Paria alempaa ketjua lukeneena ja myös kommentoineena pistin merkille, että aika paljon näemmä ukkaavat vanhempien ja kummien käsitykset kummiudesta eroamaan toisistaan. Monet kummit kokevat rasitteena tapaamiset, ksoka ovat muuttuneet vain lapsen asioiden märehtimiseksi ja aikuisten välinen ystävyyssuhde on lopahtanut ajan myötä. Surullista :(!!!
Olisikin mielenkiintoista kuulla kummilasten vanhemmilta kommenttia, että mitä odotatte kummilta? Miten usein pitäisi nähdä, miten usein lapsen kanssa ja miten usein vain aikuisten kesken? Muuttuiko teidän mielestä ystävyyssuhde kummiuden myötä? Oletuksista ja odotuksista ja niiden ristiriidastahan tässä on kyse.
mitä oletatte kummilta?
kaisa-erika
6
511
Vastaukset
- tätä mieltä olen
Jos kummilapsen vanhempien ja lapsen kummin ystävyyssuhde on kuihtunut niin kummiuden toteutuminen hiipuu varsinkin silloin kun lapsi on alaikäinen. Lapsen kaikki aikuskontaktit ovat vanhempien vastuulla ja vanhempien hyväksynnässä, eikä ole asiallista kummin ottaa yhteyttä kovin pieneen kummilapseen suoraan ohi vanhempien.
- 17+18
Itse 20-vuotiaana nuorena naisena, yhteen kummiini "pettyneenä", voin sanoa että kummilapsi odottaa kummiltaan muistamista edes syntymäpäivinä, rippijuhlissa sekä mahdollisissa ylioppilasjuhlissa. Synttäritkään ei ole nyt niin välttämättömän tärkeitä, mutta että ei kehdannut vaivautua paikalle rippijuhliini tai ylioppilasjuhliini. Ei tuntunut kivalta... :(
Ei nyt ihan aiheeseen liittynyt, mutta kuitenkin :)- Tirvikki
Kummilapsi : toivottavasti muistat itsekin joskus kummiasi, vaikkapa kortti tai vierailu voisi kummiakin piristää. Monesti kummilapsi vain odottaa saavansa jotain ja hänen vanhemmat myös.
- jemina123
Tirvikki kirjoitti:
Kummilapsi : toivottavasti muistat itsekin joskus kummiasi, vaikkapa kortti tai vierailu voisi kummiakin piristää. Monesti kummilapsi vain odottaa saavansa jotain ja hänen vanhemmat myös.
Olen samaa mieltä. Kummilapsi ja hänen vanhempansa usein odottavat, että kummi muistaa kummilastaan jotenkin, mutta eikö saman pitäisi toimia toisinkin päin? Itse olen kaikkien kolmen kummilapseni kohdalla todennut, että 1-vuotiskuva on ainoa, mikä muistetaan antaa ja sen jälkeen kummi ikään kuin unohtuu. Ei syntymäpäiväonnitteluja, ei valokuvia, ei piirrustuksia... Entä jos minä muistaisin kummilastani 1-vuotissyntymäpäivänä ja unohtaisin merkkipäivät ym. sen jälkeen? olisiko se OK? Varsin ironista, että vanhemmat muistuttavat kummeja velvollisuuksista, mutta eivät itse koe olevansa millään tavalla velvollisia muistamaan kummia.
- turhaa koko kummius
Koko kummitouhu on täysin vanhanaikainen. En tajua miksi siihen pitää ladata niin paljon odotuksia. Itse koen kummina olon lähinnä muodollisuudeksi ja velvollisuudeksi yrittää muistaa synttäreinä ja jouluna ostaa lahja. Pidän kummilapsistani, mutta en niin paljon, että jaksaisin tai kiinnostaisi varta vasten heidän kanssaan viettää aikaa. Tapaan heitä joskus siinä ohella kun näen ystäviäni ja serkkuani ja se saakoon riittää, en jaksa mitään kahdenkeskistä "laatuaikaa" koko päivää lapsen kanssa, vaikka lapsista pidänkin. Mieluummin vietän tuon ajan ystävieni kanssa.
Entisaikaan ei odotettu, että arkiaskareiden ja työkiireiden keskellä kummi lepertelisi, höösäisi ja lellisi kummilasta, puuhaisi kaikkea spesiaalia, toimisi ilmaisena hoitajana ja retkiohjaajana, kävisi kylässä alvariinsa, soittelisi varta vasten vain kyselläkseen lapsen kuulumisia jne. Taitaa olla viimeisen 10 vuoden ja tämän lapsikeskeisen nyky-yhteiskunnan aikaansaannos tämä kummihysteria ja epärealistiset odotukset kummiudesta. Kun lapset ovat joka paikassa pomoja ja kaikki elämä tuntuu pyörivän lasten ehdoilla, odotetaan kummeiltakin samaa priorisointia, eli lapsen pitäisi mennä kummillakin kaiken edelle. Pyh pah. Lopetettaisiin koko naurettava kummitouhu kun varmaan promillen kohdalla täyttyy se todellinen tehtävä, eli kristillisestä kasvatuksesta huolehtiminen. Tuon kun muuten ottaisi ohjelmanumeroksi ja päämääräksi joka tapaamiskerralla, voisi olla että kyläilyvinkuminen ja lapsenpiiaksi kinuminen loppuisi alta aikayksikön :D - kummitäti ja äiti
Minä odotan kummilta muistamista (en lahjoja, pelkkäkortti riittää tai läsnäolo) merkkipäivinä.; syntymäpäivä, ripille pääsy, valmistuminen, joulu jne ja myös lapseni muistaa kummia hänen merkkipäivinään (kylilyn ja yhdessäolon lisäksi)!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1292178
Ajattelen sinua nyt
Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu261738Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin
Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti121339Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis701211Yritys Kannus
Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett121177- 88992
- 83876
- 17867
Kuin sonnilauma
Taas on Virkatiellä kova meteli keskellä päivää. Ei siinä kyllä toisia asukkaita yhtään ajatella. Tullaan yhden asuntoon16761Syrjintäskandaali Lieksan kaupungin johdossa
Ylen valpas toimittaja kirjoittaa: Lieksan kaupunki kieltäytyi hyväksymästä Vihreiden venäläistaustaista ehdokasta Lieks107701