Niin, tässä kävi nyt näin, että jäin sinkuksi kun avioliitto kariutui. En voinut erolle mitään, päätös ei ollut yhtämielinen..HUOM! En etsi uutta suhdetta nyt, mutta mietin kuitenkin tulevaa koska:
lastenteon viime hetket ovat käsillä! Perimän vuoksi aikaa ei ole jäljellä tuhlattavaksi..
Listani on pitkä, mutta ei mahdoton, löytyykö tästä maasta kunnon miestä (tämä ei ole treffi-ilmoitus):
- haluaa lapsia (ei ehkä itse, mutta haluaa koska minä haluan)
- rehellinen ja uskollinen
- avoin ja puhuva
- pussaa ja hellii
- tykkää seksistä, mutta jos sitä ei ole ei hypi silti vieraissa
- pitää huolta naisestaan ja huolehtii kaikin tavoin (ei liikaa)
- ei polta, ei juo, ei rähjää, ei lyö!
- kykenee syvälliseen ihmissuhteeseen eikä hypi kukasta kukkaan
- rauhallinen luonne (ei äkkipikainen!), muttei tylsä
- tykkää matkustaa ja pitää itsensä ajan hermoilla
- pitää itsestään fyysisesti ja henkisesti huolta
- ei omaa tauteja eikä tuo niitä kotiin!
- ei ole narsisti eikä luonnevikainen
- puhuu ongelmista ennen kuin ne kasvavat liian suuriksi
- on kouluttautunut ja kunnianhimoinen, mutta silti vaimo tai perhe ovat aina ykkössijalla työn ja harrastusten tullessa sijalla 2. tai 3.
- ei nettideittaa, ei valehtele eikä deittaile vaimonsa selän takana
- löytyy tasan yksi puhelinnumero eikä sataa prepaid-liittymää..
- ystävät jaetaan eikä salaisia naisystäviä löydy
- arvostaa ja kunnioittaa muita ihmisiä
Onko tämä nyt ihan mahdottomuus ja liikaa vaadittu? Mistä normaali ihminen löytää kumppanin, kun netti ei houkuta ja baareissa käymättömälle tutustuminen on näköjään mahdotonta?
lastenteon viime hetket ovat käsillä! Perimän vuoksi aikaa ei ole jäljellä tuhlattavaksi..
Listani on pitkä, mutta ei mahdoton, löytyykö tästä maasta kunnon miestä (tämä ei ole treffi-ilmoitus):
- haluaa lapsia (ei ehkä itse, mutta haluaa koska minä haluan)
- rehellinen ja uskollinen
- avoin ja puhuva
- pussaa ja hellii
- tykkää seksistä, mutta jos sitä ei ole ei hypi silti vieraissa
- pitää huolta naisestaan ja huolehtii kaikin tavoin (ei liikaa)
- ei polta, ei juo, ei rähjää, ei lyö!
- kykenee syvälliseen ihmissuhteeseen eikä hypi kukasta kukkaan
- rauhallinen luonne (ei äkkipikainen!), muttei tylsä
- tykkää matkustaa ja pitää itsensä ajan hermoilla
- pitää itsestään fyysisesti ja henkisesti huolta
- ei omaa tauteja eikä tuo niitä kotiin!
- ei ole narsisti eikä luonnevikainen
- puhuu ongelmista ennen kuin ne kasvavat liian suuriksi
- on kouluttautunut ja kunnianhimoinen, mutta silti vaimo tai perhe ovat aina ykkössijalla työn ja harrastusten tullessa sijalla 2. tai 3.
- ei nettideittaa, ei valehtele eikä deittaile vaimonsa selän takana
- löytyy tasan yksi puhelinnumero eikä sataa prepaid-liittymää..
- ystävät jaetaan eikä salaisia naisystäviä löydy
- arvostaa ja kunnioittaa muita ihmisiä
Onko tämä nyt ihan mahdottomuus ja liikaa vaadittu? Mistä normaali ihminen löytää kumppanin, kun netti ei houkuta ja baareissa käymättömälle tutustuminen on näköjään mahdotonta?
Vastaukset 38
Vanhimmat
Minusta ei mahdotonta, koska osun juuri tuohon kuvaukseen ja kas kummaa olen vapaa.
Onko siinä sitten se ettei ihmiset usko että voin olla tälläinen kun siis olen yksin.
Mene ja tiedä, mutta vaatimuslistasi löytyy todellakin minusta ja loput on sitten katsojan silmässä.
Sitä minäkin ihmettelen että mistä löytää se sopiva.
Ilmoitelkaa sitten kun tiedätte.
No jotainhan tässä täytyy olla koska lista on toivottoman pitkä ja heti löytyy se joka kaikki kriteerit täyttää.
mielestäni teidän kannattaa ehdottomasti olla yhteydessä keskenänne vaikkapa vain ystävinä ja katsella tuoko aika jootain enemmän tullessaan .
ongelmaksi taitaakin vaan muodostua, että millä nainen saa tuollaisen miehen kiinnostumaan itsestään varsinkin kun melkein samantien pitäisi alkaa lapsia tekemään.
Piti oikein lukea uudestaan kun sanottiin että vaatimuslistasi oli pitkä.
Oikeastaan se minusta loppui kesken ennenkuin ehdin loppuun.
Ne vaan tuntui jotenkin luonnolliselta minulle.
mulle kyllä riitäs tavallinen nainen joka haluaa lapsia...ei muuta vaatimuksia .Asunto löytyy,vakiduuni mulla mutta se vaimo ja lapsi puuttuu
haluaako kukaan nainen löytää mut?vakiduuni,savuton..melkein raitis..eli saunakalja vain,pidän ulkoilusta ja pihatöistä ,metsästys ja koiran rapsuttaminen!Tykkään leikikä isoveljen lasten kanssa..ja liian puhelias!
Onnea hakuun. Eipä ole tuommoista ihmeotusta tullut vastaan. Jos sellainen on, se on aivan varmasti naimisissa. Ei noin hyvät vapaana kulje.
No listani oli ehkä kaunisteltu ;) Jos KOKO listan olisin tähän pykännyt niin olisikohan kukaan edes vastannut..
Listastani puuttui varmastikin monta asiaa, mutta ainakin se, että ihan tavallinen suomimies ei saata sytyttää jos luonteenpiirteenä olisi jurous, negatiivinen asenne, kokeilunhalun puute ja perussuomalaisuus (tyyliin lomalla kaivataan sitä Valion maitoa tai tönimällä eteenpäin..). Mutta kaikki nämä kaiketi piilosisältyivät edelliseen postaukseen. Mies, joka on vähän maailmaa nähnyt ja ymmärtää, että muuallakin voi elää ja kohtelias tulee olla kuin maailmankansalainen - siinä tuleekin jo lisävaikeus törmätä oikeanlaiseen ihmiseen.
Lisäksi listasta puuttui diplomaattisuus vs. suorasanaisuus, molempia sopivassa suhteessa. Tähän liittyy myös se, että vahvoja mielipiteitä saa olla, mutta ei niitä aina tartte toisille tyrkyttää :) En kaipaa maailmannapaa, vaan inhimillistä ihmistä, jolle muillakin ihmisillä on väliä. Voisko sinut tuubatopi tavata esimerkiksi kuntosalilla vai tanssikurssilla?
Se on totta, että kuka sitä nyt ensitreffeillä lapsia alkaa suunnitella, mutta näin se nyt valitettavasti on, että lapset olisi tehtävä nyt tai ei koskaan..
Olen ollut pari vuotta eronnut, kunnollinen työssäkäyvä nainen.Olen tullut tosi varovaiseksi, koska eronneet miehet yleensä ovat alkoholisteja, kapakassa/baarissa juoksijoita, narsisteja tai heillä on aivan hullut sekopäät exät. Ne kiltit joita olen tavannut, ovat exvaimon talutusnuorassa ja peruvat vaikka vkl treffit jos exä sattuukin haluamaan kapakkaan ja lapset pitää hakea isille. ELi koko meidän suhde pyöri jos exällä ei ollut mitään vaatimuksia. Sitten ovat seksiaddiktit, olis pitäny ruokiksellakin pukeutua lateksiin ja käsirautoihin että äijä saakiksit. Puhe ei muusta kun siitä yhdestä asiasta. Olen jo luopunut toivosta ja opetellut elämään yksin, koska tosiasia on että kunnon miehet joillaon terve kunnioitus ja vakaa tunneelämä ovat naimisissa! näin se vaan on.
Hei ap. pitäisiköhän sinun jotenkin yrittää tavoittaa tuo "tuubatopi" -nimimerkillä kirjoittaja, onko hän tosissaan, koska se listasi täyttävä mies saattaa löytyä silloin, kun sitä vähiten odottaa, vaikkapa täältä netistä. Nim. kokemusta on.
Minäkin mietin sitä, että miltä se kokonainen listasi näyttäisi .
Nyt en itse kyllä löydä mitään mitä en itsestäni löytäisi, no tietenkin se on minun näkemys asiasta.
Tällä hetkellä minua ei voi nähdä salilla tai tanssikurssilla, mutta olen ollut menossa tanssikurssille ja kuntosalille jo jonkin aikaa. aika ei ole antanut myöten vaan.
Ajattelet asioista paljolti samoin kuin minäkin ja olet osannut listata ne paperille vielä,
Joten jos kiinnostusta löytyy niin minut löytää
[email protected]
Tömö siis ap:lle tiedoksi
onnea ja menestystä listasi kanssa. Muista myös listata mitä sinä voit "tarjota"...
;) No eiköhän tuo listaus ole peilikuva samalla, paitsi että itse olen joskus ailahtelevainen ja sen vuoksi tarvitsen rinnalle ihmisen, joka ei pienestä hätkähdä tai suutu. Jos ihan detaljeihin mennään niin tokihan vaatimukset kovenevat (?), mutta kun nyt pääpiirteet olisivat kunnossa ja vielä kokisi toisen miellyttäväksi kaikin puolin niin tarvitseeko sitä muuta? Olisihan se kiva, jos se toinen osapuoli vielä saisi minut nauramaan ja toisinpäin. Jos henkisellä tasolla toimii niin loppu on vain harjoittelua :) Lupauksetkin tietysti tulisi pitää ja komentelua en siedä, vaikka itse kyllä saatan pomottaa..Miehen pitää olla puhelias ja pystyä neuvottelemaan.
Urheiluhullu ei tarvitse olla, mutta urheilun tulisi kuulua kyllä olennaisena osana elämään. Joo kiitos vaan tsempeistä, vieläköhän tuo tuubatopi pysyy mukana? Vaikka olen kyllä vannottanut itselleni, että kyllä se joku sitten joskus kohdalle sattuu - livenä - kun sitä vähiten odottaa :)
Joku saattaa ottaa nämä jutut tosissaan...
Minusta aikuisen naisen pitäisi jo tietää, ettei kumppania oteta omia heikkouksia paikkaamaan. Aivan liian suuri taakka ja vastuu, jos etsii miestä, joka rauhoittaa ailahtelevaisen mielen tai mikä nyt ongelma onkaan.Itsestään pitää löytytä edes alkeellinen rauhallisuus, varmuus ja tasapaino. Vasta sitten voi löytää kestävän parisuhteen. Ei kumppani ole tuki ja turva, olkapää jota vasten itkeä, vaan kumppani on oma itsensä, yksilö, jonka kanssa on hyvä olla.
Olisihan se hyvä, että jos ei enää naurata, osaa etsiä terapiaa ja apua.
Komentelua en siedä, mutta itse saatan pomottaa.. Kuka aikuinen mies enää oikeasti lähtee tuollaiseen suhteeseen? Katso itseäsi nainen ja mieti, olisiko sinun ensin opeteltava elämään itsesi kanssa, pysymään pystyssä vaikka ketään ei olisikaan hallittavanasi. Tai sitten, jatka kuvittelujasi, ei täysipäinen aikuinen mies enää jaksa oikuttelevaa keski-ikäistä teiniprinsessaa.
Miks surullinen mies 39v on surullinen..?
Hei taas, ap. sanoisin että ei kannata heti sulkea pois tätä internetin ihmeellistä maailmaa tutustumisasioissakaan. (Hienosti tuo "tuubatopi" sinulle yrittää syöttiä heittää tuossa yläpuolella.) Tiedoksi vaan, että Tietsikkaankin on mahdollista saada web-kamera tai messanger, jos kirjoittelu synkkaa voi sitä aluksi vaikka internetin kauttakin tavata - livenä ;)
Et sä löydä sitä mistään. Sitä ei ole olemassa muualla kuin sun pään sisällä. Jos sulla olis vähän seikkailumieltä, kelpuuttaisit kenet tahansa normaalin ja terveen pään omaavan huumorintajuisen Veikon.
No huh :) Kyllä näitä ihannemiehiä on olemassa eivätkä kaikki ole varattujakaan. Minun seikkailuni on seikkailtu, että se seuraava on toivottavasti sitten se loppuelämän pituinen suhde ja siihen ei ketä tahansa kelpuuteta eikä tarkoituksenani ole aloittaa deittailua tulevaisuudessa huvin vuoksi..
Jos ei löydy tarpeeksi sopivaa niin voi sitä ihminen yksinkin olla, ei nyt niin tarve ole löytää "joku vaan" vaan just se tarpeeksi sopiva, minulle. En usko siihen oikeaan, vaan siihen, että joku on tarpeeksi samanlainen ja tarpeeksi erilainen, jotta suhde voi toimia.
"joku on tarpeeksi samanlainen ja tarpeeksi erilainen, jotta suhde voi toimia. " siis joku jakomielitautinen....
No enpä ala kenenkään kanssa lapsia tekemään jos en niitä itse halua.
Löydät kyllä, jos et sorru etsimään em. tarpeentyydytysunelmahetimullekaikkitänne-esinettä tisellesi, vaan tutustut miehiin ihmisinä.
Ei tuo kyllä liikaa ole vaadittu, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
Hiukan arvelluttaa tuon listan ukaasimainen luonne?
Listojen esittämisessä on aina riskinsä. Tähän ikään tietää mitä haluaa ja toteaa myöskin, että tietyistä asioista voi joustaa ja toisista ei. Ei se lapsentekokaan ole kaikille niin mahdoton homma vaikkei niitä itse niin haluaisi. Tiedän miehiä, jotka eivät itse lapsia halunneet mutta ovat niitä vaimon hartaan toiveen vuoksi lähteneet tekemään ja ovat kyllä pysyneet liitoissaan.
Totuus kuitenkin on, että jos nyt tutustuisin uuteen kumppaniin niin tuskin nyt ihan tällä sekunnilla niitä lapsia tehtäisiin :)
Totuus sekin, että neljäkymppinen alkaa olla vähän jo vanha, ei niinkään ehkä synnyttämään, mutta imeväisen äidiksi. Puhumattakaan vuosikymmenestä eteenpäin.
Ja peeässänä: avioero ei koskaan, niinkuin ei mikään kahden ihmisen välinen suhde, ole vain yhden kauppaa. Aivan tasan varma, että sinäkin olet ollut vaikuttamassa avioliittosi kaatumiseen. Jos tuolta listastasi poimin kaikista todennäköisimmän syyn, niin se olisi tuo seksinpuute. Siitä sitten koko lista loppusyiksi.Eikö vaan.
Sori, mutta v**aa tuollaiset ä*mät.
Hirveän vaikeaa tuo varmasti on. Oma avopuolisoni on avoin ja puhuu, hellä, huumorintajuinen ja persoonallinen, tykkää seksistä ja terve pää. Olen lienee onnekas. En laittaisi ikipäivänä mitään vaatimuslistaa miehelle, nuo edellämainitut ominaisuudet riittää. Aloittajalla on aivan liian pitkä lista, ja olet useassa kohdassa maininnut samat asiat, hieman eri tavalla kirjoitettuina vain...jos ymmärrät. Eli hieman "seikkailumieltä" eli heittäytymistä.
Sinä olet näemmä oivaltanut parisuhteen olennaisia seikkoja...ja luultavasti elät mukavasti kumppanisi kanssa.
Toiset, kuten ap:n listaus osoittaa, etsivät sitä suurta kurpitsaa(jalat alta vievää miestä) eikä siinä mitään väärää ole. Ongelma onkin siinä että aika loppuu ja ehtii kuolla ennenkuin löytää sen "oikean". Toisaalta voi silti elää hyvän elämän...mutta ilman kumppania.
Tuo heittäytyminen on kyllä hyvä ilmaus ja synonyymi "oikean hakemiselle".
Itsekin olen juuri eroamassa pitkästä suhteesta ja kuvittelisin löytäväni aika helposti uuden kumppanin, kun näitä naisten valituksia on täällä lukenut.. vaikka kovat vaatimukset minullakin on.
Mutta kommentteja sinun vaatimuksiisi:
- Omat lapset ovat 17 ja 19, joten naisessa pitäisi olla jotain todella erikoista ja hänen pitäisi onnistua tekemään minuun todella vaikutus, että uskoisin suhteen kestävän seuraavat 20 vuotta.
- Rehellisyys ja uskollisuus ok, kuuluvat mielestäni ihmisen perusluonteeseen.
- Avoimuus ja puhuminen myös ihan normaalia käytöstä, mutta edellyttää kyllä kaksipuolista kommunikointia, ihan yksinään tuo ei onnistu.
- Pussaan ja hellin, mutta tämäkin edellyttää kyllä sitä vastavuoroisuutta.
- Rakastan rakastella ja helliä naista, mutta tämä aiheuttaa näemmä naisissa mustasukkaisuutta.. miksei nainen voi olettaa olevansa se ainoa vai onko naiselle itselleen vaikeaa olla uskollinen.
- Osaan huolehtia toisista, olenhan kasvattanut kaksi lastakin.
- En polta, en juo, en rähjää, enkä lyö.. normaalia fiksuille aikuisille.
- Syvällisyys ei ole ongelma, mutta näilläkin palstoilla tämä tulkitaan usein vakavaksi ja tylsäksi, kun sinäkin tarkoitat tällä sitä luottamusta, mitä kahden ihmisen välillä tulee olla, jotta toiseen voi luottaa ja suhde lujittuu. Luottamus ja syvällisyys ei todellakaan tylsistytä, päinvastoin.
- Rauhallinen, muttei tylsä :) Sanotaan näin, että harrastuksia ja intohimon kohteita löytyy, eikä niitä kaikki osaa yhdistää perusluonteeseeni. Rauhallisesta luonteesta on etua töissä, mutta vapaalla kaipaa joskus vähän vauhtiakin.
- Radio on lähes jatkuvasti päällä, telkkari harvemmin ja sielläkin lähinnä Teema ja muut asiapitoisemmat kanvat, sillä nykymaailmassa tulee roskaa ihan tarpeeksi, ettei sitä tietoisesti halua enempää seurata. En nyt tiedä voinko sanoa pitäväni itse matkustelusta, mutta pidän eri kulttuureihin tutustumisesta ja sen vuoksi joutuu matkustamaan.
- Omasta hyvinvoinnista tulee pidettyä huolta, mutta kyllähän se miehillä tahtoo olla, että sitten kun hartiat alkavat olla jumissa, niin huomataan venytellä vähän enempi.. henkinen hyvinvointi pysyy kunnossa harrastusten kautta, mutta toki joskus stressin tunnistaa ja muistaa myös silloin sen rentoutumisen tarpeen.
- Taudittomuus pitäisi olla tietenkin lähtökohta ja olenkin miettinyt, miten tuollaistakaan nyt nätisti naiselta kysyy.. mutta ymmärrän tosiaan pointin.
- Vaikka sitä nyt sanotaan, että pieni hulluus on ihan hyvästä, niin narsistit ja muut luonnevikaisuudet tai pilleririippuvuudet ovat ehdoton turn off minullekin.
- Puhuminen oli jo tuossa aiemmin, eli puhumisen taito täytyy löytyä molemmilta, yksinään puhuminen kun ei auta mitään.
- Jos tämän päivän työelämässä haluaa menestyä ja edetä edes vähän isommalle johtajan pallille, niin kyllähän sen työn täytyy olla ykkönen ja muut tukee sitä toimintaa.. tästä syystä minä olen enempi asiantuntijaroolissa ja tyydyn mieluummin vähän vähempään palkkaan ja antoisampaan yksityiselämään. Tämä ei toki kunnianhimoisuutta työelämässä poista, mutta tämä olisi lasten jälkeen oikeastaan toinen asia, missä tavoitteemme ei kohtaisi.
- Valehtelu, kieroilu, toisen selän takan deittailu ei ole tietenkään mahdollista, jos toista kunnioittaa ja suhteessa on luottamusta.. mikäli suhteen alussa on epäselvää mitkä on pelisäännöt esim. nettideittailun suhteen, niin homma ei luultavasti tule toimimaan (paitsi jos ne säännöt saa sovituksi).
- Puhelinnumero on sitten kolmas turn off, eli meitä ei näemmä ole toisille luotu.. eli minulla on kotinumero (ei julkisessa jaossa), työnumero (julkinen työaikana käytössä) ja seuran numero (julkinen, melkein aina käytössä).
- Neljäs vika minussa on varmaan sitten tuo, että sallin kyllä omatkin ystävät, eli kaikkea ei tarvitse jakaa.. tosin salaiset ystävät eivät kuulu mielestäni asiaan, eli kyllä niistä ystävistä voi puhua ja kun jossain törmää, niin esitellään yms. avoimet pelisäännöt.. mutta ei minua haittaa todellakaan, jos nainen haluaa lähteä tyttöporukalla shoppailemaan.
- Muiden arvostus ja kunnioitus onkin nykyelämässä se suurin ongelma.. taidan laittaa tuon ainoaksi vaatimukseksi sitten jos profiilin joskus teen.. tai ehkä vastaus ilman ranskalaisia viivoja olisi toinen ;)
Mutta eivät nuo tosiaan omasta mielestäni mitään mahdottomia vaatimuksia ole, ihan normaalin ihmisen normaalia ihmistä hakeva ilmoitushan tuo olisi.
Netti ja baari eivät näytä kumpikaan olevan tosiaan täyspäisen ihmisen seuranhakupaikkoja, joten vaihtoehdoiksi jäävät oikeastaan erilainen seuratoiminta (jos löytyy esim. mieleistä harrastusta) tai ihan vain "kadulta iskeminen", eli kirjastot, kaupat, yms...
Hienoa nähdä, että täällä on myös fiksuja naisia :) Onnea etsintään!
Siunkin listasta tuli älyttömän pitkä! Jos miulla ei olisi jo hyvää miestä, reilu neljäkymppisenä löydettyä, laittaisin osoitten mistä miut löytäisit. Näin ollen,kiitän luojaani ja kohtaloani, joka vei erikoiseen paikkaan, erikoiseen aikaan koska tuo mies oli siellä jo odottelemassa tuloani. Tyydyn toivottamaan onnea, voi olla, että joku aikuiseksi kasvanut, virheistään itsekin jo jotain oppinut nainen tupsahtaa elämääsi jostain.
"Nelikymppinen mies"
Listasi upposi täysin muhun :)
En tiennytkään, että tuollaisia miehiä löytyy....
Täällä ikäisesi nainen, kahdella samanikäisellä lapsella siunattu, joten ymmärrän täysin tilanteesi ja halusi laittaa lapset kaiken edelle - samoin toimin minä.
Ja silti olisi mukava löytää mies, joka kanssa viettää loppuelämä yhdessä...
jään mielenkiinnolla odottamaan:
jaahas456( a )gmail.com
Olen samaa mieltä ei mahdottomia vaatimuksia. Onnea etsintään, kyllä se sopiva nainen sinunkin vastaan vielä astelee. Itsekkin olen juuri 40 täyttänyt ja avioero vireillä. Lapset suht. saman ikäisiä kuin sinulla 15 ja 18. Oma suhteeni kariutui mieheni uskottomuuteen. Miehellä oli ns. suhde naimisissa tahoillaan olevaan naiseen usean kuukaukauden ajan. Nyt kun olen saanut suhteen selville ei valitettavasti itsellä ole muuta ratkaisua, koska tunnen itseni ja en tule ikinä hyväksymään moista käytöstä itseltäni niin en myöskään mieheltäni. Mies kyllä katuu jne.. Väittää katkaiseensa kaikki suhteet tähän naiseen ja rakastavansa minua jne.. mutta jotenkin tuntuu, että ne ovat vain puheita..
Toki jokainen valitsee itse ystävänsä ja kaikkialle ei tarvitse yhdessä lähteä, mutta mielestäni luottamus on suhteen peruskivi, joka kerran kadotessaan ei koskaan palaa ennalleen.
Onnea teille kaikkille etsintään ja toivottavasti vielä löydätte sen oikean.
Minusta AP hakee ihmemiestä, jolla on täydelliset geenit lapselleen. Jos lasta haluaa, se kannattais tehdä heti, jos ylipäätään voit enää hedelmöittyä. Jos taas etsit täydellistä miestä, joka tekisi sulle lapsen, niin unelmoidahan voit, mutta et sä sellaista mistään löydä.
Ensinnäkin miksi mies ei voisi käyttää päihteitä kontrolloidusti esim. viinilasillisen silloin tällöin? Miksi se on ehdoton turn-off? Ymmärrän asian, jos olet entinen alkoholisti, joka on lähellä sortumista tai esim. helluntailainen, mutta kahden aikuisen ihmisen suhteessa hallittu alkoholin käyttö tai esim. sikari silloin tällöin ei vie ihmistä tuhoon.
Toisekseen tuossa on usein ristiriitaa, että ei haluta sohvaperunaa, mutta sitten ei pidetä myöskään siitä, jos miehellä on paljon mielenkiinnon aiheita ja hänellä olisi menoja vähän joka illalle. Suomennettuna vaatimuksesi tarkoittaa herkästi sitä, että sohvailtoja vietetään silloin, kun naiselle se sopii ja muut harrastukset pitäisi olla sellaisia, jotka soveltuvat naisen kalenteriin. Jos mies harrastaa golffausta harva se ilta tai tykkää esim. kalastaa ja metsästää, niin se ei sitten olekaan hyvä asia, koska aikaa menee sellaiseen niin paljon.
Samoin ristiriitaa on monessa muussakin asiassa esim. koulutuksessa. Jos mies on vaikkapa lääkäri tai yrittäjä, niin pakko sitä on asettaa työ jossain määrin sellaiseen asemaan, että työn pystyy hoitamaan hyvin. Ei lääkäri voi lähteä pois töistä kesken toimenpidettä eikä yrittäjä voi kesken palaverin sanoa, että sorry, nyt on lähdettävä, kun vaimo haluaa, että olen päivällisellä tasan klo 16.30.
Kiitos kommenteista. Se on totta, että liiton hajoamiseen JA ylläpitoon tarvitaan kaksi. Ei auta, jos itse haluaa suhteen pelastaa jos toinen ei sitä kuitenkaan tahdo tehdä niin minkäs teet? Sitä paitsi, aina eron syy ei ole huono suhde, vaan toisen osapuolen henkilökohtainen kriisi, vaikka en nyt tässä lähde oman liittoni kariutumista ruotimaan.
Jokaisessa miesystävässä on ollut jotain perustavanlaatuista "vikaa" ja varmasti heidän mielestään minussa yhtälailla. Lista nyt ei kuitenkaan ole treffeillä esiin otettava checklist ;) Monelle ainakin osa näistä listan asioista on niin päivänselviä ettei niitä tulisi edes mieleen listata, osasta voisi joustaa jos mies muuten olisi mieluisa ja kunnollinen. Olen joustanut jokaisessa ihmissuhteessani "vaatimuksistani" ja varmasti myös kumppanini.
Ainahan sitä voi haaveilla. Kun nyt edellisissä suhteissa oli muka pelisäännöt selvät MUTTA niitä muutettiin oman mielen mukaan niin kyllä se nyt närää aiheuttaa. Eiköhän kaikille listatuille asioille kuitenkin löydy joku järkevä peruste eikä niitä tarvitse täällä selitellä.
Lähtökohtani tulevaan mahdolliseen suhteeseen on äärimmäinen rehellisyys. Luotto pelaa, kunnes toisin osoitetaan. Tämähän on itsestäänselvää eikö? Ei se vaan niin ole.
Omia ystäviä saa olla, siitä ei ollut kysymys vaan siitä, että en halua minkäänlaista epäilyksen varaa siitä ovatko ystävät "vain ystäviä" vai enemmän. No se yhden puhelinnumeron vaatimuskin on liioiteltua, mutta ymmärrätte varmasti pointin, minulla on yksi privaattinumero ja loput on sitten töihin liittyviä.
Kunnianhimoa saa olla. Elämässä pitää olla tavoitteita ja päämääriä. Kukin valitsee oman tyylinsä. Minulle perhe olisi Nr. 1 elämässä. Työ vie tällä hetkellä liikaa vapaa-aikaani. Valitettavaa se on, jos en lapsia enää saa, koska minulle suurin ja antoisin sisältö löytyisi nimenomaan perheestä, jota työ, kouluttautuminen, muut ihmissuhteet ja harrastukset tasapainoittaisivat. Kyllä, tarvitsen myös minua tasapainoittavan ihmisen rinnalleni. Siinä ei ole mitään väärää jos sellaista toivoo. Ei se tarkoita sitä, että olisin keskenkasvuinen ja erityistä tukea tarvitseva - tietynlaiset ihmiset sopivat toisilleen ja toisenlaiset taas eivät.
Voihan se olla, että etsin parhaita geenejä mahdollisille lapsille, totuus kuitenkin on se, että niitä tuskin enää tällä iällä tulee. Lapsensaannintoive on kuitenkin vahvasti minussa ja jos mies ei ole kokenut samaa niin hän tuskin pystyy minua syvällisellä tasolla koskaan täysin ymmärtämään.
Kiitosta vaan Mies 40v:lle piristävistä kommenteista :)
Sun pitää ensin alkaa tulla toimeen itsesi kanssa. Selvittää tuo avioerokuvio ihan peruteellisesti keskustellen jonkun ammattilaisen kanssa. Muuten sä paitsi vaadit mahdottomia, tuot seuraaviin suhteeseen aina nuo samat haamut ja luurangot.
"Aivan liian suuri taakka ja vastuu, jos etsii miestä, joka rauhoittaa ailahtelevaisen mielen tai mikä nyt ongelma onkaan.Itsestään pitää löytytä edes alkeellinen rauhallisuus, varmuus ja tasapaino."
Nimenomaan. Tuulella käyvä ihminen on rasittava pidemmän päälle.
Fakta nyt vaan on se, että esimerkiksi kaksi äkkipikaista ihmistä ei ole hyvä yhdistelmä. Joillain voi toki toimia. Mielestäni on parempi, jos toinen on rauhallinen ja kestää kuumakallen mielenailahtelut. Tämä nyt vaan esimerkkinä. Tässä maailmassa on niitäkin, jotka sietävät esimerkiksi näitä tuulella käyviä ihmisiä vaikka sinä et. Vakka kantensa valitkoon.
Jos nyt kerran itse tunnun tietäväni millainen ihminen minulle sopii niin eikö se ole hyvä kaikille osapuolille. Eikö tällainen listoittelu tai toiveominaisuuksien miettiminen kerro toisaalta myös siitä, että on sinut itsensä kanssa ja tietää mitä tahtoo? Olen ihan aikuinen nainen, jolla on mielipiteet, joka rakastaa itseään ja muita sellaisina kuin he ovat ja joka tuntee itsensä. Ja tosiaan, parisuhteeni ovat aina olleet pidempiaikaisia, joten tuskin olen kovin mahdoton ihminen. Tulen myös toimeen yksin enkä tarvitse seuralaista yksinäisyyteen. Aikamoisia analyyseja tällaisessa nettikeskustelussa pystyy vetämään.
Mitä taas tulee eroon ja surutyöhön niin parempaa tukea ei olekaan kuin hyvät ystävät ja aika.
Kiitos keskusteluun osallistuneille. Kaikkea hyvää muillekin nelikymppisille tai vanhemmille, jotka haluavat nyt tai joskus vielä parisuhteen mutta sopiva ei osu kohdille. Itse ajattelin keskittyä harrastuksiin ja varmastikin sieltä jostain kohdalle osuu aikanaan se samoin ajatteleva ihminen :) tai kaipa se tämä nettikin ihan käypä paikka voi olla vaikkei itselleni se luontevin vaihtoehto. Alkuperäinen ongelmahan siis oli: mistä löytää nelikymppinen kumppanin? Niin, ja sitten oli se pitkä lista ;)
"Niin, tässä kävi nyt näin, että jäin sinkuksi kun avioliitto kariutui. En voinut erolle mitään, päätös ei ollut yhtämielinen..HUOM! En etsi uutta suhdetta nyt"
Käyttäisin mieluumin nimitystä eronnut, enkä sinkku! ..sinkku nimityksellä on
tietty "maine" ja "elämäntyyli"!
Ok, kiitos vinkistä :) Olen siis eronnut.