Heh, huvitti katsoa tuota kyseistä ohjelmaa.
Juonena oli matc.com:n seuranhaku.
Loppulauseissa seuraa hakeva naishenkilö vain totesi, että mieshenkilön olisi mukavampi löytää todellisessa elämässä.
Eli kyllähän tää touhu on jo nähty. Kukaan ei ota enää tälläistä Internetin deittifoorumeja todesta.
Good bye...
Juonena oli matc.com:n seuranhaku.
Loppulauseissa seuraa hakeva naishenkilö vain totesi, että mieshenkilön olisi mukavampi löytää todellisessa elämässä.
Eli kyllähän tää touhu on jo nähty. Kukaan ei ota enää tälläistä Internetin deittifoorumeja todesta.
Good bye...
Vastaukset 38
Vanhimmat
Hyvin menestyneen oloinen ja kaunis nainen haki netin kautta miestä, eikö muuten sais, sitä ihmettelin todella.
Se oli muistaakseni suostunut kokeilemaan ohjelman tekijöiden pyynnöstä..
Näytti olevan kiva avo-mersulla kurvata treffeille!
Kuules mökin akka, minäkin olen hyvin kaunis ja menestynyt elämässä ja silti haen netin kautta seuraa. Mistäs sitten? Ravintoloista kännistä seuraa?? En todellakaan.
Olen saanut treffeillä kuulla tuon saman miehen suusta " Mitä sä netistä seuraa haet, kun olet noin hyvännäköinen"
Aikas vääränlainen mielikuva, että nettideittailijat ovat vain rumia, lihavia ja luusereita.
Sama tilanne. Treffeillä miehet olleet aivan yllättyneitä "sinähän olet kaunis!" ja jos olen lähettänyt kuvan etukäteen, toteavat "olet vielä kauniinpi kuin kuvassa!" ja sitten katselevat ihmeissään mietteliäänä.
Uskon, että me aikuiset, vanhemmat naiset olemme jo 20v sitten eläneet sen baareissajuoksemiskauden eikä todellakaan kiinnosta enää valvoa öitä baareissa vain sen vuoksi, että sieltä ehkä, kenties voisi 1/50 käyntikerrasta löytää mahdollisen sopivan kumppanin. Joka sekin paljastuu sitten kuitenkin varatuksi.
Juuri näin.
Olen ollut treffeillä aivan missitasoisen naisen kanssa joka oli myös fiksu.
Enkä itsekään ole täysin luuseri, jos haluaisin avomersun niin kävelisin vaan kauppaan. Tosin en oikein ymmärrä miksi, ovat kovin epäkäytännöllisiä.
Toisaalta todellisia suohirviöitäkin on nähty, useimmat tietenkin ovat näiden ääripäiden välissä. Aika monesta näkee jo päältäpäin että lapsia on tullut tehtyä vaikka eivät asiaa kertoisikaan.
Jos olisin ns. rumempi en olis sinkku, vaan voisin tyytyä rumaan mieheen, joita on ollut tarjolla runsaasti, tässähän se on selitys sinkkuuteen! Toisekseen en aikaisemmin tiennyt netin kautta seuranhaku liittyy jollain tavalla ulkonäköön. Olla kaunis sinkku ja etsiä seuraa netistä tuntuu olevan jotain käsittämätöntä joillekin...
Minulle se on onni eikä ollenkaan käsittämättömätöntä. Kiitos sen kun olen mieltynyt kauniimpaan sukupuoleen
Osittain tuo kuvasi hyvin myös naisten seuranhakua kun tämä nainen oli suostunut ohjelman pyynnöstä etsimään seuraa netistä.
Mies tuntui miellyttävältä mutta koska ei ollut tarpeeksi "mun juttu" niin oli vaikeaa hyväksyä miestä. Tietysti siihen vielä lisäksi julkisuus eli "mitähän muut ajattelevat jos haen miestä netin kautta?".
Juu katsoin ohjelman ja kyllä oli taas tehty kesyä soopaa!
Muijahan oli juuri tyypillinen ylimielinen ja niin olevinaan. Miksi se ei voinut sanoa kameraan suoraan, että on niin itseään täynnä, ettei siksi huoli mitään miestä.
Sen nimittäin pystyi hyvin lukemaan "rivien välistä". Elämä on niin täydellistä avo-mersuineen ja jakkupukuineen, ettei halua ketään sitä pilamaan, vaikka oli kuulemma ihan asiallsen kundin tavannut.
Tämä on juuri se asia josta täällä on jo vaikka kuinka keskusteltu ja tämä tv-ohjelma vahvisti asian. Näitä nettideiteillä riittää. Ihmettelen vain miksi, kun kerran eivät kuitenkaan miestä halua.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10004388
...tää on niin tätä...
Tämä nainen oli fiksu ja kaunis. Ei ole mitään tarvetta ottaa ensimmäistä tapaamaansa tyyppiä. Vaikka olisi asiallinenkin mies.
Tosi raivoagressiivisia miehiä liikeellä jos tuosta on mitään pahaa sanottavaa tai kehtaa alkaa haukkumaan...
Näyttää olevan joidenkin todella vaikea tajuta, että nainen voi olla tyytyväinen elämäänsä yksinkin. Ja silti haluta löytää myös miehen itselleen.
Sen miehen on vain oltava sellainen, että ennestäänkin tyydyttävä elämä muuttuu vielä paremmaksi tuon suhteen myötä.
Miksi lähteä vapaaehtoisesti suhteeseen, joka huonontaisi elämänlaatua?
Voi hyvää päivää!!! Tätä juuri tarkoitan!
"Ei ole mitään tarvetta ottaa ensimmäistä tapaamaansa tyyppiä. Vaikka olisi asiallinenkin mies."
Tuolla logiikalla ei sitten ole mitään tarvetta ottaa toista eikä kolmattakaan... eikä neljättä eikä kymmenettä eikä sadatta!
Kyllä se sadasensimmäinen sitten varmaan on parempi...? Tai sadastoinen...
Tällaisia nämä "fiksut ja kauniit" naiset ovat. Mikään ei kelpaa. Turha muuta selitellä jos ikää on 40 ja yhä etsitään sitä "oikeaa".
Ei siinä ole mitään vaikeaa tajuta. Jos on tyytyväinen yksinoloon, niin siitä vaan.
Mutta kyllä se vituttaa rehtiä ja vilpitöntä tositarkoituksella olevaa miestä kun tarpeeksi törmää näihin "fiksuihin ja kauniisiin" naisiin, jotka ovat erittäin tyytyväisiä yksielämiseen.
Niin, eihän siinä muuta, mutta kun tällaisiin naisiin törmää nimenomaan SEURANHAKU- ja DEITTIPALVELUIDEN kautta, niin kyllä ainakin meikäläisen logiikka pettää. Eikös näiden palstojen tarkoitus ole nimenomaan toimia niille, jotka eivät halua sitä yksineloa jatkaa.
"nainen voi olla tyytyväinen elämäänsä yksinkin. Ja silti haluta löytää myös miehen itselleen."
Mietitkö yhtään mitä oikeasti kirjoitat??? Minäkin haluan joo elää yksin, mutta haluan silti vaimon itselleni... hmm... naisten logiikkaa...
"Miksi lähteä vapaaehtoisesti suhteeseen, joka huonontaisi elämänlaatua? "
Tuo on täysin asennevammaisen naisen kommentti. Ensinnäkin ei voi toista tuntematta sanoa mitään elämänlaadun huonontumisesta, oikeasti! Ja toiseksi, jos kerran noin sanoo, niin se kertoo jo asenteesta niin paljon, ettei mistään suhteesta ikinä todella mitään voi tullakaan.
Eli oletko sinä valmis menemään yhteen ja perustamaan perheen ensimmäisen naisen kanssa, jonka saisit?
Jos ei ko. naisessa ole mitään sellaista erityistä syytä miksi ei, niin kyllä. Miksi se toinen tai kolmas olisi parempi???
Olen jo lukuisia naisia eläessaäni tavannut, joten en odota mitään uutta ja mullistavaa.
Uskon myös, että 40 vuotias "fiksu ja kaunis" nainen on sen verran miehiä tavannut, että tiedostaa realiteetit, joten en todellakaan ymmärrä deittailun jatkamista vuositolkulla, ja jatkuvaa "paremman" metsästystä, jos oikeasti haluaa vakiintua jonkun kanssa.
"Mietitkö yhtään mitä oikeasti kirjoitat??? Minäkin haluan joo elää yksin, mutta haluan silti vaimon itselleni... hmm... naisten logiikkaa..."
Kyllä mietin. Hyvästäkin elämästä voi tulla vielä parempaa. Hyvä, läheinen ja toimiva ihmissuhde parantaa elämänlaatua. Huono ja toimimaton taas päinvastoin. MIeluummin siis yksin kuin huonossa suhteessa, mutta mieluummin hyvässä suhteessa kuin yksin.
Ainakin itse otan ihmissuhteet aika vakavasti, olen herkkä ja voimakkaasti tunteva ihminen, joten huono ihmissuhde on itselleni todella kuluttavaa. Iso stressin lähde. En haluaa enää sellaista.
En ole lähtökohtaisesti asennevammainen, mutta tiedän jo, minkälaisen ihmisen ja suhteen haluan ja minkäläinen suhde itselle sopii. Eikä sitä tarvitse kuukausikaupalla ketään tapailla saadakseen tietää onko jutussa jotain potentiaalia vai ei.
"Jos ei ko. naisessa ole mitään sellaista erityistä syytä miksi ei, niin kyllä. Miksi se toinen tai kolmas olisi parempi???"
No enpä ainakaan haluaisi tuon naisen kengissä olla. Tuo olisi jo nöyryyttävää.
Etkö ole koskaan ollut rakastunut? Tai rakastanut ketään?
"Uskon myös, että 40 vuotias "fiksu ja kaunis" nainen on sen verran miehiä tavannut, että tiedostaa realiteetit,"
Mitkähän ne realiteetit mahtavat olla?
Mikä on nöyryyttävää??? Se, että mies haluaa vakiintua ja sitoutua eikä deittailla vuositolkulla etsien aina parempaa ja parempaa kumppania????
Olen ollut rakastunut. Miksi kysyt?
Ja ne "realiteetit" kun kerran haluat, että väännän rautalangasta: Jos 40v. naiselle ei vielä ole yli 20 vuoden aikana eteen tullut sitä unelmien satuprinssia valkealla ratsulla, niin ei se seuraavienkaan 22 vuoden aikana tule.
MUTTA! Jos tämä nainen nöyrtyy tosiasioiden edessä, hän kyllä halutessaan tiedostaa millainen on kunnolinen ja sellainen mies, jota voi rakastaa ja kunnioittaa loppuelämän. Mutta tämän asekeleen otaminen vaatii tiettyä asennetta ja maalaisjärkeä. Se askel olisi hyvä osata ottaa viimeistään siinä vaiheessa kun ryhtyy "tositarkoituksella" seuraa hakemaa. Muuten vaan tuhlaa omaa ja muiden aikaa jos vaan päämäärätömästi hakee ja hakee jotakin utopiaa.
Kuules nyt... Ei suhde ole mikään "tuote" jota valkataan kaupan hyllyltä.
"En ole lähtökohtaisesti asennevammainen, mutta tiedän jo, minkälaisen ihmisen ja suhteen haluan ja minkäläinen suhde itselle sopii."
Kirjoitat aivan kuin suhde ja toinen ihminen olisi tuote tai formaatti, joka räätälöidään sinun toiveittesi mukaan.
Sitten kun OIKEASTI otat ihmissuhteet vakavasti ja olet herkkä, niin alat katsoa ihmisiä elämääsi rikastuttavina yksilöinä niin heikkouksineen kuin vahvuuksineen, ja olet itse valmis sopeutumaan. Sitä nimittäin suhde aina vaatii. Jos et kykene näin ajattelemaan, vaan etsit vain tuotetta omiin kriteereihisi, niin et tule sitä "hyvää" suhdetta ikinä saamaan, vaan koet kaiken vain stressinä.
Jotta voi saada on myös annettava, nääs.
Kuules nyt itse....Olet aivan hakoteillä. :D.En todellakaan suhtaudu ihmisiin tuotteina, ja siksi tämä nettitouhu tuntuukin vieraalta. Täällä kun tosiaan ollaan kuin tavaratalossa ostoksilla. Tuijotetaan kuvaa, pituutta tai painoa, koulutusta, työpaikkaa jne...Eli katsotaan onko kyseessä kelpaava tuote vai ei. Itse olen kiinnostunut ihmisistä, heidän persoonastaan ja sisimmästään. En heidän tuotetiedoistaan.
Ihmissuhteiden tulisi nimenomaan olla vastavuoroisia, molemminpuolista antamista ja ottamista, myös molemminpuolista arvostusta ja kunniotusta. Kompromissien tekemistä. Yhdessä viihtymistä ja yhdessä kasvamista.
Minun suhteissani on vain käynyt niin, että minä olen ollut 90%:sti se antava osapuoli. En ole myöskään kokenut itseäni arvostetuksi omana itsestäni. Enkä edes oikeastaan tullut ymmärretyksi tai todella nähdyksi, jos niin voisi sanoa.
Oletko todella sitä mieltä, että kaikki ihmiset ovat lähtökohtaisesti elämää rikastuttavia? Että minun pitäisi sopeutua esimerkiksi siihen, että minua vedettäisin turpiin tai eläisin ihmisen kanssa, jonka kanssa minulla ei ole oikeastaan mitään yhteistä?
Voihan tietysti kaikki tapahtumat elämässä ottaa rikastuttavina ja kasvattavina kokemuksina, varsinkin kaikki vastoinkäymiset ja mokat (ainakin itse olen pyrkinyt tekemään niin). Mutta sitten taidetaan puhua jo vähän eri asiasta.
Jos oikeasti olet tulkinnut viestini niin, että sinun tulisi elää yhdessä sellaisen ihmisen kanssa joka vetää sinua turpiin, niin olet missannut koko pointin. Joko tahattomasti tai sitten haluat vain saivarrella? Tuskin niin tyhmä olet. Miksi haluat jankata ja ruveta kärjistämään asioita?
Viimeisen kerran: jos ihminen ei 40 ikävuoteen mennessä ole yrityksistä huolimatta kyennyt löytämään toista ihmistä, jonka kanssa pystyisi saamaan sitä omien määritelmiensä mukaista "hyvää" suhdetta aikaiseksi, niin väitän, että tämän ihmisen asenteissa ja suhtautumisessa kanssaihmisiin on jotakin perusteellisesti pielessä.
Kiitos ja hyvää yötä.
Noh, yritän lyhyesti selittää.... Nöyryyttävää on se, että ei merkitse miehelle mitään erityistä, on vain yksi sadoista tai tuhansista muista.
Olen romantikko ja uskon sielunkumppanuuteen. Tosin en välttämättä yhteen sellaiseen, vaan niitä voi olla useitakin, eri tarkoituksiin ja eri elämänvaiheisiin.
Ja kaikki miehet, joiden kanssa olen ollut suhteessa ovat olleet minulle juuri silloin ja siinä kehitysvaiheessa aivan oikeita. Mutta eivät olisi enää.
Siihen "yhteen oikeaan" en siis ainakaan omalla kohdallani usko, en ole tainnut koskaan uskoa.
Nämä ovat siis oman elämäni realiteetteja. Luulen kyllä, että et ymmärtänyt mitä kirjoitin etkä ymmärtäisi, vaikka vääntäisin rautalangasta. Elämänkatsomuksemme ovat niin erilaiset.:)
Niin ja tuota rakastumista kysyin siksi, että se yleensä tapahtuu ilman tietoista päätöstä. Mutta sinä ilmeisesti päätit rakastua ja pakottaa tunteesi heräämään, kun sopiva nainen saapui paikalle. Tätä sitä ainakin naisilta edellytät.
Joo, kiletämättä kärjistin vähän saadakseni pointtini esiin.
Ja olen ollut ihan vapaaehtoisesti pitkiäkin jaksoja elämässäni sinkkuna. En ole siis edes yrittänyt löytää aktiivisesti kumppania. En ole siis käyttänyt kaikkia ikävuosiani tehokkaasti hyväkseni :D
Eikä haaveeni ole koskaan ollut se omakotitalo, kaksi lasta ja kultainen noutaja.
Minulla on "pielessä" juuri se, että olen monille liian erilainen. Itse en näe sitä puutteena, mutta monet miehet näkevät. :)
Samaa mieltä. En koskaan haluaisi olla miehelle vain joku, joka "sopii". Enkä haluaisi olla yhdenkään miehen kanssa vain saadakseni parisuhteen. En etsi ihmistä jonka kanssa voisin elää vaan ihmistä, jota ilman en haluaisi elää.
Aika monella 40-vuotiaalla (en tiedä koskeeko myös ohjelman naista) on kyllä jo takanaan parisuhteita, ehkä avioliittoja ja lapsiakin. Harva silloin on ensimmäistä suhdettaan/perhettään perustamassa. Siksikin tuntuisi oudolta lähteä perustamaan uutta perhettä kenen tahansa 'sopivan' kanssa.
(Eivätkä nämä ihmiset, ainakaan enemmistö, ole katkeria tai koe epäonnistuneensa. Ne aiemmat suhteet on solmittu siinä uskossa, että ne kestävät, mutta jostain syystä niin ei ole käynyt. Ei siinä sen kummempaa.)
"siksi tämä nettitouhu tuntuukin vieraalta. Täällä kun tosiaan ollaan kuin tavaratalossa ostoksilla. Tuijotetaan kuvaa, pituutta tai painoa, koulutusta, työpaikkaa jne...Eli katsotaan onko kyseessä kelpaava tuote vai ei. Itse olen kiinnostunut ihmisistä, heidän persoonastaan ja sisimmästään. En heidän tuotetiedoistaan."
Kuka käskee tehdä nettideitistä tuollaista? Itse etsin profiileita, joissa on riittävän paljon riittävän ajatuksella kirjoitettua tekstiä, niin että profiilin lukeminen ei ole pelkkää "tuotetietojen" lukemista, vaan profiili todella antaa kuvan naisesta ihmisenä. Se, onko tuo kuva todellinen, on tietysti eri asia, mutta on tullut huomattua, että rivien välistä voi lukea paljon.
Miehenä täytyy toki myöntää, että kun naisillakin tuollaiset oikeasti pintaa syvemmälle menevät profiilit ovat harvassa, niin miehillä niitä on epäilemättä vieläkin vähemmän.
Mutta siitä huolimatta, jokainen nettideittailkoon omilla säännöillään. Se vaatii vähän kovuutta siinä mielessä, ettei murru siinä vaiheessa, kun kohtaa jonkun, joka ei ymmärrä reiluuden päälle, mutta toisaalta silloin saa aivan erilaiset mahdollisuudet päästä tutustua niihin harvoihin, joiden kanssa todella synkkaisi (ajatusten suhteen).
No voi jankutijaa... Lopeta pilvilinnoissa eläminen. Olet todellakin vain yksi nainen kaikista maailman miljoonista.
Jos joku mies nimenomaan haluaa olla SINUN kanssa niin eikö se sitten riitä? Siis SINUN, eikä jonkun toisen kaikista niistä miljoonista muista naisista? Ja tämä on sitten nöyryyttävää? Mitä oikein haluat?
Tämä on perustavaa laatua oleva virhe ja ongelma nettideiteissä! Odotetaan jotakin jalat-alta rakastumista suunnilleen heti kohdatessa! Ja itsekin toteat, ettei rakastumista noin vain voi tilata tietoisella päätöksellä! Ja sitten kun ei heti rakastuta, niin lähdetään nokka pystyssä kiitämään.
Ja hei, ne "kauniita ja viisaat" maisterisnaiset vasta epäromanttisia ovatkin kaikkine uraputkineen ja kumppanikriteereineen. Sanon kokemuksesta!
Siinähän odottavat ja valittavat kun ei jalat meni heti alta kun kohtaa nettideitin.
Ja omasta kokemuksesta sanon myös sen, etten ainakaan itse ole aiemmin koskaan rakastunut kovin pintapuolisen tapaamisen perusteella, vaan ajan kanssa kun on kiintynyt ja opinut tuntemaan toisen. Varmaan tämäkin on mielestäsi nöyryyttävää?
Kun ikää ja maalaisjärkeä kehittyy tarpeeksi, niin väistyvät naivit teinirakastumisetkin vähitellen.
Muistan kyllä, miten joku tällainen rakastuminen oli joskus viedä järjen ja hengen. Enää en sellaista aivovauriota halua.
Pelottaa jo ajatus, että en haluaisi elää ilman jotakin toista ihmistä. En halua olla niin riippuvainen kenestäkään, mutta järkiliitto sellaisen kanssa jota arvostan ja kunnioitan voisi kyllä rikastuttaa elämää.
Minä nimenomaan etsi ihmistä jonka kanssa voisin ja haluaisin elää, enkä ihmistä johon haluaisin takertua ja josta tulisin "riippuvaiseksi".
Kokemusta nimittäin on mitä siitä seuraa jos sattuu rakastumaan "väärään" naiseen... ;)
Kuten arvelinkin, et selvästikään ymmärtänyt mitä kirjoitin - tai sitten et halunnut ymmärtää.
En elä pilvilinnoissa enkä odota sitä, että mies vie heti jalat alta. Sellaista on tapahtunut vain kerran elämässäni (ja olin silloin 17 v. :D)
En ole myöskään mikään "uraputki-ihminen".
Toiseen ihmiseen kiintymisessä tai kiintymyksen kohteena olemisessa ei ole tietenkään mitään nöyryyttävää.
Olet aivan oikeassa. Jokainen toki nettideittailee tavallaan. Tarkoitin tuolla vain sitä, että tuo tavaratalomeininki tuntuu olevan se yleisin tapa täällä. Ja siksi varmaan niitä pintaa syvemmälle meneviä profiilejakin on niin vähän. Ja monethan kertovat, etteivät jaksa edes pitempää profiilia lukea :D
Mutta onneksi aina löytyy kuitenkin poikkeuksia. :)
ihminen kaipaa hyväksyntää
Kaikki siis olettavat että kyseinen mies, joka ei antanut edes kuvata itseään, olisi halunnut tavata naisen uudestaan? Että se oli nyt ja on aina muillakin kerroilla nainen joka ei haluakaan jatkaa tapailua?
Ei se kuulkaa ihan niin aina mene.
Näinhän se on.
Itsessäni ei ole mitään erityisempää vikaa.
Kun kumminkaan en aivan kaikkia vastaantulevia naisia kelpuuta, niin se on pakko keksiä. Tai siis kelpuutan erittäin harvat.
Kun antaa ymmärtää että minussa on joku aivan kamala salattu vika niin nainen antaa pakit.
Paljon helpompaa kuin se että itse antaisi niille pakit, eivät ressukat ole tottuneet sellaiseen. Tulisi ainakin kamalia itkupotkuraivareita.
Kyllähän he aikoivat tavata uudestaan! Eli treffit olivat onnistuneet, välähdys livetilanteesta näytti hyvinkin säteilevän daamin pukuherran pöydässä torikahviossa. Olisi mielenkiintoista tietää, tuliko heistä seurusteleva pari, kuka tietää? Good luck vaan.
Minusta mies voi ihan reilusti antaa pakit, mutta useimmin miehet jättää sen homman naiselle, eli ovat ressukoita.
Luulevat, et nainen on niin kiinnostunut, et saa raivarin, kuulkaa, ei se mene niin.
Säälistäkin nainen voi jatkaa, mikä ei ole kovin fiksua.
Eipä tullut katsottua a-studiota, mutta pikapuoliin alkaa kotimainen sarja
"klikkaa mua", onpa mukava nähdä, miten kässärin kirjoittaja on perillä
netti-deittailusta ?
Mitenhän sille perusjäppiselle kävi ?
Muuttuikohan tilanne kun ohjelma tuli tv:stä ulos ? Naisethan haluavat olla julkkisten kanssa.
nostetaan