En ymmärrä itseäni.
Olen tällainen ujo nuori nainen... noita miehiä jonkun verran on ollut, mutta kaikki hommat kaatuu, jostain syystä...
Ensinnäkin, tunnen suurta ahdistusta, kun löytyy joku kiinnostuksen kohde ja hän kiinnostuu musta. En tiedä, mistä se tulee. Kun ihastun, olen ujo ja menen lukkoon. Ajattelen negatiivisesti: "ei se minusta oo kiinnostunut", "olen ruma sen mielestä", "sillä on varmaan jo toinen kiikarissa". En ole oma-aloitteinen, mies saa jatkuvasti tehdä aloitteita... ja lopuks ne kyllästyy.
Olen epävarma ja mulla on surkea itsetunto... millä sitä kykenisi kohottamaan? Koska alan viimein tajuta, että ei mistään voi tulla mitään, kun morkkaan aina itseäni, enkä anna itselleni ja ennen kaikkea sille toiselle minkäänlaista mahdollisuutta. Se olen minä, joka tuomitsen itseni...
Olen tällainen ujo nuori nainen... noita miehiä jonkun verran on ollut, mutta kaikki hommat kaatuu, jostain syystä...
Ensinnäkin, tunnen suurta ahdistusta, kun löytyy joku kiinnostuksen kohde ja hän kiinnostuu musta. En tiedä, mistä se tulee. Kun ihastun, olen ujo ja menen lukkoon. Ajattelen negatiivisesti: "ei se minusta oo kiinnostunut", "olen ruma sen mielestä", "sillä on varmaan jo toinen kiikarissa". En ole oma-aloitteinen, mies saa jatkuvasti tehdä aloitteita... ja lopuks ne kyllästyy.
Olen epävarma ja mulla on surkea itsetunto... millä sitä kykenisi kohottamaan? Koska alan viimein tajuta, että ei mistään voi tulla mitään, kun morkkaan aina itseäni, enkä anna itselleni ja ennen kaikkea sille toiselle minkäänlaista mahdollisuutta. Se olen minä, joka tuomitsen itseni...
Vastaukset 9
Vanhimmat
Seksiä pystyt antamaan ujoudesta huolimatta?
Itsetunto-ongelmainen sinkku avautuu:
http://www.iltasanomat.fi/bigbrother/pamela-tola-bb-julkisuus-on-surullinen-maailma/art-1288412659670.html
Tola ei ole sinkku vaan yh.
Monenko miehen käyttämä olet?
Sun pitäisi vaan pakottaa itsesi sanomaan niille miehille, että hei, olen kyllä tosissani kiinnostunut sinusta, mutta en voi mitään sille, että minulla ottaa aikansa päästä luontevan kanssakäymisen asteelle. Kyllä ne ymmärtää, jos ovat hyviä miehiä.
mie oon kyllä ikuinen sinkku ja pysyn (:
en puhu paljoa, huumoria osaan harrastaa mut usein ihmisten parissa menen lukkoon, huomaa lievä autismi minussa.
ja koska olen ikuinen urheilija niin se myös tarkoittaa sitä että pitäisi löytää semmonen nainen joka harrastaisi myös urheilua, uskon niin ellei toinen olisi ymmärtäväinen ja jos minun kanssa asuu saman katon alla niin saa kyllä kyllästymiseen asti kuulla minun jauhavan urheilusta, musiikista sun muusta.
Melko friikki tyyppi olen kun on kyseessä tietyt aiheet.
EI mua jaksa kyllä monikaan kuunnella jotka tuntee mut vaan pitää mua outona lintuna.
Kuulemma huumorinikin on jo niin outoa HAHA
No jostain urheiluseuroista, saleilta, jukolanviesteistä tai puolimaratoneilta luulisi löytyvän samanhenkistä seuraa, jos jostakin. itselleni tuo on kyllä vieras maailma.
Minä olen miettinyt kanssa tuota itsetunnon kohottamisen mahdollisuutta, valitettavasti vain en ole keksinyt siihen vielä keinoa. Teen täysin samaa kuin sinä, eli mollaan itseäni mielessäni jatkuvasti.
Viime keväänä yksi nainen osoitti minua kohtaan kiinnostumisen merkkejä, mutta onnistuin sen tyrimään kun vain hoin itselleni, että ei nuin kaunis nainen voi olla minusta kiinnostunut.
Monesti olen päättänyt, että alan arvostamaan itseäni enemmän, mutta aina palaan siihen vanhaan itseni mollaamiseen. Olen laihduttanut yli kaksikymmentä kiloa, mutta ainoa millä mielessäni palkitsen itseni on se, että mietin että kuinka läski vielä olen. Kaikissa onnistumistani löydän aina jotain millä voin sen arvon jotenkin nollata. Miten ihmeestä tästä kierteestä voi päästä eroon?...
Eli et ole yksin ongelmasi kanssa, ja siitä ei ole helppoa ulospääsyä. Valitettavasti.
Onneksi ei koskaan tarvitse näin miehenä seurustella ikinä kenenkään kanssa kun ei mikään kelpaa niin parempi olla yksin ja en osaa edes kuvitella seurustelevani.