Ihmettelen näitä sykemittarin orjia jotka vuodesta toiseen hölkkäävät sitä samaa pk-vauhtia. Sitten ihmetellään, kun puolikkaalla menee pari tuntia huolimatta vuosien harjoittelusta.
Viskasin sykemittarin jorpakkoon ja nostin treenin uudelle tasolle. Nyt menee 14,5 km aikaan 1.12 ihan treenivauhdilla koiran kanssa. Ilman koiraa olen juossut 15,5 km ajassa 1.08. Ja mikä tärkeintä: olen oppinut kuuntelemaan kroppaani.
Viskasin sykemittarin jorpakkoon ja nostin treenin uudelle tasolle. Nyt menee 14,5 km aikaan 1.12 ihan treenivauhdilla koiran kanssa. Ilman koiraa olen juossut 15,5 km ajassa 1.08. Ja mikä tärkeintä: olen oppinut kuuntelemaan kroppaani.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kun käsket muita juoksemaan kovaa, niin herää kysymys miksi itse juokset noin hitaasti?
Itse olen havainnut parhaaksi juosta kovan 'kaikki mehut pois' harjoituksen korkeintaan kerran puolessatoista viikossa. Onkohan se edes tarpeellista juosta useemmin täysillä? Miten voit perustella, että täysillä juokseminen saisi elimistössä aikaan sellaisia muutoksia joilla tuloskunto kohenee? Maksimisuoritusta liian usein vetäessä lihakset ja muut elimistön osat ottaa vaurioita, eikä kehitystä pääse tapahtumaan. Helposti johtaa vain loukkaantumiskierteeseen. Kehittäviä harjoituksia voi tehdä ilman, että päällimmäinen fiilis olisi että ei pysty yhtään pidemmälle tai yhtään kovempaa. Liiallinen sisukkuus saattaa hyvinkin haitata kehitystä.
Kyllä siitä sykemittarista saa irti kovempiakin sykkeitä kuin pk-sykkeet.
Mutta samaa mieltä olen siinä, että pelkkä pk-vauhti ei kannata. Kannattaa juosta välillä myös vauhtikestävyyttä ja vetoja, tällöin juokseminen on myös mielekkäämpää.
Itse juoksen huvikseni, enkä suoranaisesti kunnonkohotusta ajatellen. Tällöin pidän mieluusti hieman reippaampaa vauhtia, mutta en itseäni kuitenkaan ihan puhki juokse kuin toisinaan. Tuo pk-löntystely ei oikein minua koskaan ole innostanut kun musiikki pauhaa korvissa.
Mihin kiire, kaikki ei treenaa nopeutta tai edes maratoneja varten.
Pääasia että liikkuu.
Juokse ite kovaa jos haluat. Kaikilla ei ole tavoitteena juosta mahdollisimman hyviä aikoja, vaan hankkia hyvä kunto ja pitää sitä yllä.
Itse aloitin juoksemisen keväällä ja nyt menee puolimaratoni pari minuuttia alle kahden tunnin. Suurin osa lenkeistä on aika hitaita, mutta juoksen myös vaihtelevanopeuksisia ja nopeita. Nopeaa pitkää lenkkiä en juokse kuin kerran pari kuussa.
Tämän kauden tavoitteena oli juuri tuo puolikas kahteen tuntiin, nyt pitäisi alkaa miettimään tavoitetta ensi kesäksi. Olisiko se sitten maratoni neljään tuntiin? En tiedä vielä.
Juoksin kovaa, joka lenkki vk-alueella tai jopa maksimissa... voin kertoa, että kehitystä ei tullut. Joka lenkin jälkeen olin kuin tyhjiin puristettu pesusieni. Näiden lenkkien lisäksi vetäisin vielä viikottain intervallit! nyt kun ajattelen treenivauhtia, niin ihan hirvittää... eikä ihme, ettei kehitystä tullut.
Nyt aloitin pk-lenkit, joita juoksen eri nopeuksilla eli välillä syke pk-alueen alarajalla, välillä ylärajalla. Kerran viikossa pitkä lenkki, vk-lenkki, lihaskuntoa, venyttelyä joka päivä, lauantaisin juoksen 6-8 kertaa pk-lenkin päätteeksi mäkeä kovaa. Jännityksellä odotan tuloksia, kun kuukauden päästä testaan, kauanko menee kymppiin versus kauanko siihen aikaisemmin meni...
Lukekaa seuraava artikkeli:
http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2011/05/suomalaiset_juoksevat_liian_lujaa_2620976.html
Kun ei pääse kovaa.