Olisi mielenkiintoista saada kommenttia uralla etenemistä jatkavilta naisilta jotka olette ajatelleet rakentaa ensin uranne kuntoon ja sitten vasta antaa aikaa parisuhteelle..
Itse olen ominnut tällaisen ajattelutavan miehenä, olen asettanut tavoitteeksi että eläkkeellä on mukava ihminen rinnalla mutta nyt 35v tuntuu että kuitenkin olisi hienoa jakaa ajatuksia samoin ajattelevan kanssa.
Tämä uran tekeminen yhdistettynä parisuhteeseen ei ole helppo, eikä sen vuoksi edes kiinnostava yhdistelmä mutta samoin ajatteleville pitäisi olla jokin oma yhteisö jossa voisi jakaa ajatuksia.
Omalta kohdaltani voin kertoa että haastetta lisää että asun perin konservatiivisessa maassa, Sveitsissä ja siellä on ihan turha selittää halukkuuttaan tavata uraihmisiä ystävystymitarkoituksessa mutta ei välttämättä heti parinmuodostuksen merkeissä.
Itse olen ominnut tällaisen ajattelutavan miehenä, olen asettanut tavoitteeksi että eläkkeellä on mukava ihminen rinnalla mutta nyt 35v tuntuu että kuitenkin olisi hienoa jakaa ajatuksia samoin ajattelevan kanssa.
Tämä uran tekeminen yhdistettynä parisuhteeseen ei ole helppo, eikä sen vuoksi edes kiinnostava yhdistelmä mutta samoin ajatteleville pitäisi olla jokin oma yhteisö jossa voisi jakaa ajatuksia.
Omalta kohdaltani voin kertoa että haastetta lisää että asun perin konservatiivisessa maassa, Sveitsissä ja siellä on ihan turha selittää halukkuuttaan tavata uraihmisiä ystävystymitarkoituksessa mutta ei välttämättä heti parinmuodostuksen merkeissä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mikä asiat urassa on tärkeitä? Tuntuuko että oma perhe voisi olla tärkeämpi? Pelkän parisuhteen voi suhteellisen helposti toimia uran kanssa, kunhan molemmat tekevät kompromisseja. Jos lapsia haluaa niin joutuu kyllä hieman hiljentämään uraputkea, ellei halua olla poissaoleva vanhempi.
Ikävä kyllä 35 vuotiaana alkaa biologiset hälytyskellot jo soida jos haluaa lapsia vielä turvallisesti
Kyllä uran ja perheen voi yhdistää. On vain järjestelykysymys ja vaatii paljon energiaa. Lapset saavat hyvän ja ennakkoluulottoman mallin vanhemmilta jotka panostavat myös työhönsä. Jotkut tekevät uransa nuorina ja jotkut vasta vanhemmalla iällä. Riippuu varmasti siitä mikä aika uran luomiseen menee.
Minä luin ensin maisteriksi, sitten täydentelin osaamistani jatko-opinnoilla ja työn tekemisellä. Nyt olen reilusti yli nelikymppinen ja viihdyn päivä päivältä paremmin omissa töissäni ja puuhissani. Ei oikeasti tee edes mieli ottaa tähän miestä häiriötekijäksi.
En olisi uskonut tätä vielä kymmenen vuotta sitten, mutta totta se on.