Selvittääkseen miksi esi-isämme lakkasivat nukkumasta puissa, vietti Cambridgen yliopiston tutkija kuusi yötä simpanssin pesässä. Kokemus osoitti, että simpanssin yömaja on yllättävän miellyttävä paikka nukkua.
Antropologi Fiona Stewart kertoo, että simpanssien pesät ovat erittäin tukevia, joten putoamisen vaaraa ei ollut. Rakenteeltaan ne vastasivat sänkyä: niissä oli runko, patja ja tyyny. "Ne on hienosti suunniteltu", hän toteaa.
Stewart oli tutkimuksen aikana kiinni laitteissa, jotka mittasivat hänen ruumiinlämpöään. Lisäksi hän nukkui sanelukone kädessään, ja saneli siihen havaintojaan heräämisten välillä. Vertailun vuoksi hän nukkui viisi yötä myös paljaalla maalla.
Tulokset osoittivat, että simpanssin pesässä Stewart nukkui pidempiä jaksoja, hänen lämpötilansa pysyi korkeampana, ja ennen kaikkea hän kärsi vähemmän vertaimevien hyönteisten hyökkäyksistä. Kun maassa vietetyn yön jälkeen hänessä oli hyönteisten pistoja keskimäärin 28, simpanssin pesässä nukutun yön jälkeen niitä oli vain yksi.
Stewartin mukaan tärkeintä simpanssipesässä oli kuitenkin turvallisuudentunne. Hyeenojen ja muiden vaarallisten eläinten haukkuminen herätti hänessä paljon enemmän levottomuutta maassa nukkuessa.
Tutkimus osoittaa, että pesistä on simpansseille paljon hyötyä. Samalla se viittaa siihen, ettei esi-isiemmekään kannattanut laskeutua puista alas nukkumaan, ennen kuin he saattoivat suojautua vihollisilta. Stewart esittää, että ihmiset olisivat alkaneet nukkua maassa vasta tulen keksimisen jälkeen. Ihmiset ovat luultavasti myös hakeneet suojaa pedoilta nukkumalla ryhmissä.
Tutkimuksen julkaisi American Journal of Physical Anthropology
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Antropologi nukkui kuusi yötä simpanssin pesässä/1135269252067
Antropologi Fiona Stewart kertoo, että simpanssien pesät ovat erittäin tukevia, joten putoamisen vaaraa ei ollut. Rakenteeltaan ne vastasivat sänkyä: niissä oli runko, patja ja tyyny. "Ne on hienosti suunniteltu", hän toteaa.
Stewart oli tutkimuksen aikana kiinni laitteissa, jotka mittasivat hänen ruumiinlämpöään. Lisäksi hän nukkui sanelukone kädessään, ja saneli siihen havaintojaan heräämisten välillä. Vertailun vuoksi hän nukkui viisi yötä myös paljaalla maalla.
Tulokset osoittivat, että simpanssin pesässä Stewart nukkui pidempiä jaksoja, hänen lämpötilansa pysyi korkeampana, ja ennen kaikkea hän kärsi vähemmän vertaimevien hyönteisten hyökkäyksistä. Kun maassa vietetyn yön jälkeen hänessä oli hyönteisten pistoja keskimäärin 28, simpanssin pesässä nukutun yön jälkeen niitä oli vain yksi.
Stewartin mukaan tärkeintä simpanssipesässä oli kuitenkin turvallisuudentunne. Hyeenojen ja muiden vaarallisten eläinten haukkuminen herätti hänessä paljon enemmän levottomuutta maassa nukkuessa.
Tutkimus osoittaa, että pesistä on simpansseille paljon hyötyä. Samalla se viittaa siihen, ettei esi-isiemmekään kannattanut laskeutua puista alas nukkumaan, ennen kuin he saattoivat suojautua vihollisilta. Stewart esittää, että ihmiset olisivat alkaneet nukkua maassa vasta tulen keksimisen jälkeen. Ihmiset ovat luultavasti myös hakeneet suojaa pedoilta nukkumalla ryhmissä.
Tutkimuksen julkaisi American Journal of Physical Anthropology
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Antropologi nukkui kuusi yötä simpanssin pesässä/1135269252067
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.