Salarakkaan paljastuminen?

Exän salarakas oli ystäväni työkaveri ja myöskin exäni entinen työkaveri - piiri pieni pyörii... Joka tapauksessa kun olin tavannut ystäväni, saatoin heittää jotain "puolihuolimattomasti" tyyliin "Mari" kertoi työkaverinsa "Sarin" kertoneen plaa plaa"... Täysin yhdentekeviä juttuja, mutta nimi tuli esille. Ex kommentoi vain, että jaa ne on nyt työkavereita eikä mitään enempää, ei jatkossakaan. Käytös ei siis muuttunut millään tavalla, vaikka lopulta tarina päivän valon näkikin...

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että kyllä se puoliso jollai epäilyttävällä tavalla aina reagoi siihe salarakkaansa nimee... Meillä se salarakas sattuki olemaan yhteine kaveri., enkä olisi ikinä voinu uskoa hänen olevan oman mieheni salarakas... Sattupa kerran, että meidän kaikkien yhteinen tuttu sattu näkemään jotakin "sopimatonta" ja kerto asiasta minulle. Minähän en asiaa halunnut uskoa ja ihmettelin suuresti tuttavan "valheita". Sitten tämä meidän "kaverimme" lähetti miehelleni tekstiviestin, kun mies oli suihkussa. En tiedä, mikä minuun meni, kun päätin lukea sen viestin... Kai mä jossakin sisimmässäni ehkä epäilinki, että josko tuttavan terinassa olikin jotain perää... Ja siinähän oli hempeää tekstiä ja allekirjoitus; halipusit ja kova ikävä. En heti kertonut miehelle, että luin viestin. Lähdin juoksulenkille rauhoittelemaan itseäni ja purkamaan pahaa oloa ja itkemään. Miehen käytöksessä en huomannut mitään eroa. Mutta kun mainitsin kaverin nimen,vasta silloin huomasin, miten mies valpastui kun kuuli rakkaansa nimen. Kaikki, mikä liittyi salarakkaaseen kiinnosti häntä ja hän kuunteli hirveän kiinnostuneena kun kerroin jotakin hänestä.

Yhtenä päivänä mittani tuli täyteen ja kerroin kuulleeni yhdeltä taholta heidän puuhistaan. Mies suuttui ja raivostui. Ei myöntänyt mitään, vaan syytti tuttavaa häiriintyneeksi. Kun kerroin viestistä, mies meni hiljaiseksi. Lähti ovet paukkuen pois. Tultuaan takaisin, sanoi kaipaavansa jotakin ratkaisua tilanteeseen... Minulla on sen verran ylpeyttä, että ehdotin itse eroa... Ja mieshän suostui siihen... Ei kylläkään heti-pohdiskelevaa ja laskelmoivaa tyyppiä kun on, meni pari kuukautta, ennenkuin suostui lopulta eroon. En tiedä, pitikö yhteyttä salarakkaaseen näiden kahden harkintakuukauden ajan... Itse elin sen ajan, kuin sumussa.

Nyt olen iloinen siitä, että erottiin. Muutin toiselle paikkakunnalle ja jatkoin elämääni. Nyt on jo uusi mies kuvioissa (vaikka erosta on vasta hiukan reilu vuosi aikaa), jolla myös kaksi lasta edellisestä suhteesta. Kannattaa siis tosiaan pitää silmät auki; ei ne pettäjämiehet aina jää kiinni., ainakaan heti. Ne on usein myös todella hyviä valehetelijoita ja manipuloijia...