Meille tuli nyt miehen kanssa hyvä tilanne muuttaa yhteen. Molemmat olemme innoissamme, mutta ongelma on seuraavanlainen:
Olen opiskelija ja miehellä suht hyvät tulot, eli minun tulot siis tippuu minimiin. Olemme puhuneet siitä, että mies maksaa sitten suurimman osan menoista, ja minulle jää suurempi osa kotitöistä. Olemme myös puhuneet siitä, että tämä tilanne ei ole pysyvä, ja se muuttuu kyllä joskus, mutta siihen on kuitenkin vielä aikaa. Tiedän miehen olevan sellaista sorttia, että varmasti vttuuntuu olemaan aina maksumies, vaikka asioista on näin sovittukin.
Onko kellään mitään vinkkiä, miten tasapainottaa tilannetta?
Töitä en opiskelun ohella kykene tekemään.
Olen opiskelija ja miehellä suht hyvät tulot, eli minun tulot siis tippuu minimiin. Olemme puhuneet siitä, että mies maksaa sitten suurimman osan menoista, ja minulle jää suurempi osa kotitöistä. Olemme myös puhuneet siitä, että tämä tilanne ei ole pysyvä, ja se muuttuu kyllä joskus, mutta siihen on kuitenkin vielä aikaa. Tiedän miehen olevan sellaista sorttia, että varmasti vttuuntuu olemaan aina maksumies, vaikka asioista on näin sovittukin.
Onko kellään mitään vinkkiä, miten tasapainottaa tilannetta?
Töitä en opiskelun ohella kykene tekemään.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Oikeasti neuvon sua ettet muuttais yhteen jos omat tulot tippuu minimiin, ei tunnu kivalta. Olen itse avoliitossa, mutta lähempänä kolmeakymppiä, ja voin sanoa kuinka tuskastuttavaa on kun molemmat ollaan työttöminä tällä hetkellä. Mihinkään ei ole varsinaisesti varaa, mutta pakko hankkia tärkeimmät. Pidä se oma kämppä, ja muuta sitten yhteen kun sulla on DUUNI. Teidän seurustelu jatkuu siitä huolimatta, vaikka asutte erillään, toisen luona voi aina "kyläillä" pitkiäkin aikoja.
No siis itekin olen lähempänä kolmeekymppiä ja olen jo pari vuotta asunut miehen kämpillä, eli mulla on oma asunto tyhjillään joka on todella kallis, nyt vaan sattui tulemaan sellanen tilanne, että olis hyvä kämppä tarjolla.
Teillähän on sitten melko tasapuolinen tilanne jos molemmat ootte työttömänä, minulla kun taas tuo kysymys liittyi lähinnä siihen, että miten vois tasapainottaa sitä että mies maksaa enemmän asioita ja minä vähemmän.
Ota siihen sun kämppään alivuokralainen, jos kerta tyhjillään on. Suosittelen pitämään oman talouden vielä tässä vaiheessa. Voi nimittäin olla aikamoinen sudenloukku se että mies maksaa kaiken. Pahoin pelkään että miehelle kun tulee stressiä, niin sitten otetaan puheeksi talousasiat...
Älä anna rahan ratkaista yhteen muuttamista, vaan rakkauden. Voit tasapainottaa tilannetta tekemällä kotitöitä ja muutenkin olemalla hänelle "koko rahan arvoinen" osa elämää. Kaikkea ei tarvitse laskea rahassa, ja sekin on arvokasta että olet hänelle kumppani ja rakastettu,
Minä olen ollut välillä vuosikaudet samassa tilanteessa, enkä ole kertaakaan epäillyt että mies pitäisi minua rasitteena, koska meillä menee hyvin yhdessä, Teen mielelläni paljon kotitöitä, koska se on alue jolla voin osallistua yhteiseen talouteen. Olen myös säästäväinen, juoksen tarjousten perässä ja teen ruokaa, vaatteita ym itse ja säästän siinä. Meillä on myös yhteinen pankkitili, joten ei tarvitse edes miettiä kumman rahoja käytetään. Ratkaisu ei toki sovi kaikille pareille.
Älä ainakaan ala tuntea alemmuutta siitä että tulosi ovat pienemmät. Osuutesi on vain jotain muuta kuin rahaa, ehkä tärkeämpääkin kuin raha.
hmm jos olisin sinä hankkisin hoas / nuorisosäätiöasunnon jossa ilmoittaisin asuvani. vuokraisin sitä jollekin toisellle pimeästi parisataa kalliimmalla. näin saat täyden opintotuen plus parisataa extraa. toinen vaihtoehto on tehdä älyttömästi töitä kesä ja talvilomalla ja yrittää sinnitellä niillä.
itse kyllä onnistun opiskelujen ohella työskentelemään noin kerran viikossa tekemällä keikkatöitä.
"Tiedän miehen olevan sellaista sorttia, että varmasti vttuuntuu olemaan aina maksumies, vaikka asioista on näin sovittukin."
Älä ole tyhmä; hanki mies joka rakstaa sinua. Jos rakastaa toista, haluaa antaa toiselle kaikkensa, ei pitää omia puoliaan.
Miksi ihmisten pitää muuttaa yhteen jolleivät oikeasti rakasta TOISIAAN, vaan omaa rahaansa ???
Pimeästä asumisesta ja vuokraamisesta jää kiinni nykyisin yhä useammin.
Mutta tämä johta avauksessa oli kyllä kinkkinen:
"Tiedän miehen olevan sellaista sorttia, että varmasti vttuuntuu olemaan aina maksumies, vaikka asioista on näin sovittukin."
Varoituskellot soivat. Mies arvelee saavansa kivan ja halvan kodinhoitajan, joka hoitaa kaiken keittiöstä kammariin. Kun kyllästyy, voi milloin tahansa heittää sinut ulos. Tai kohdella vieläkin huonommin.
Toinen vinkki oli tuo miehen lupailema, että tilanne kyllä muuttuu sitten joskus. Siis mihin suuntaan? Eihän mies tunnu olevan ollenkaan kartalla, että kyseessä on avoliitto, siis liitto. Mies ei ole sitoutunut. Ja molemmat ovat jo lähes kolmikymppisiä.
Kiitoksia vain vastauksista.
"Varoituskellot soivat. Mies arvelee saavansa kivan ja halvan kodinhoitajan, joka hoitaa kaiken keittiöstä kammariin"
Hah, no eipä tuo nyt ihan noin ole. Haluamme vain, että olisimme noiden talousasioiden kanssa ns. tasoissa. Totta kai se harmittaisi ketä tahansa, jos joutuu noin vuoden ajan maksamaan lähes kaiken yksin, uhraten omista menoistaan.
"Toinen vinkki oli tuo miehen lupailema, että tilanne kyllä muuttuu sitten joskus"
Ensinnäkin, mies ei ole mitään lupaillut. Tiedämme vain, että tilanteilla on tapana muuttua, esim. sen jälkeen kun lopetan opiskelun ja menen töihin tai miehen määräaikainen työsopimus loppuu.
Olet kommentoinut kahdesti aloituksesi jälkeen. Varsinkin viimeinen kommenttisi kuulostaa ivalliselta (kiitit ja sitten kommentoit niitä kiittämiäsi vastauksia)... ja siltä, ettet edes halua kuunnella kenenkään kokeneemman neuvoja.
Raha on kaikkein yleisimpiä syitä riitoihin. Ylpeys ja itsekkyys ovat rahaan liittyvien riitojen takana. Itse asiassa ylpeys, koska itsekkyys on viime kädessä ylpeyttä.
Ylpeyttä on myös ivallinen kommentointi vastauksiin, tyyliin "ei koske mua", tai "ei ole meillä ongelma". Luule mitä luulet, itselläni 25v naimisissa (kaksi kertaa) ja muiden parien esiin tuoma viisaus on opettanut sen että asiat joista olet nyt ylpeä, saattavat hyvinkin kolahtaa eräänä päivänä.
Se viisaus jota kokeneemmatkin parit usein ehdottavat; että kaikki rahat ovat yhteisiä, antaa paremman pohjan kuin "sun-mun" -rahat.
Totuus on se, että todellinen rakkaus tarkoittaa sitä, että on valmis antamaan kaiken toisen hyväksi. Ei sen vähempää. Mitä kauempana tästä suhteenne on, sen enemmän erillään myös rahanne pysyvät - mutta MYÖS sen todennäköisempi on ero.
Ivallinen tai ei, ehkä huvittunut ennemmin siitä, miten sanani vääristeltiin ihan joksikin muuksi kuin oli tarkoitettu (kuten suomikakkosnelosessa on yleensä ollutkin tapana).
Mutta siis joo, kiitoksia tosiaan vastauksista. Otin asioista selvää ja tuloni eivät aivan minimiin putoakaan, joten tilanne ei tulekaan olemaan niin paha kuin aluksi luulin.
"Totuus on se, että todellinen rakkaus tarkoittaa sitä, että on valmis antamaan kaiken toisen hyväksi. Ei sen vähempää. "
Tähän ei kannata kenenkään uskoa. Itse elätin miestä jonkin aikaa ja se rupesi vituttamaan ja tästä johtuen tuli ero. Mies opiskeli hitaasti eikä saanut opintotukea eikä hän myöskään mennyt töihin.
Eli suosittelen, että vaikka toista rakastaakin niin tervettä järkeä täytyy käyttää. Itse olen aina pitänyt oman tilin eikä miehillä ole ollut siihen minkäänlaista käyttöoikeutta.
Muistutan, että on olemassa monenlaisia tuhlarimiehiä ja myös esimerkiksi miehiä, joilla on peliongelmaa ym muuta joten omat rahat kannattaa pitää visusti turvassa!
Sanojasi ei vääristelty. Katso oma avauksesi. Sieltä kommentoijat siteerasivat suoraan omaa tekstiäsi lisäksi pohtivat oman elämänkokemuksensa pohjalta esittelemääsi tilannetta.
Oot kirjoilla omalla kämpällä niin saat tuet, mutta majailet poikaystävän luona.
Jos nykyinen asuntosi on kallis, vaihda se halvempaan. Ole aivan vuoren varma että sinulla on OMA pesä mihin mennä.
Tietenkin voit vierailla poikaystäväsi luona ja hän sinun, mutta koska kuulostatte olevan vielä seurusteluasteella (ette kumpikaan ole varmoja toisistanne ettekä yhteisestä tulevaisuudesta); se on täydellisen normaalia tässä vaiheessa.
On enemmän kuin todennäkoistä että päätätte yhteisestä sopimuksesta kumpikin olla ystäviä mutta saada pitää oman rauhanne ja oman tilanne. Tuo onkin enemmän kuin suotavaa ja todella älykästä.
Loppuunvetona, pidä kämppäsi, oli se kuinka pieni tahaansa, ja saa koulutuksesi kunnialla päätokseen. Halutessasi pidä tuo nykyinen poikaystäväsi läheisimpänä ystävänäsi, mutta:
älä missään nimessä roiku hänelle taloudellisena taakkana.
Hoitakaa kumpikin omat menonne, saat nähdä että ammattiin päästyäsi olet paljon vahvemmilla sekä henkisesti että taloudellisesti aloittamaan yhteisen talouden, toivottavasti aviiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiioliiton, oli se sitten tämän tai jonkun muun pojan kanssa.
Tässä vaiheessa mitkään mutkun mutkun mutkut ovat täydellisen tarpeettomia.