Minua on ihmetyttänyt suuresti miten monet täällä kirjoittelevat naiset ovat esittäneet aika mielenkiintoisia kommentteja suhtautumisestaan miehensä kulttuuriin ja tapoihin.
Eräässäkin keskustelussa tuntuivat useat naiset kehuneen, miten heidän miehensä "machoilivat aluksi, mutta tylyllä ja järjestelmällisellä alistamisella ovat saaneet miehensä nyt luopumaan "huonoista tavoistaan".
Minua on kauhistuttanut tällainen ajattelutapa.
Jos miehen oma kultuuri onkin sellainen, että se ei miellytä naista (kuten useimmiten on, onhan suomalainen tasa-arvo-kulttuuri aivan huippuluokkaa verrattuna vaikkapa turkkilaiseen tai afrikkalaiseen naisen asemaan), ei se silti anna naiselle lupaa vaatia toista muuttamaan itseänsä.
Rakkaudessahan on ensisijaisesti kysymys siitä että hyväksyy toisen sellaisena kuin hän on, EI siitä että hyväksyy vaikkapa miehen hellän käytöksen mutta ei hyväksy miehen omaa kulttuuria ja sen tuomaa vahvaa, sisäänrakennettua ajattelutapaa.
Eikö silloin olisi parempi etsiä mies joka koko sydämestään uskoo tasa-arvoon ja arvostaa naista todella ???
Jos nainen pakottaa moku-puolisonsa "nielemään" naisen arvot ja elämänmallit, eikö silloin ole juuri mitä suurimmin odotettavissa että mies saadessaan oleskeluluvan jättää tuon naisen joka on vaatinut häntä muuttamaan itsensä ?
Olin itse työpaikassa, jossa 3kk jälkeen tajusin etten halua työskennellä täällä. Koko 3v urani ajan tuossa työpaikassa nautin mukavaa palkkaa ja aktiivisesti etsin uutta työtä.
Mielestäni monet naiset jotka vaativat mokumiehiään muuttamaan tapansa, kulttuurinsa ja perheensä asettaman "normin" suhteelle, tekevät juuri samoin kuin ex-työnantajani. Kun ei saa olla töissä oma itsensä, etsii koko ajan uutta parempaa mahdollisuutta !
Eräässäkin keskustelussa tuntuivat useat naiset kehuneen, miten heidän miehensä "machoilivat aluksi, mutta tylyllä ja järjestelmällisellä alistamisella ovat saaneet miehensä nyt luopumaan "huonoista tavoistaan".
Minua on kauhistuttanut tällainen ajattelutapa.
Jos miehen oma kultuuri onkin sellainen, että se ei miellytä naista (kuten useimmiten on, onhan suomalainen tasa-arvo-kulttuuri aivan huippuluokkaa verrattuna vaikkapa turkkilaiseen tai afrikkalaiseen naisen asemaan), ei se silti anna naiselle lupaa vaatia toista muuttamaan itseänsä.
Rakkaudessahan on ensisijaisesti kysymys siitä että hyväksyy toisen sellaisena kuin hän on, EI siitä että hyväksyy vaikkapa miehen hellän käytöksen mutta ei hyväksy miehen omaa kulttuuria ja sen tuomaa vahvaa, sisäänrakennettua ajattelutapaa.
Eikö silloin olisi parempi etsiä mies joka koko sydämestään uskoo tasa-arvoon ja arvostaa naista todella ???
Jos nainen pakottaa moku-puolisonsa "nielemään" naisen arvot ja elämänmallit, eikö silloin ole juuri mitä suurimmin odotettavissa että mies saadessaan oleskeluluvan jättää tuon naisen joka on vaatinut häntä muuttamaan itsensä ?
Olin itse työpaikassa, jossa 3kk jälkeen tajusin etten halua työskennellä täällä. Koko 3v urani ajan tuossa työpaikassa nautin mukavaa palkkaa ja aktiivisesti etsin uutta työtä.
Mielestäni monet naiset jotka vaativat mokumiehiään muuttamaan tapansa, kulttuurinsa ja perheensä asettaman "normin" suhteelle, tekevät juuri samoin kuin ex-työnantajani. Kun ei saa olla töissä oma itsensä, etsii koko ajan uutta parempaa mahdollisuutta !
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minä ainakin kommentoin aiemmin tuonne mieheni machoilusta ja se miksi olin kova häntä kohtaan johtui siitä että olin juuri aiemmin saanut pahoin nenilleni eräiseltä hyväksikäyttäjältä ja valehtelijalta. Häpesin ja olin pettynyt ja peloissani. En halunnut kokea enää vastaavaa. Mies oli vielä saman maan edustaja. Taistelin kovasti yhdessä oloa vastaan mutta rakkaus voitti.
Olemme tulleet puolitiehen vastaan. Hän ei hallitse minua ja minä taas jouduin ainoastaan vähentämään juomistani niin että edes muistini säilyy kun lähdetään juhlimaan ja se on ainoastaan positiivinen muutos. Muuta en joutunut itsessäni muuttamaan. Olemme olleet jo 7 vuotta yhdessä ja meillä menee erinomaisesti. Keskustelemme aisoista ja meillä on molemmin puolinen kunnioitus. Meillä on oikein paljon mieheni kulttuurin tuomia sävyjä kotonamme. Katselemme kotimaansa leffoja, kuuntelemme musiikkia, harrastamme ruoanlaittoa ja syömme usein hänen kotimaansa ruokia, juhlimme pyhiä, käymme hänen kotimaassaan pari kertaa vuodessa sukua tapaamassa jne.
Mieheni ei alunperinkään ollut mikään uskovainen muslimi. Nimellisesti vain. Sikaa meillä ei kotona syödä mutta muualla saan syödä niin paljon kuin sielu sietää. Mieheni ei ainakaan vielä näytä minkäänlaisia merkkejä 7 vuoden yhteiselon jälkeen että haluaisi lähteä. Olemme niin tajuttoman rakastuneita ja toistemme parhaat ystävät.
Myös miehen pitäisi hyväksyä nainen sellaisena kuin on ja juuri tästähän on meillä kysymys. En kuitenkaan täysin tuota asiaa niele. Kyllä molempien on joustettava ja tultava vastaan. Ei naisen pidä yksin alistua miehen halulle, vallalle ja kulttuurille. Kyllä miehen pitää länsimaisen naisen ottaessaan tiedostaa se seikka että meidän kulttuurimme on erilainen eikä naistakaan voi liikaa muuttaa. Minä sanoin suhteen alussa että tällaista on tiedossa ja jos mieheni ei kykene niitä asioita sulattamaan niin on parempi etsiä toinen. Olemme todella paljon keskustelleet ennen naimisiin menoa ja olen kysellyt paljon tyhmiäkin kysymyksiä kuten hänkin. Otimme suhteen alussa yhteen muutamaan otteeseen mutta nuo yhteenotot hitsasivat meitä entisestään yhteen. Opimme tuntemaan toistemme rajat...
Eli kovuuteni johtui pelkästään siitä että suojelin itseäni ja halusin olla varma etten joudu taas hyväksikäytön uhriksi. Opin kantapään kautta ja voin sanoa että toisaalta olen tyytyväinen että opin. Että olen kyllä hyvin tietoinen näistä hyväksikäyttäjistä. Mieheni maassa tarpeeksi kauan asuneena voin sen kokemuksesta sanoa että kyllä näitä löytyy. MUTTA olen ollut myös suomalaisten miesten kanssa ja kyllä sielläkin paaaaljon on pettäjiä ja valehtelijoita. Voisin sanoa että varmasti puolet ystävieni miehistä ja ystävistäni ovat pitäneet vispilänkauppaa tai muuta peliä vastakkaan sukupuolen kanssa. Että kuka meistä on ketään tuomitsemaan. Puolet suomalaisista avioliitoista päättyy eroon. Kyllä siihen joku syy täytyy olla.
Kyllä saa miehelle sanoa, että jos haluat että olemme onnellisia ja yhdessä, niin lopeta machoilu tai mikä tahansa muu hömpötys. Myös suomalaiselle saa sanoa aika monestakin asiasta.
Machoilulla ja alistamisella on eroa.Muslimien juttu on jälkimmäinen, latinojen ensin mainittu.