Oon ollut muutaman vuoden melkein kuin paita ja peppu yhden ystävän kanssa. Kyseltiin toisiamme lenkille ja hipalle ja mitä milloinkin. Hän on nyt alannut seurustella, ja hän on muuttunut melko lailla sen jälkeen.. Vaikkakin jonkun aikaa mentiin melko samanlailla, vaikka biletys jäikin kuvioista paljon vähemmälle. Mä seurustelen myös, oon avoliitossa jo jonkin aikaa, mutta ei tulisi mieleenkään unohtaa tai hylätä mun kavereita! Onkohan tuolla mun kaverilla nyt vain pakko olla sen miehen kanssa koko ajan, niin ettei mun viesteihinkään enää vastailla..? Tietääkseni tässä ei voi olla kyse mistään "riidasta" kun oon ihan samanlailla käyttäytynyt koko ajan.. Onko jollain kokemusta samankaltasesta asiasta? Saitteko vielä ystävyyden takaisin samanlaiseksi..? Harmittaa vaan mahottomasti, kun hän oli ainuita kunnon kavereita tällä suunnalla.. Siksi tuolla on myös tuo kaverinhuutelu käynnissä, jos saisi enemmän ja uusia tuttavuuksia näiltä kulmilta.
Ystävän outo käytös..
Kaffikuppi
8257
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Luultavasti tekee saman virheen kuin moni muukin, ja sitten ihmetellään missä kaikki kaverit on jos tuleekin yllättäen ero..
Mulla ihan sama tilanne tällä hetkellä, itse en kyllä seurustele tällä hetkellä, mutta siis kaverini aloitti seurustelun noin puolivuotta sitten ja ei edes vaivautunut kertomaan mulle että seurustelee, huomasin facesta asian ja koetin kierrellen kysellä kaverilta asiaa, mutta sano vaan että kato facesta.Tiedon kuitenki sain ulos kumminki häneltä pienen "lypsämisen" jälkeen. Ennen oltiin kaverin kanssa juuri niinkuin paita ja peppu, kuten sinä ja sun kaveri, tehtiin kaikkea yhessä jne. mut sitte ku alko seurustelemaan niin hän niinkuin feidas mut ja muut kaverit ja viettää kaiken ajan poikaystävän kanssa. Aina kun nähdään niin sillä on poikaystävä mukana, ja jos poikaystävä lähtee pois kun keskustellaan kahestaan niin hetken päästä kaveri lähtee sen perään ja jutut jää siihen. Ite oon koko ajan koettannu ottaa yhteyttä kaveriin mutta ei sieltä kovin useasti vastausta tule, ja alkaa väsyttämään yrittäminen, koska ei se ystävyys yksin pysy yllä. :/
Voi jestas.. tällä sun kaverilla siis myös melko tuore juttu kyseessä. Joo o, kaippa ne sitten jossain vaiheessa alkaa kaivata "tyttöjen keskeistä aikaa" tai vanhoja kavereita. Vaan taitaa olla jo muita kuvioita siinä vaiheessa. En mäkään jaksa ikuisuutta odotella.. Toivottavasti sulla on paljon muitakin ystäviä! :)
Toivotaan niin! Mutta jos sellanen tyttöjen keskinen aika tilanne tulisi, voisi ainakin ensimäisinä hetkinä tuntua jopa kiusalliselta koska ei osaa sanoa välttämättä niitä oikeita juttuja, joutuis rakentamaan sen ystävyyden ehkäpä kokonaan uudestaan. Onneksi tosiaan niitä ystäviä löytyy, joitten kanssa voi sitten jutustella ja avautua. (:
Mulle kävi just sama homma. Kaveri alkoi seurustella ja kaikki aika vietettiinkin sitten ihanan poikaystävän kanssa ja kun oltiin kavereiden kanssa, niin poikaystävä oli silti aina käsipuolessa.
Tilanne oli meille uusi ja vieras, tuntui jopa, että poikaystävä "astui meidän varpaillemme", kun tunekutui kaveriporukkaan ja hänen takiaan kaverilla ei ollutkaan enää aikaa meille. Emme osanneet tukea kaveriamme seurusteluasiassa tarpeeksi, eikä hän ymmärtänyt, että oli ihastuksen huumassa unohtanut meidät ystävät kokonaan. Pikkuhiljaa välimme viilenivät. Oltiin edelleen hyvissä väleissä, mutta ei enää niin läheisiä.
Ja niinhän siinä sitten kävi, että pari erosi ja sitten ei ystävällä enää ollutkaan ketään lohduttamassa. Missä lie?
Olemme siis kyllä edelleen kavereita, mutta emme voi enää puhua niitä "syvällisiä" juttuja. Se yhteys jotenkin kadotettiini, eikä sitä nyt enää useammankaan vuoden päästä ole saatu takaisin.
Jos olisin etukäteen tajunnut, että näin tässä käy, olisin taistellut säilyttääkseni ystävyytemme.
Todella surku, kun tälläisiä tapauksia löytyy useampia!
No toihan on naisilla todella yleistä, että kun aletaan seurustella, kavereihin ei pidetä enää mitään yhteyttä. Sitten jos menee poikki, aletaan taas roikkua, mutta tosiaan saattaa olla liian myöhäistä, jos on jo ehditty kasvaa erilleen tms.
Miehillä ei ole tätä ongelmaa. Samalla tavalla ne lähtevät aina poikien kanssa kaljalle tai reissuun jopa todella "itsekkäästi," parisuhteen "tappioksi." Mikä onkin itseasiassa todella viisasta.
Naistenkin olisi hyvä muistaa, että miehet ne tulevat ja menevät, mutta ystävät pysyvät. Siis jos heille antaa aikaa ja arvostaa heitä.
Nojaa. Mun kaikki seurustelevat miespuoleiset kamut on kyllä kadonnu ku pieru saharaan. Ainakin omassa kaveri/tuttavapiirissä seurustelevat naiset pitää edelleen tiheemmin välejä keskenään kuin miehet keskenään.
Miehillä on ehkä se pari ryyppykaveria, joiden kanssa käy tuulettumassa kerran pari kuussa ja sit joku harrastus, jossa törmäävät, mutta loput kaverit jää tasolle hyvä jos kyselleen kuulumiset kerran tai pari vuodessa tai pahimmassa tapauksessa ne kuulumisetkin kysytään jonkun toisen kaverin välityksellä..
Ainakin ite sinkkumiehenä havainnu, että hirmu vaikee saada mitään irti entisistä kavereista ja toisinaan on ajanjaksoja, ettei kukaan muista että olen edes olemassa :D