Meillä on 5 vuotta avioliittoa takana, yhdessä jo vuosia enemmän. Näiden vuosien puitteisiin mahtuu miehen lukuisia valheita mm. seksikokemuksista aina tupakointiin asti. Mies on myös itsekäs ja voimakastahtoinen, ja meillä onkin eletty hyvin pitkälti hänen tavallaan. Yhteisiä lapsia ei ole. Hän oli myös ensimmäisessä liitossaan se joka teki enemmän töitä ja oli poissa kotoa, myös tuolloin hän oli uskoton, ja liitto päättyi siihen.
Olen kuitenkin aina rakastanut miestä ja ollut onnellinen tähän uskottomuuteen asti. Nyt kuitenkin joku raja tuli vastaan ja olen yhteisen tiemme päässä. Epäröinyt lähteä, sillä hän on aina ollut "se oikea" minulle.
Mieheni onkin yhtäkkiä aivan eri henkilö. Hän on alkanut huomioida minua tavoilla, joita kaipasin vuosia. Hän kuuntelee minua ja keskittyy asioihini. Hän kehuu ulkonäköäni (on tehnyt sitä kyllä aina) ja kertoo rakastavansa. Hän sanoo tajunneensa avioliittomme arvon vasta nyt ja haluaa tarjota minulle kaiken mitä haluan ja tehdä minut onnelliseksi.
Onko tämä nyt silmien aukeamista vai vain halpamainen yritys pitää minusta kiinni ITSEKKÄISTÄ syistään? Voiko mies muuttua näin vai onko tämä kaikki uudelleen edessä parin vuoden päästä, jos en nyt lähde?
Olen kuitenkin aina rakastanut miestä ja ollut onnellinen tähän uskottomuuteen asti. Nyt kuitenkin joku raja tuli vastaan ja olen yhteisen tiemme päässä. Epäröinyt lähteä, sillä hän on aina ollut "se oikea" minulle.
Mieheni onkin yhtäkkiä aivan eri henkilö. Hän on alkanut huomioida minua tavoilla, joita kaipasin vuosia. Hän kuuntelee minua ja keskittyy asioihini. Hän kehuu ulkonäköäni (on tehnyt sitä kyllä aina) ja kertoo rakastavansa. Hän sanoo tajunneensa avioliittomme arvon vasta nyt ja haluaa tarjota minulle kaiken mitä haluan ja tehdä minut onnelliseksi.
Onko tämä nyt silmien aukeamista vai vain halpamainen yritys pitää minusta kiinni ITSEKKÄISTÄ syistään? Voiko mies muuttua näin vai onko tämä kaikki uudelleen edessä parin vuoden päästä, jos en nyt lähde?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Nimenomaan ITSEKKÄISTÄ syistä, tiedän tapauksen jossa mies menee missä sattuu, pettää ja valehtelee vaimolle kotona, aina kun hätä tulee tai haluaa retkilleen kaverien kanssa hän käyttää vaimon etelässä tai ostoksilla. Vaimoja on helppo manipuloida. Ei se miehesi siitä muutu, kompromissi kompromissin perään, olet todella pompoteltava pallo.
Mitä uskot näiden mainitsemiesi "itsekkäiden syiden" olevan ?
Teetkö sinä kaikki kotityöt ?
Oletko hänelle kodinhoitaja ?
Onko avioehtoa / hänellä enemmän omaisuutta (eli mitä hän häviäisi erotessaan sinusta) ?
tms.
Jos hänellä on oikeasti näitä itsekkäitä syitä teeskennellä, pelkosi voi olla hyvinkin aiheellinen.
Kyllä ihminen voi muuttuakin, jos hän on tehnyt vakaan päätöksen ja pitää siitä kiinni.
Kyllä, itsekkäisiin syihin voisi kuulua kodin hoito. Hän ei ole koskaan kotona. Minä hoidan siellä kaiken lumitöistä siivouksiin ja kaupassakäynteihin asti. Osa hänen menoistaan ei ole mahdollisia, jos hän jäisi yksin.
Taloudellisesti eroa ei ole ihan kamalasti, mutta ehtoa ei ole.
Hirvittää vaan että olen tunteideni vietävissä ja tuhlaan aikaani. Jos vielä luovun itsestäni, lakkaan olemasta...
Ehkä olisi hyvä jakaa kotityöt hieman tasaisemmin, niin että teille muodostuu tasapuolinen ja molemmille sopiva työnjako.
Asioista on hyvä sopia, ja hänen ON ymmärrettävä sinun huolesi muista suhteista, joten hänen on muutettava myös illan- ja viikonlopunviettotapasi siten että teette asioita yhdessä.
Työkiireet ovat aina helppo tekosyy, mutta jos hän TODELLA haluaa muuttua, on hänen puhuttava esimiehensä kanssa asioista, jotta hänelle jää enemmän aikaa kanssasi. Työaikalaki on olemassa, ylityöt ovat oma valinta, johon esimies ei voi pakottaa. Siihen varmaan tulee mieheltäsi seliseli, mutta fakta on se, että jos hän HALUAA tehdä muutoksen elämässään parempaan, niin sen pitää näkyä nimenomaan sinun eduksesi, sinun tarpeisiisi sopien, ei yksin hänen ehdoillaan (ei pelkkiä sanoja).
Jos hän ei ole halukas muuttamaan näitä tapojaan, sitten tiedät vastauksen alkuperäiseen kysymykseesi.
Muutos itsekkäistä syistä on hyvä. Ja pysyvä. Toisten painostuksesta ja vaatimuksesta ei muutosta synny.
Muutos vaatii aina oman tahdon, eli täytyy ymmärtää ja tajuta, että minä tarvitsen muutosta, hyödyn siitä ja saan siitä elämääni enemmän kuin joudun antamaan. Se on karua, mutta totta. Varsinkin kun meille uskotellaan joka tuutista siirappisia romanttisia tarinoita.
Minusta siis itsekäs syy muuttua on hyvä.
Tosin ap:n tapauksessa en tiedä, onko mitään muutosta tapahtunut, jos mikään konkreettinen asia ei ole muuttunut. Sanoja voi heitellä ja viljellä, rakkautta vannoa ja kehua. Mutta onko se oikea muutos?
Oikea muutos on, kun asiat oikeasti muuttuvat. Eivät vain sanojen tasolla, vaan tekojen. Rakkaus on tekoja, ei sanoja!
Jos arkesi toistuu päivästä toiseen kuten ennen, onko mikään muuttunut?
Turhan puhujia maailma on pullollaan, katteettomia lupauksia kuulee enemmän kuin niitä, jotka aiotaan pitään. Halutaan uskoa, että asiat ovat toisin, mutta jäädään samoille sijoilleen.
Ei voi muuttua, oma etu ajaa tuollaiseen käytöksenmuutokseen.
"Olla yhtäkkiä aivan eri henkilö", kertoo sen, että hän ESITTÄÄ aivan eri henkilöä.
Ei kukaan muutu äkkiä sormia napsauttamalla persoonaltaan.
Miehesi tietää, että sinusta riippuu avioliiton kesto. Nyt hän hätäpäissään on onnistunut vaihtamaan roolipukuaan. Vaikuttaa siltä, että häneltä todellakin puuttuu se aito sisin, keskusta ja että hän taitaa toiseen ihmisen vaikuttamisen tehon.
Sinun pitäisi olla varma lähdöstäsi, jos olet epävarma, älä lähde!
Pistä mies koetukselle. Älä sano, että hän on "koeajalla", vaikka itse mielessäsi pidät häntä koeajalla.
Anna hänen ymmärtää, että hän teki sinuun vaikutuksen ja jatka avioliittoa.
Jos mies pian kääntää kelkkansa vanhoihin tapoihin, kun tietää sinun peruvan aikeesi, niin silloin tiedät ettei hänen puheensa ollut aitoa.
MUTTA: älä tee lapsia tässä vaiheessa ennen kuin saat täyden varmuuden.
Osuit Liina Anniina asian ytimeen. Pelkään, että tämä on sitä paniikkia ja esitystä johtuen ilmoituksestani, että minulle riittää. Olen saanut siitä paljon, että olen nähnyt toisella olevan hyvä olo ja ajattelin, että jonain päivänä tulee minun vuoroni ja mieheni alkaa huomioida minun tarpeitani.
No eipä ole näkynyt sellaista 10 vuoteen ja tämä toinen nainen oli viimeinen pisara minulle, luottamus on aika pitkälti kuollut.
Mutta sitten tämä sydän.....
Yritän varmaan tuota ehdottamaasi "salaista koeaikaa". Helppoa se ei ole, sillä tuntuu että aika loppuu kesken. En osaa tuota selittää tarkemmin.
Luulisi että 6kk osoittaa mitä herra meinaa. Eikös siinä ajassa jo näe aikooko hän tosissaan panostaa liittoon vai ei?
Rakastatko miestäsi oikeasti, vai onko kyse vain siitä ettet halua luopua siitä mihin olet tottunut, normaalista elämänrytmistä ?
Minusta juttusi kuulostaa enemmän jälkimmäiseltä.
"...Rakkaus ei muistele kärsimäänsä pahaa..."
Sisällä elää sellainen "mitä jos sittenkin" -tunne.
Mieheni on ollut aikanaan paras ystäväni, treenikaverini, sielunkumppanini sekä "se-oikea". Kaipaan sitä.
Ja sehän tässä nyt mietityttää, että onko mahdollista, että mieheni muuttuu ja palaa liittoomme, vai onko se jo mennyttä.
Ja tästä elämänrytmistä, haluan todellakin luopua. Olen tällä hetkellä täysin yksin ja hoidan kaiken yksin. Sillä saralla ei tapahdu muutosta jos lähden. Kysymys on todellakin siitä, että olen rakastanut sitä miestä ennen näitä ongelmia.
Silloin aikanaan kun mies oli paras ystäväsi ym. oli hänellä tämä sama rooli päällä kuin nyt, eli sinut pitää saada valloitetuksi ja voitetuksi. Hän on tuolloinkin osannut vetää oikeasta narusta.
Uskon, että hän ei tee näyttelijän työtään tietoisesti, vaan uskoo muuttuneensa.
Sellainen termi kuin "sielunkumppanuus" on kaunis termi, mutta todellisuudessa se on vain sana. Sielunkumppanuutta ei voi tieteellisesti todentaa, voisi vain sanoa, että pari sopii hyvin yhteen.
Meidän ihmisten sielu kun on suureksi osaksi tiedostamatonta aluetta emmekä tunne omia varjoon jääviä alueita. Tai toiset tuntevat ehkä paremmin kuin toiset.
Vaikea on kenenkään sanoa 100% varmuudella, kuinka tosissaan mies on muuttamaan tapojaan. Koeaikana sen näet, ja kuusi kuukautta on minusta ihan sopiva...
aika siis näyttää.
Älä panikoi ratkaisussasi vaan käytä järkevää harkintaa. Mies pelaa sinun tunteillasi, joten sinun on viisainta käyttää järkeäsi. Ja sitäpä hän taitaa pelätä.
Voimia sinulle. Pää kylmänä, mutta sydän lämpimänä.
Selitäpä kuule mulle, kun olen vissiin tyhmä enkä ymmärrä, miten sellaista voi 'rakastaa', joka on täysi mulkku ?
Siis m-u-l-k-k-u eli mulkvisti.