ollaan seurusteltu yli 6v on/off suhteessa alussa oli aika sekava koko suhde mies petti ja sit kertoi siitä iloisena ja mua loukkasi. sitten on muutaman kerran hakannut mut ulkomailla kun ollut niin kännissä ja saanut jonkun mustiskohtauksen ...laivalla riehui kun oli niin kännissä että jouduin toiseen hyttiin ja hältä tuli huorittelu viestejä ja itkin vaan hytissä...taas annoin anteeksi...sitten jos en anna aina niin suuttuu ja sanoo että mitä tekee tälläsellä akalla ja ulos ovesta. Aina palataan yhteen kun en pääse irti vaan. Jatkuvaa painostusta seksiin vaikka kun viimeksi löi mua niin mä jotenkin kuolin vaan...nyt sitten kun taas oltu vähä aikaa oltiin sen kavereilla tai se oli ja sit soitti että tuu tänne monta kertaa ja sit menin ja juotiin ja lähin sit illalla salaa pois kun pelotti jos saa jonku hepulin taas ja siitä sit loukkaantui miten nolasin hänen kaikkien aikana kun sanoin että pelkään häntä. Sitten tuli taas että tykkäänkö hänestä viestejä...en voi vastata kun en en jaksa ainasta lypsämistä...se on nyt sit loppu jos en vastaa että tykkään. paiskaa aina luurin korvaani...olen finito en jaksa vaan...kumpa pääsisi irti tästä riippuvuussuhteesta.kavereille hän on kiva jätkä ja hupiveikko mutta mua voi lyödä yht äkkiä vaan koska muka ansaitsen sen kun provosoin...
olenko minä epänormaali
LäheisriippuvainenN
4496
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei jaksa ymmärtää mistä noita hulluja epäkypsiä miehiä sikiää, aika monella naisella tuntuu olevan vastaavanlainen "mies".
Tarinassasi on jotain hyvin tuttua. Minulla meni seitsämän vuotta ennenkuin sain tarpeeksi voimaa erota. Huom. emme edes asuneet yhdessä. Muutin kauemmas asumaan, vaihdoin toiseen työpaikkaan ja vaihdoin salaisen puh.nron. Olin halunnut etäisyyttä useasti jo aikaisemmin ja aina palasin takaisin suhteeseen missä pääsääntöisesti voin huonosti. Minulle tämä tarina oli arvokas opetus omien rajaojen menettämisestä, niiden löytymisestä sekä niiden kunnioittamisesta. Kuka sinua kunnioittaaa jos et itsekään sitä tee. Toki kaipaan entisiä hyviä hetkiä, mutta tässä suhteessa minulla meni terveys, myös mielenterveys. Kohta vuosi on kulunut ja olen keskittynyt omaan eheytymiseen ja hyvinvointiin. Se on kannattanut, usko pois. Iloa ja Valoa sinulle, ja muista omat rajasi mitä kaikkien tulee kunnioittaa:)) P.S. Tutustu narsistien uhrien tarinoihin, voit löytää sieltä jotain sinua kiinnostavaa
Ehdottomasti nyt otat ja lähdet. Netistä löytyy monenlaisia tukimuotoja parisuhdeväkivallan uhreille, ja uhri sinä olet - et syypää. Jos tarvitset apua asunnon hankinnassa, jne niin kunnalla löytyy kyllä sosiaalityöntekijöitä, jotka osaavat auttaa! Älä jää tuhlaamaan elämääsi, koska se on liian arvokas toisen nyrkkeilysäkiksi!
Ja minä kun luulin että oma "suhteeni" on erittäin sekava :o
Ongelmia riittää mutta väkivalta ja pettäminen ei niihin kuulu.
Säälittävää touhua häneltä, oli sitten kuinka kännissä tahansa. Sun ois pitäny heti ekan lyönnin jälkee jättää se, mutta tiedän kyllä kuinka vaikeaa on päästää irti vaikka suhde olisikin minkälainen tahansa.
Niin kuin nimimerkistä huomaa olen siis mies. Että ei kaikki Miehet sentää läpimätiä ole!