain mikä saa minut vielä jaksamaan että ehkä vielä joskus meistä tulee jotain. Antaa olettaa ettei kaikki ole kokonaan päättyny. Ehkä pääsisin tästä monen vuojen rääkistä jos hän vain suoraan sanoisi ettei meistä KOSKAAN tule mitään. Mutta miksei hän anna olla? Olen varma ettei tämä ole sitä että kun miehet vaan rakastavat kun naiset roikkuvat heissä. Tää juttu ei ollu mitään pelleilyä vaan pitkän ajan takasta en edes tiedä mitä. Ja parasta on että nuiden yhteisten öiden jälkeen hän linkittää facebook sivuilleen rakkauslauluja jotka kertovat kuin suoraan meistä tai kirjoittaa jotain haikeita tilipäivityksiä seinälleen. Mielipiteitä? Mitä miehellä liikkuu päässä? Mitä minun pitäisi tehdä?
Minulla oli puoltoista vuotta melko värikästä on-offia yhden ihmisen kanssa. Välitettiin tosi paljon molemmat toisista ja se oli tosi jännittävää ja ihanaa vaikkei ikinä päädyttykkään seurustelemaan. Minä halusin enemmän, mutta toinen ei pystynyt koska olin hänen mielestään liian nuori, minkä näin jälkikäteen hieman kasvaneena ymmärrän. Hiljalleen tiemme erosivat ja hän alkoi seurustelemaan toisen tytön kanssa. Emme lähemmäs kahteen vuoteen olleet edes puheväleissä ja käyttäydyimme kuin emme tuntisikaan. Ja niin monet asiat välillämme jäivät selvittämättä. Koko tuon ajan olin jollain tavalla hänessä kiinni ja kukaan muu ihminen ei tuntunut samalta. Reilu puoli vuotta sitten jostain ihmeen syystä aloimme vaihtamaan kuulumisia ja hiljalleen välimme parantuivat. Kesällä sitten päädyin muutaman kerran hänen luokseen yöksi ja juttelimme kaikki kesken jääneet asiat halki sekä muistelimme menneitä ja hän kertoi edelleen välittävänsä minusta todella paljon. Itse en aloittanut minkäänlaista avautumista kuten aikoinaan olisin tehnyt vaan hän vain sanoi pitkän keskustelumme jälkeen välittävänsä yhä edelleen todella paljon mutta ei halua seurustella. Parempi kuin olisi ollut hiljaa koska en itse ole ikinä unohtanut häntä. Tuon kuuluisan lauseen hän sanoi kummankin kerran aikana kun yövyin hänen luonaan ja molempien kertojen seurauksena välimme menivät muutamaksi viikoksi katkolle. Ensin minun tahdostani, sitten hänen. Hiljalleen vain välit menivät. No nyt ollaan taas ihan hyvissä väleissä ja yritän käyttäytyä neutraalisti häntä kohtaan jotten päästäisi tunteitani vahvemmiksi enkä antaisi hänen tajuta kuinka kiinni olenkaan. Kun taas saan parin viikon rauhan häneltä emmekä törmää missään enkä mieti päätäni pyörryksiin jokaikinen yö niin hän tekee jotain mikä saa minut vielä jaksamaan että ehkä vielä joskus meistä tulee jotain. Antaa olettaa ettei kaikki ole kokonaan päättyny. Ehkä pääsisin tästä monen vuojen rääkistä jos hän vain suoraan sanoisi ettei meistä KOSKAAN tule mitään. Mutta miksei hän anna olla? Olen varma ettei tämä ole sitä että kun miehet vaan rakastavat kun naiset roikkuvat heissä. Tää juttu ei ollu mitään pelleilyä vaan pitkän ajan takasta en edes tiedä mitä. Ja parasta on että nuiden yhteisten öiden jälkeen hän linkittää facebook sivuilleen rakkauslauluja jotka kertovat kuin suoraan meistä tai kirjoittaa jotain haikeita tilipäivityksiä seinälleen. Mielipiteitä? Mitä miehellä liikkuu päässä? Mitä minun pitäisi tehdä?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mikään ei estä sinua päättämästä, ettei teidän suhteesta tule mitään. Mikäli tulisi, olisitte jo yhdessä.