Suomessa oli sodisssamma kaatuneitten lukumäärän suhde haavottuneitten lukumäärään tajuttoman korkea. Lieneekö millään muulla maalla ollut niin korkea.
Talvisodan kovissa pakkasissa korkea suhdeluku oli tiettyyn mittaan ymmärrettäväkin mutta ei enää 1941 kesäsodassa. Ylin johto ei ilmeisesti vain välittänyt miehistöstä ja piti hyvä lääkintähuollon luomista Välirauhan aikana turhana rahan tuhlauksena. Katsottiin miehiä riittävän.
Ilmeisesti armeijamme johto ajatteli liian venäläisittäin tai mikä lie ollut mutta kaatuneitten lukumäärästä olisi voitu kunnollisella haavottuneitten hoidolla leikata tuollaiset 10 000 - 15 000 pois ilman suuria tuskia.
Talvisodan kovissa pakkasissa korkea suhdeluku oli tiettyyn mittaan ymmärrettäväkin mutta ei enää 1941 kesäsodassa. Ylin johto ei ilmeisesti vain välittänyt miehistöstä ja piti hyvä lääkintähuollon luomista Välirauhan aikana turhana rahan tuhlauksena. Katsottiin miehiä riittävän.
Ilmeisesti armeijamme johto ajatteli liian venäläisittäin tai mikä lie ollut mutta kaatuneitten lukumäärästä olisi voitu kunnollisella haavottuneitten hoidolla leikata tuollaiset 10 000 - 15 000 pois ilman suuria tuskia.
Vastaukset 41
Vanhimmat
esittäisit ne parannukset?
"Ilmeisesti armeijamme johto ajatteli liian venäläisittäin tai mikä lie ollut mutta kaatuneitten lukumäärästä olisi voitu kunnollisella haavottuneitten hoidolla leikata tuollaiset 10 000 - 15 000 pois ilman suuria tuskia. "
Pannaan tähän muutama asia jatkosodan lääkintähuollosta, kun et kerran aiheesta näy mitään tietävän.
Sotasairaaloita perustettiin 56.Joulukuussa -41 niissä oli 9 500 potilaspaikkaa ja suurimmillaan 50 000.
Sairasjunia oli hyökkäysvaiheessa 10 ja moottorivaunuja kuusi.
Liikekannallepanossa perustettiin 29 kenttäsairaalaa.
Divisioonissa oli kenttäsairaalaosasto ja lääkintäkomppania.
Komppaniasta rykmenttiin oli lääkintähenkilöstöä ja pataljoonista alkaen lääkäri ynnä jsp.
Puolustusvoimien kouluttamaan lääkintähenkilöstön lisäksi oli 10 629 koulutettua lääkäriä, sairaanhoitajaa jne.
"Suomessa oli sodisssamma kaatuneitten lukumäärän suhde haavottuneitten lukumäärään tajuttoman korkea. Lieneekö millään muulla maalla ollut niin korkea."
Jaa. No esitä luvut väitteen tueksi. Ymmärrätkö ylipäänsä, mitä väität?
,,,,,Pannaan tähän muutama asia jatkosodan lääkintähuollosta, kun et kerran aiheesta näy mitään tietävän,,,,,
Ei noilla kokonaisluvuilla ole p...skankaan merkitystä sillä käytäntö on aina ihmeellisempi kuin parhaatkaan teoriasi. Kerron siis todellisen casen:
3.7.41 polki eräs suomalainen sotamies miinaan just rajan takana ja tietenkin jalka meni. Mies tuotiin rajalta n. 50 km päässä olevaan kenttäsairaalaan HENKILÖAUTON takapenkillä, istuen. Saattajan olkapäälle kasattiin sammalkasa mihin haavottunut sai nojata tuskissaan. Kenttäsairaalassa tämä mies kuoli verenhukkaan.
Siis, ei ollut edes ambulanssia eikä lähempänä rajaa mitään kunnollista hoitomahdollisuutta eikä verta siirrettäväksi. Kuten tiedät niin istuminen ei sovi varsinkaan jalkaan haavottuneelle koska vuotava raaja pitäisi saada nostettua ylemmäs eikä roikottaa alaspäin ahtaassa henkilöautossa. Meinaatko todella, että tässäkin tapauksessa kaikki meni ihan mallilleen eikä sodan johtoamme saa arvostella koska se teki kaikessa kaiken oikein.
Että siinä sinulle reppana faktaa. Äläkä inise enää noin ylimieliseen tyyliisi vaan katso faktoja äläkä joitain kokonaistilastoja.
Aika karua kerrontaa. Miksi ei siis ollut edes ambulanssia jos kaikki oli hoidettu niin mallikkaasti.
Älä peräkamarin poeka valita. Siinähän toteutui vain valkoisten lempilaulu "nuorukaiselle kuolla kuuluu". Hieman vain auteltiin kuolemaa, että saadaan enemmän komeita sankarihautajaisia.
evakuoimiseksi tehtiin kaikki voitava. Sitä ei stallarien mustamaalaus muuksi muuta. Esimerkiksi lentokuljetusta käytettiin hyväksi silloin kun se oli mahdollista vähäisten resurssien vuoksi.
Varmaankin ne vähät lääkintähenkilöstöt tekivät voitavansa, ei kai kukaan ole heitä syyttänytkään. Mutta resurssipula ei johtunut heistä vaan venäläiseen sotilaskulttuuriin tottuneesta ja kasvaneesta ylijohdosta ja varsinkin ylipäälliköstä.
Lääkintähuoltoon sijoitettiin kaikki irtisaatavat resurssit mitä meillä oli. Sitä johti armeijan ylilääkäri, lääkintäkenraalimajuri E. Suolahti apunaan maan parhaat asiantuntijat ja Talvisodan kokemúkset..
Ylipäällikkö hyväksyi hänen esityksensä ja järjestelynsä. Venäläisellä sotilaskulttuurilla ei ollut asian kanssa mitään tekemistä.
Kukaan ei ole edes kuvitellut, että jokainen haavoittumistapaus olisi voitu hoitaa stallarien 70 vuotta tapahtumien jälkeen vaatimalla tavalla. Siihen ei pystynyt minkään maan armeija, vaikka jenkeillä oli suunnattomat resurssit Suomeen ja Saksaankin verraten
"3.7.41 polki eräs suomalainen sotamies miinaan just rajan takana ja tietenkin jalka meni. Mies tuotiin rajalta n. 50 km päässä olevaan kenttäsairaalaan HENKILÖAUTON takapenkillä, istuen. Saattajan olkapäälle kasattiin sammalkasa mihin haavottunut sai nojata tuskissaan. Kenttäsairaalassa tämä mies kuoli verenhukkaan.
Siis, ei ollut edes ambulanssia eikä lähempänä rajaa mitään kunnollista hoitomahdollisuutta eikä verta siirrettäväksi"
Kyse on tietysti ollut siitä, että kun on autokuljetus käytössä niin haavoittunut viedään suoraan kenttäsairaalaan parhaaseen mahdolliseen hoitoon. Sehän oli niormaalia lähempänä. Jostain syystä ei katsottu aiheelliseksi käyttää matkan varrella löytyviä pataljoonan, rykmentin ja divisioonan lääkäreitä hyväksi. Ainakin vuotava haava olisi sidottu ja mies ehkä jäänyt henkiin tosin raajansa menettäneenä. Se oli se normaali menettely.
"Meinaatko todella, että tässäkin tapauksessa kaikki meni ihan mallilleen eikä sodan johtoamme saa arvostella koska se teki kaikessa kaiken oikein."
Olet todellinen typerys. Sodajohdonko olisi pitänyt olla paikalla ohjeita antamassa? Tuolla edellä on selvitetty se, mitä sodan johto oli tehnyt lääkintähuollon hyväksi. Organisaation toiminta on aina kenttäjohdon varassa.
Et todellakaan näy tietävän mitään lääkintähuollostakaan. Höpinää piisaa niin kuin kaikissa muisakin topiceissa, joissa olet tietämättömyyttäsi esitellyt.
>>Suomessa oli sodisssamma kaatuneitten lukumäärän suhde haavottuneitten lukumäärään tajuttoman korkea.
niin asiantuntematonta mustmaalausta taas kerran, että tuskinpa vastausta tulee.
Usein kaatuneet: vaikeasti haavoittuneet: lievästi haavoittuneet arvioidaan suhteessa 1:2:3, eli yhtä kaatunutta kohti on keskimäärin kolme haavoittunutta. Ne ovat vain arvioita.
,,,,,Usein kaatuneet: vaikeasti haavoittuneet: lievästi haavoittuneet arvioidaan suhteessa 1:2:3, eli yhtä kaatunutta kohti on keskimäärin kolme haavoittunutta,,,,,,
Talvisodassa oli kaatuneita n. 50 % haavottuneista. Luku, jota monikin historioitsija on pitänyt korkeana kansainvälisessä vertailussa. Haluatko väittää, että se suhdeluku oli ihan normaali ja kestää vertailun minkä tahansa maan kanssa ?
mitään, vaan kysynyt avaajalta perusteita väitteilleen.
"Talvisodassa oli kaatuneita n. 50 % haavottuneista. Luku, jota monikin historioitsija on pitänyt korkeana kansainvälisessä vertailussa. Haluatko väittää, että se suhdeluku oli ihan normaali ja kestää vertailun minkä tahansa maan kanssa ? "
Talvisodan kokonaistappio sotilaina oli 66 406. Tästä oli kaatuneita ja kadonneita 35 %, pahoin haavoittuneita 25 % ja lievästi haavoittuneita 40 %.
Ihan sama montako vatsaan haavoittunuta saatiin hoitoon ja leikattavaksi kun useimmat heistä kuoli muutamassa päivässä valtaviin tuskiin, siis kun suolet lopulta halkesi tulehduksien aiheuttaman kaasujen muodostumisen seurauksena. Antibiootteja kun ei ollut eikä saksalaisten sulfa auttanut läheskään aina. Olen lukenut useita sairaanhoitajalottien muistelmia ja nämä kuvaukset on niitä järkyttävimpiä lajissaan.
Normaalisti suhde sodassa lienee 1/3 tai 1/4, siis kaatuneet ja haavoittuneet. Osa haavoittuniesta kuolee jopa vuosien päästä vammoihinsa. Talvisodassa oli kaatuneita noin 25 000 ja haavottuneita noin 50 000. Karkeasti sanotttuna kaikki ne haavoittuneet kuolivat, mitkä olivat kuollakseen, lähinnä verenvuotoihin. Hoitoon pääsy kesti jopa päiviä!
Jatkosodassa asiaan paneuduttiin paremmin ja olihan 1941 sodan alussa kesä, joka laillaan helpotti kuljetuksia. JSP:t sijoitettiin eteen ja ensimäisen portaan (kiireisintä leikkaushoitoa suorittaneet) sairaalat rintamien välittömään läheisyyteen. Hoitavat sairaalat olikin sitten ympäri Suomea.
Saksassa ei tätä systeemiä ollut ja rintamalla sidotut haavoittuneet kuljetettiin jopa viikonkin ajan taaksepäin sairaaloihin ja kaikki ne kuolivat jotka olivat kuollakseen. Samoin pahat infektiot oli järkyttävän yleisiä. Saksan haavoittumis/kaatumisluvut onkin suhteessa erilaisia Suomeen verrattuna.
Mitähän ne oli eri maissa ja miksi, kysyn kun en tiedä. erityisesti tuo miksi on kiinnostava
>>Mitähän ne oli eri maissa ja miksi, kysyn kun en tiedä. erityisesti tuo miksi on kiinnostava
Kas, kas paloiko pinna, tuolla vastauksella ei ole mitään antia.
Sinä vätys, pysyisit siellä KePuli-saitilla vaikkapa JKK:n, alias Kapin, juttuja räksyttämässä:
>>Tässä tapauksessa kuitenkin sen niminen nikki. Samaa nikkiä käyttävä henkilö käy säännöllisesti ulostamassa myöskin S24:n Historia -palstalle.
Keskusta tukimyönteisin?
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10002457
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10002457#comment-50404255
> joseph.porta 21.7.2011 14:19
keskityit tapasi mukaan vain ulkonäköön.. Se millaiseksi Hassel hähen toimintansa kuvaa on syy nikkini valintaan.
mitä väliä ulkonäöllä on? 1800-luvulla lääkäritkin oskoivat, että ulkonäkö kuvastaa myös luonnetta. 1900- ja 2000- luvuilla eivät asiantuntijat enään usko moiseen roskaan.
Elätkö vielä 1800-luvun asenteilla?<
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9994041
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sven_Hassel
Svenillä on vilkas mielikuvitus, etenkin kun väittää kirjojaan todenperäisiksi...
Kas,kas,kas kun Soinivätys pillastui juttusi on ihan sekava valikoima likityksiä, jotka eivät tälle saitille kuulu.ota lääkkeesi ennenkuin suonet ratkeaa
Kiestingissä kesällä -41 oli haavottuneitten tilanne todella kaamea. Vähänkin pahempi haavottuminen tiesi varmaa ja tuskallista kuolemaa. En sanoisi sitäkään rintamaa, että olipas hyvin hoidettu.
miten olisit asian paremmin hoitanut?
"En sanoisi sitäkään rintamaa, että olipas hyvin hoidettu."
faktaa. Olet varmaan tutkinut asian vielä paremmin. Esitä parannukset perusteluineen.
Vai yrititkö taas pelkkää asiantuntematonta mustamaalausta?
Armeijakunnan lääkintahuolto
Armeijakunnan lääkäri apunaan lääkintatoimisto eli toimisto VII, jonka päällikko hän oli, johti armeijakunnan lääkintähuoltoa. Lääkäri oli komentoasioissa komentajan, huoltotaktisissa asioissa huoltopäällikon ja lääkintähuoltoteknisissa asioissa ylemmän huoltolajijohtajan alainen.
Yhtymän lääkintamuodostelmat ja divisioonien lääkärit olivat hänen alaisuudessaan.
Haavoittuneet hoidettiin armeijakunnan tai divisioonan kenttäsairaalassa tai prikaatinkenttäsairaalaosastossa ajotien, rautatien tai vesireitin varrella.
Kaska talvisodassa oli todettu, etta haavoittuneet oli saatava nopeasti kenttä- tai sotasairaalahoitoon, muutettiin kenttäsairaalan kokoonpanoa siten, etta se pystyi toimimaan kahtena osana. Kirurginen osasto toimi lähempana linjoja kuin toinen osasto,jossa hoidettiin myös sairaita ja lievästi haavoittuneita. Divisioonan kenttäsairaalasta haavoittuneet evakuoitiin joko suoraan tai armeijakunnan kenttäsairaalan kautta sotasairaaloihin.
Armeijakunnan ja divisioonan kenttäsairaala jaettiin kirurgiseen 50-paikkaiseen A-osastoon ja 150-paikkaiseen B-osastoon. Prikaatin kenttäsairaalaosasto vastasi A-osastoa vahvennettuna huolto ja johtohenkilöstöllä. Potilaskuljetuksiin käytettiin armeijakunnan kahta sairasautokomppaniaa ja divisioonan tai prikaatin lääkintakomppaniaa, joka perusti sairasautoasemia lähelle taistelevia joukkoja. Haavoittuneet evakuoitiin joko lähimpään
kenttäsairaalaan tai suoraan sotasairaalaan. Lääkintäkomppaniaan ja kenttäsairaalaan kuului pieni apteekkiosasto, joka valmisti lääkkeita tai tilasi täydennyksen päämajan lääkintäosastolta sekä jakoi täydennyksen alajohtoportaiden lääkintämuodostelmille.
Ei kai kukaan ole väittänyt, että mitään ei olisi tehty mutta tuo kuvaelma eli yksityinen sormiharjoituksesi todista sitä, että järjestely olisi ollut riittävä. Kaatuneitten suuri lukumäärä suhteessa haavottuneisiin todistaa, että se mitä oli tehty ei ollut riittävää.
Kuten tuolla ylempänä ole kertomus miten jalkansa miinaan menettänyt sotilas tuotiin kenttäsairaalaan henkilöautossa 50 km, ei siis ollut ainuttakaan ambulanssia. Ruuhkaa ei ollut koska tapahtui jo 3. heinäkuuta. Katso tosiasioita.
tuossa tilanteessa katsottu nopeimmaksi mahdolliseksi. On turha tuomita paikalla olleiden ratkaisua jälkikäteen. Vielä typerämpää on vättää sen osoittavan kokonaiskärjestelyjen heikkouden. Mistä ne lisäresurssit olisi otettu?
Todistat vain halusi asiantuntemattomaan mustamaalaukseen. Kovin on tuttua lukemattomista puheenvuoroistasi eri nikeillä. Et tiedä asioita, joten ryhdyt valehtelemaan. Jäät kiinni ja selittelet.
"Kuten tuolla ylempänä ole kertomus miten jalkansa miinaan menettänyt sotilas tuotiin kenttäsairaalaan henkilöautossa 50 km, ei siis ollut ainuttakaan ambulanssia."
Mistä sinä sen tiedät? Käytiinko edes sairasautoasemalla? Tosin sen kalustona oli yleensä sairaslinja-autot, joten ha on voitu katsoa nopeammaksi. Lisäksi 50 km oli hyökkäysvaiheessa jopa lyhyehkö kuljetusmatka.
,,,,,Kuljetus on tuossa tilanteessa katsottu nopeimmaksi mahdolliseksi.,,,,,,
Koetat vain vääristellä. Kuljetusta sinänsä ei kukaan ole arvostellut vaan sitä, että ei ole ollut edes ambulanssia vaikkapa vain pakettiautosta tehtyä tilapäistä. Jos verenvuodosta mitään tajuat niin jalan vuotaessa ei uhria pidä pitää istuvassa asennossa. Eikä parempaa hoitoa esim. verensiirron mahdollisuuttal.
,,,,,, On turha tuomita paikalla olleiden ratkaisua jälkikäteen.,,,,,
Siis aina vain tuota vääristelyäsi. Tuomittu on se kun ei ole hankittu ambulansseja eikä kunnollista hoitomahdollisuutta lähemmäs kuin 50 km huonoja korpiteitä.
,,,,, Vielä typerämpää on vättää sen osoittavan kokonaiskärjestelyjen heikkouden. Mistä ne lisäresurssit olisi otettu?,,,,,,,
Mitä muuta sairasautojen puute osoittaa kuin huonoja kokonaisjärjestelyjä. Lisäresursseja olisi saatu ennen sotaa autokaupasta, etkö tuota tiennyt ?
,,,,,,,,Todistat vain halusi asiantuntemattomaan mustamaalaukseen.,,,,
Sinä olet todistanut halusi aktiiviseen vääristelyyn koettamalla puhua eri asiasta mistä on kyse. Mutta et taaskaan onnistunut vaan jäit kiinni. Jäät kiinni aina ja selittelet ja valehtelet ja vääristelet.
,,,,,,,,Lisäksi 50 km oli hyökkäysvaiheessa jopa lyhyehkö kuljetusmatka,,,,
Jos tietäisit edes Jatkosodan perusteet niin olisit tiennyt, että 3.7 ei ollut vielä hyökkäysvaihe. Hyökkäys alkoi vasta viikko siitä eli 10.7. Älä tunge nokkaasi tänne ennenkuin olet hieman opiskellut vähän enemmän Suomen historiaa.
Koska oltiin tien varreessa oli mahdollisuus saada potilas hoitoon sekä pataljoonan, rykmentin että divisioonan portaassa. Jostain syytä ajettu niiden ohi. Koska et tiedä miksi, on turha vääristellä.
Kenttäsaraala on luultavasti ollut rajavyöhykkeen takana, mutta 50 km ei ole pitkä matka autokuljetuksellle.
Ambulansseja on lääkintähuollolla ollut käytössään. Miksi ei tässä yksittäistapauksessa, on mahdoton selvittää.Pienet ambulanssit olivat yleensä sairasautoasemilla. Se on tässä tapauksessa ollut joko siirtymässä tai sitä ei ole haluttu käyttää.
3.7. joukot olivat siirtymässä hyökkäysryhmitykseen. Tästä voi myös johtua, että lääkintähuoltokin oli osittain vasta ryhmittymässä. Yksittäinen haavoittunut haluttiin viedä mahdollisimman nopeasti tehokkaimpaan mahdolliseen hoitoon.
On aivan turha todella vääristellä asioita ja yleistää yhtä tapausta. Mutta muutahan et osaa.
Etkö uskalla esiintyä ketaleena aiempien valeista kiinni jäämisten takia?
Seli seli lällälläätä ovat nuo lätinäsi. Koetat selitellä miten kaikki meni parhaalla mahdollisella tavalla ja oli järjestetty parhaalla mahdollisella tavalla resursseista tinkimättä vaikka haavottunut kuolikin. Et siis tajua mitään miten väärä tapa on kuljettaa vertavuotavaa jalkaa mies istuen. Ja ambulanssia ei ollut eikä näköjään noista sinun kehumistasi portaista ollut apua. Eli jokin oli todella huonosti, siitä et pääse seliselilläsi yli etkä ympäri.
Kirjauduin jo ulos enkä enää sinun takiasi viitsi kirjautua nikilläni sisään.
mustamaalata koko lääkintähuolto yhden tapauksen perusteella.
Lisäksi et tiedä lääkintäorganisaatiosta tai sen toiminnasta yhtään mitään. Et edes ole selvillä tuosta 3.7. tapauksesta. Silti valehtelet, minkä ehdit.
Olet varmaan sadat kerrat jäänyt valehtelusta ja tietämättömyydestä kiinni. Siksi vaihdat jatkuvasti nikkiä ja yrität antaa kuvan, että joku muukin on samaa mieltä.
,,,,,Et edes ole selvillä tuosta 3.7. tapauksesta,,,,,
Siinä retardi taas vauhdissaan, nyt sulla menee jo liian lujaa. Tunnetko sinä tuon tapauksen paremmin kuin minä tai mistä tiedät miten hyvin sen tunnen eli olenko edes kaikkea paljastanut. En muuten ole enkä sinunlaisille sankarivainajien vähättelijölille paljastakaan vaikka olenkin monta kertaa kyseisen sotilaan sankarihaudalla seisonut.
,,,,,,Olet varmaan sadat kerrat jäänyt valehtelusta ,,,,,
Se joka taas jäi kiinni valehtelusta olet ihan sinä itse. Valehtelit, että jo 3.7 olisi ollut menossa hyökkäysvaihe vaikka hyökkäys alkoi vasta 10.7.
Mutta jos minua syytät valeista niin tarkenna mitä olen tästä tapauksesta valehdellut sinä kun tunnut tuntevan sen paremmin kuin minä. Kerro esim. tämän kaatuneen sotilaan kotikunta näin aluksi ja tarkenna myöhemmin lisää kun tapauksen niin hyvin tuntenet, että voit minua syyttää valehtelusta.
Mun molemmat isoisät haavoittui melko pahasti sodissamme ja monet kavereiden isät ja isoisät myös. Olen kuunnelut monien kertomuksia, niitä vähäisiä, mitä ovat sotareissuiltaan kertoneet, eivät he ole moittineet haavoittumisen jälkeen hoitoon pääsyään. Lääkkeet oli mitä oli, morfiinia lykättiin, siteitä vaihdettiin jne. Kummisetäni laitettiin sotasairaalasta kotiin kuolemaan, että hänen vuodepaikka saatiin sellaiselle, jolla oli edes jotain toivoa säilyä hengissä. Kummisetäni kuoli kuitenkin vasta v. 1987!
Yllättävän suuriakin operaatioita lääkärit ovat pystyneet jo rintamalla kenttäolosuhteissa tekemään, mitä olen henkiin jäänneiltä kuullut kertomuksina.
Lääketiede on kehittynyt valtavaasti tähän päivään mennessä niistä ajoista, mutta silti tänäkin päivänä näissä oloissa moni menehtyy aivan rutiini juttuihin leikkaussalissa käynnin yhteydessä.
Isoisoisäni haavoittui myös kiestingin motissa kranaatinsirpaleesta melko pahasti. Suurehko sirpale oikean lavan alta läpi ja vasemman kaulavaltimon vierestä ulos. Hengissä selvisi.
Lapa oli kyllä melko pahannäköinen röntgenkuvissa. Huomattavasti alempana kuin toinen. Lisäksi oli murtumia lavassa eli oli repinyt muutenkin lapaa. Sairaanhoitajana näytti aika pahalta vammalta. Sen verran osaan katsoa röntgenkuvista.
Jäi eloon ja teki pelto ym. maataloustöitä 1970-luvun lopulle, jolloin oli ilmeisesti saanut tarpeekseensa kivuista. Hirtti itsensä. Melkoinen määrä opioidilääkepakkauksia jätti jälkeensä.
Puna-armeijallakin asiat olivat paremmin haavoittuneitten käsittelyssä. Kuten tunnettu vihapuhemestari J Putkinen kertoo kirjassaan sivulla 153 Zukovin tekemistä järjestelyistä Halhin-Golin taisteluun: "Zukov toi myös huoltotukikohdat ja sairaalat suoraan etulinjaan" ja "haavoittuneiden kuljettamiseen ei kulunut paljoa aikaa - pari minuuttia haavoittumisesta niin sotilas oli jo leikkauspöydällä".
Eli siis jotakin aivan toista kuin kuljettaa jalkansa menettänyttä sotilasta henkilöautossa 50 km rähjäisiä korpiteitä pitkin.
Suomen armeijassa oli lääkintämies joukkuetta kohti, lääkintäryhmä komppaniassa, pataljooassa oli joukkosidontapaikka leikkausmahdollisuuksineen ja kaksi ambulannssia. Rykmentillä oli sairasautoasema ja divisioonalla kenttäsairaala.
Puna-armeiaj oli tunnettu kehnosta huollostaan, myös lääkinnässä. Jos Zukov onkin pannut kenttäsairaalat etulinjaan, niin se ei ollut mahdollista muualla. Liikuntakyvyttömät haavoittunet ammuttiin usein tai jätettiin menehtymään.
Etulinjan ja kenttäsairaalan välissä oli meillä ainakin kolmen tason hoitopaikkoja lääkäreineen ja ambulansseineen. Kerrottu kuljetus on ollut arviointivirhe, kuka sen lie tehnytkin. Yhden tapauksen yleistäminen todistaa vain pahaa asiantuntemattomuutta.
Ette vieläkään uskalla kertoa tapahtumapaikkaa.
Armeijakunnan lääkäri apunaan lääkintatoimisto eli toimisto VII, jonka päällikko hän oli, johti armeijakunnan lääkintähuoltoa. Lääkäri oli komentoasioissa komentajan, huoltotaktisissa asioissa huoltopäällikon ja lääkintähuoltoteknisissa asioissa ylemmän huoltolajijohtajan alainen.
Yhtymän lääkintamuodostelmat ja divisioonien lääkärit olivat hänen alaisuudessaan.
Haavoittuneet hoidettiin armeijakunnan tai divisioonan kenttäsairaalassa tai prikaatinkenttäsairaalaosastossa ajotien, rautatien tai vesireitin varrella.
Koska talvisodassa oli todettu, etta haavoittuneet oli saatava nopeasti kenttä- tai sotasairaalahoitoon, muutettiin kenttäsairaalan kokoonpanoa siten, etta se pystyi toimimaan kahtena osana. Kirurginen osasto toimi lähempänä linjoja kuin toinen osasto,jossa hoidettiin myös sairaita ja lievästi haavoittuneita. Divisioonan kenttäsairaalasta haavoittuneet evakuoitiin joko suoraan tai armeijakunnan kenttäsairaalan kautta sotasairaaloihin.
Armeijakunnan ja divisioonan kenttäsairaala jaettiin kirurgiseen 50-paikkaiseen A-osastoon ja 150-paikkaiseen B-osastoon. Prikaatin kenttäsairaalaosasto vastasi A-osastoa vahvennettuna huolto ja johtohenkilöstöllä. Potilaskuljetuksiin käytettiin armeijakunnan kahta sairasautokomppaniaa ja divisioonan tai prikaatin lääkintakomppaniaa, joka perusti sairasautoasemia lähelle taistelevia joukkoja.
Haavoittuneet evakuoitiin joko lähimpään kenttäsairaalaan tai suoraan sotasairaalaan. Lääkintäkomppaniaan ja kenttäsairaalaan kuului pieni apteekkiosasto, joka valmisti lääkkeita tai tilasi täydennyksen päämajan lääkintäosastolta sekä jakoi täydennyksen alajohtoportaiden lääkintämuodostelmille.
Voisitte jo lopettaa höpöpuheet tästä aiheesta.
,,,,,Puna-armeiaj oli tunnettu kehnosta huollostaan, myös lääkinnässä. Jos Zukov onkin pannut kenttäsairaalat etulinjaan, niin se ei ollut mahdollista muualla. Liikuntakyvyttömät haavoittunet ammuttiin usein tai jätettiin menehtymään.,,,
Kuule, ei neukku olisi tullut Stalingradista Berliiniin ellei huolto olisi toiminut. Se nyt lienee selvää jokaiselle.
Mutta tässä lisää. Tiihonen kirjoittaa kirjassaan Ratkaisu Kannaksella 1944: "Neuvostotietojen mukaan neuvostojoukkojen kesä-heinäkuun 1944 tappioluvut olivat Kannaksen taisteluissa yhteensä 105 000 miestä, joista kaatuneina ja kadonneina 22 000 ...
Ei vaikuta siltä, että haavoittuneet olisi ammutta tai jätetty paikoilleen kuolemaan. Noin edullista suhdelukua kaatuneitten osuudesta osuman saaneisiin ei Suomen armeija kykene esittämään kummassakaan sodassa, ei sodan missään vaiheessa.
>>Puna-armeijallakin asiat olivat paremmin haavoittuneitten käsittelyssä.
"Kuule, ei neukku olisi tullut Stalingradista Berliiniin ellei huolto olisi toiminut. Se nyt lienee selvää jokaiselle."
Niinklö? Mistä sitten 10-12 miljoonaa kaatunutta? Ja miksi lännen huoltoapu lääkkeissä ja ajoneuvoissa?
"Mutta tässä lisää. Tiihonen kirjoittaa kirjassaan Ratkaisu Kannaksella 1944: "Neuvostotietojen mukaan neuvostojoukkojen kesä-heinäkuun 1944 tappioluvut olivat Kannaksen taisteluissa yhteensä 105 000 miestä, joista kaatuneina ja kadonneina 22 000 ..."
Venäläisen tutkijan Pavel Aptekarin mukaan tappiot Kannaksella -44 olivat
125 000 miestä.
Huomattavaa on, että puna-armeija eteni voimakkaalla tulivaikutuksella ja taistelukenttä jäi usein sille varsinkina alkuvaiheessa. Suomi ei kyennyt
vaikuttamaan tykistöllä ja ilmavoimilla kovinkaan kauas syvyyteen. Se helpotti kaikkea huoltoa. NL taas pystyi ilmavoimilaan häiritsemään kaikkea huoltoimintaa.
"Ei vaikuta siltä, että haavoittuneet olisi ammutta tai jätetty paikoilleen kuolemaan. Noin edullista suhdelukua kaatuneitten osuudesta osuman saaneisiin ei Suomen armeija kykene esittämään kummassakaan sodassa, ei sodan missään vaiheessa."
Tästä kertoivat sekä suomalaiset sotavangit, että venäkäiset vangit ja yliloikkarit.
Suomen sodissa oli kaatuneiden määrä kokonaistappioista noin kolmannes, mikä oli varsin tavallinen kaikissa armeijoissa. Ongelmana oli taistelut tiettömillä tai vähäteisillä alueilla, mikä aiheutti paljon menehtymisiä kuljetuksen aikana. Sekin koski kaikkia armeijoita.
,,,,Mistä sitten 10-12 miljoonaa kaatunutta?,,,,
Siitä kun saksalaiset ne tappoi. Esim. sotavankeja kuoli saksalaisten leireillä miljoonittain. Lisäksi perääntymisvaiheissa sekä moteissa kaikki haavoittuneet jäivät yleensä saksalaisille, jotka ne tappoivat.
Myöskin se kun sota oli niin armoton ja tuhot niin suuret, että ei neukku voinut toteuttaa ajatuksiaan niin kuin olisi halunnut. Mutta sodan lopullahan sitten kun neuku eteni tappioluvut putosivat dramaattisesti.
"Mutta sodan lopullahan sitten kun neuku eteni tappioluvut putosivat dramaattisesti."
Vielä Berliinin taisteluissa, joissa ylivoima oli 20-kertainen puna-armeijan tappiot olivat reilusti saksalaisia suuremmat. Niistä vain ei välitetty, vaikka väki alkoi olla vähissä. Mm. 1927 syntyneitä kutsuttiin palvelukseen ja lähetettiin rintamalle keväällä -45. Riviin pantiin myös vapautetut sotavangit ja gulagista otetut rikolliset.
,,,,Vielä Berliinin taisteluissa, joissa ylivoima oli 20-kertainen puna-armeijan tappiot olivat reilusti saksalaisia suuremmat,,,,,
Sanotaan Berliinin valtauksessa kaatuneen n. 80 000 neukun sotilasta eli mahtoivatkohan sakujen tappiot olla yhtään pienemmät, en usko.
Tuo 80 000 kaatuntutta ja 274 000 haavoittunutta on koko Berliinin operaation 1,5 miljoonasta miehestä.
Saksalaisten tappioista on vaikea sanoa. Antony Beevorin mukaan ne olivat pienemmät kuin venäläisillä, sillä suuret määrät sotilaita ja siviilejä onnistui pakenemaan lännen joukkojen suojaan.
Toisaalta esimerkiksi yksin Konjevin joukot hautasivat Halben metsään 30 000 saksalaista hyökätessään kohti Berliiniä Samassa taistelussa kaatui 20 000 venäläistä.
Berliiniä puolusti loppuvaiheessa vain noin 45 000 miestä. Osa onnistui pääsemään pakoon, osa antautui ja osa kaatui.
----Vielä Berliinin taisteluissa, joissa ylivoima oli 20-kertainen ---
Neukun johdolla oli kyky keskittää sotavoima tärkeisiin paikkoihin mikä tietysti on korkean sotataidon osoitus.
SA-Intin (Suomen Armeijan Intendenttitoimisto) tehtäviin ei kuulunut haavoittuneiden huolto. Muita huoltotehtäviä, kuten varustehuoltoa, kyseiselle instanssille kyllä kuului.