Sitä ennen oli kolme kauheaa taistelunvuotta, ollakko vai eikö olla. Tule tänne mene pois elämää joka oli lähellä sekoittaa pääni.
Tietyllä tavalla skoittikin koska alennuin riitelemään kakkosen kans miehestä joka ei ollut sen arvoinen.
Nyt olen löytänyt elämän ja ystävän johon voin luottaa.
Sanoisin kaikille joilla on ollut rankka ero että kunhan jaksatte taistella oman surunne kanssa läpi kaikki ne tuskat joita se tuo niin elämä voittaa vielä ja edessä on paljon hyvää meille jokaiselle.
Tietyllä tavalla skoittikin koska alennuin riitelemään kakkosen kans miehestä joka ei ollut sen arvoinen.
Nyt olen löytänyt elämän ja ystävän johon voin luottaa.
Sanoisin kaikille joilla on ollut rankka ero että kunhan jaksatte taistella oman surunne kanssa läpi kaikki ne tuskat joita se tuo niin elämä voittaa vielä ja edessä on paljon hyvää meille jokaiselle.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mä koen ton saman vaikka olenkin se jonka takia tuli ero. Huomaan että oli myös mulle parempi vaikka aluksi en asiaa hyväksynytkään. Joka hetki kuitenkin tuntuu paremmalta ja vaikka ikäviä hetkiä tulisikin niin ns. järki tulee aina takas ja olen onnellinen yksinkin.
sama tilanne täälläkin jo 8kk asuttu erillään enkä vieläkään ole selvillä missä mennään itse jätin mutta en kumminkaan meinaa päästä lopullisesti eroon.
Olen 26v olin 8 vuotta naimisissa samankaton alla 10vuotta. ehkä sitä on vain niin kasvanut kiinni ettei osaa päästää irti. Tunnen itseni todella vanhaksi ja elämäni eläneeksi.
En taida haluta itselleni enään ikinä minkäänlaista suhdetta.
hei !!
anna itsellesi aikaa ,olipa eron syyt mitkä tahansa ja jokainen ero on erinlainen
niin ihminen tarvitsee aikaa surra ja miettiä omaa elämää ,
laittaa asiat järjestykseen ja se vie aikaa ja voimia ;)
itse olen eronnut yli kaksi vuotta sitten ero oli vaikea ja raskas ex mies hankaloitti vuoden eron jälkeen asioita oikein kunnolla viestein ja kaikilla mahdollisilla tavoilla, samoin käyttäen lastamme koston välikätenä:(
itse olin samaa mieltä ei koskaan enää uutta suhdetta, mutta kas kummaa aina kaikki ei mene niin kuin suunnittelee ja elämääni törmäsi mies joka on kokenut eron yhtä vaikeana kuin minä.
Ihminen jolle voi jutella ja jonka kanssa itkeä ja nauraa asioille;) mikäs sen mukavampaa;)
mutta aikaa se vie olen nyt vasta saanut asiat kuntoon ja elämäni rauhoittumaan kahden vuoden jälkeen asiat tuntuvat hyviltä ja tieto että on tehnyt oikein ja surrut surunsa ,pääsee eteenpäin ja nauttii elämästä joka päivä enemmä ja enemmän;) ja ikää toki on 44v.
joten voimia ja aika parantaa haavat ja auttaa jaksamaan;) tsemppiä
Olen samaa mieltä, elämä voittaa ja aidon rakkauden voi tunnistaa kun se vastaan tulee. Mikä on parempaa kun viettää aikaa ja vanheta yhdessä elämänsä rakkauden kanssa. Toivokaamme sitä kaikille ja olkaamme onnellisia tästä ei voi elämä enää paremmaksi tulla,
Näin on
Ei kannata nuorena lannistua, pää pystyyn, näin paljon vanhempanakin voi eron kokea ja eteenpäin vaan, siitä se lähtee.
Oli ikä mikä tahansa tärkeintä on mennä eteenpäin ja jättää itsesyytökset ja toisten syyttäminen. Elämä ei kiitä katkeruudesta se kiittää ihmistä joka arvostaa itseään ja muita. Aina kun on mennyt askeleen eteenpäin kannattaa myös pysyä siellä eikä pudota taas pienestäkin vastoinkäymisestä. Kaikki epäonni elämässä ei johdu erosta se vain on hyväksyttävä.