Olen siis alta 30-vuotias, hyvännäköinen ja omillani toimeentuleva nainen. Minulla on auto ja omakotitalo, sekä säännölliset ja keskivertoa paremmat tulot yli 5 000e/kk. Minulla ei ole lapsia, eikä katkeria exiä. Haluaisin siis hyvin samoilla lähtökohdilla olevan miehen.
Tuntuu vaan siltä, että jos mies on hyvin toimeentuleva, niin hänellä on katkera exä, joka välillä kinuaa tolkuttoman suuria elätysmaksuja lapsille ja välillä raivoaa milloin mistäkin. Myös lapset ovat aina välillä isän luona pidempiä aikoja juoksenteölemassa.
Jos taas miehellä ei ole liuta exiä ja kersoja, niin yleensä rahatilannekin on tiukka ja pahimmissa tapauksissa velkoja on yksi toisensa päällä ja kolmas välissä.
En halua ottaa vastuuta kenenkään lapsista, sillä he eivät minulle kuulu. Mielestäni lapset ovat aina vanhempiensa vastuulla, vaikka nämä uuteen suhteeseen astuisivat. Minä muutan asumaan miehen kanssa, enkä lasten kanssa.
Mies on aikoinaan itse päättänyt lapsia hankkia, joten en koe olevani millään tavalla velvollinen mieheni lapsia paapomaan. Jos taas alle 10-vuotiaat lapset tulevat yhteiseen kotiimme, niin pakostakin joskus heitä tulee paapottua.
Voiko toimia tälläinen parisuhde, josta lapset pidetään erillään? Esim. mies tapaa lapsiaan jossain muualla kuin meidän kodissamme tai minä lähden kotoa pois, jos lapset on aivan pakko kotiimme raahata? Tuntuu vaan, ettei lapsetonta miestä mistään löydy...
Tuntuu vaan siltä, että jos mies on hyvin toimeentuleva, niin hänellä on katkera exä, joka välillä kinuaa tolkuttoman suuria elätysmaksuja lapsille ja välillä raivoaa milloin mistäkin. Myös lapset ovat aina välillä isän luona pidempiä aikoja juoksenteölemassa.
Jos taas miehellä ei ole liuta exiä ja kersoja, niin yleensä rahatilannekin on tiukka ja pahimmissa tapauksissa velkoja on yksi toisensa päällä ja kolmas välissä.
En halua ottaa vastuuta kenenkään lapsista, sillä he eivät minulle kuulu. Mielestäni lapset ovat aina vanhempiensa vastuulla, vaikka nämä uuteen suhteeseen astuisivat. Minä muutan asumaan miehen kanssa, enkä lasten kanssa.
Mies on aikoinaan itse päättänyt lapsia hankkia, joten en koe olevani millään tavalla velvollinen mieheni lapsia paapomaan. Jos taas alle 10-vuotiaat lapset tulevat yhteiseen kotiimme, niin pakostakin joskus heitä tulee paapottua.
Voiko toimia tälläinen parisuhde, josta lapset pidetään erillään? Esim. mies tapaa lapsiaan jossain muualla kuin meidän kodissamme tai minä lähden kotoa pois, jos lapset on aivan pakko kotiimme raahata? Tuntuu vaan, ettei lapsetonta miestä mistään löydy...
Vastaukset 11
Vanhimmat
Täytyy sanoa, että on kova palkkainen nuori nainen. Omalla alalla ikäiseni 26-28v miehen hyvä aloituspalkka on rapiat 3k€/kk (n. 3200€). Ihan uteliaisuuttani kysyn millä alalla on noin hyvä palkka?
Toimistossa istuskelen ja virallinen ammattinimikkeeni on projektipäällikkö. Vakituisessa työsuhteessa olen.
Kysyin alaa, en titteliä. Jos oletaan että aloitus ei ole provo ja ko. nainen on ollut 4-6v vakitöissä ja repii yli 5k€ kuussa niin mikä se sellainen ala oikein on?
Kaupan alalla työskentelen.
Eipä tarvii enää ihmetellä, miksi tavarat ja ruoka kaupassa maksaa, kun noin korkeita palkkoja on vara maksaa työntekijöille.
No voi hellanlettas...
Ensikerralla kun laadit provon, niin tee ihmeessä se worldin kautta, kun ei näemmä omat raahkeet riitä.
Minäkin tykkään provoilusta jos se on huolella laadittu. Yli kymmenen oerysvirhettä aloituksessasi vaan nyt sattuu vetään nollille kaiken uskottavuuden aloituksestasi.
Ei pahalla, mutta keskitytäämpä hiukkasen sielläkin päässä ja laaditaan aloitus, jolla on edes jotain mahiksia olla uskottava tai pidetään pää kiinni :)
watafackc.. kirjoitusvirhettä meinailin...
menköön toi yks kun sä vedät vastaavan kertaa kymmenen mölli !!
"worldin kautta.."? maailman kauttako.
Ai, kirjoitusvirheidenkö määrällä provoilusta päätetään? No, tiedänpä jatkossa, että jos joskus niin tyhjä hetki elämääni sattuu, etten keksi mitään provoilua parempaa tekemistä, niin tiedänpähän tarkastuttaa täysin hatusta temmastun tekstini wordilla.
Ei miehen entisen suhteen lapset ole este, niiden sovittaminen elämääsi sinua tyydyttävällä tavalla on vain järjestelykysymys. Katkerille ex:lle näytä stoppi heti alussa.
> Mies on aikoinaan itse päättänyt lapsia hankkia, joten en koe olevani millään tavalla velvollinen mieheni lapsia paapomaan.
Vahinkojakin sattuu. Nainen päättää aina raskauden jatkumisesta.
> Voiko toimia tälläinen parisuhde, josta lapset pidetään erillään?
Ei voi, jos mies vähänkään ajattelee lastensa parasta. Jos taas miehelle on yksi lysti lastensa mielenterveys, niin haluatko hänen kanssaan yhteisiä lapsia?
Halusitko ollenkaan omia lapsia?
> Esim. mies tapaa lapsiaan jossain muualla kuin meidän kodissamme tai minä lähden kotoa pois, jos lapset on aivan pakko kotiimme raahata?
Suostuisitko todella raahautumaan pois kodistasi viikoksi, kun lapset tulee isän luokse lomalle? Vai haluatko, että mies menee viikoksi ex-puolisonsa luokse ja nukkuu yötkin siellä?
> Tuntuu vaan, ettei lapsetonta miestä mistään löydy...
Entä, jos jokaiseen parisuhdekontaktiin ilmoitat heti alkumetreillä vaatimuksesi: haluat rikkaan, naimattoman, komean ja lapsettoman miehen. Eiköhän sellainen jossain vaiheessa tule vastaan, kun riittävästi etsii.
Sinulla näytti olevan rahaa. Helpostihan tuot miehen vaikka ulkomailta. Ei haittaa miehen perhe tai entiset puolisot ja lapset, varsinkaan, jos matka on riittävän pitkä.
Maksat hänelle pientä korvausta ja kas, sinulla on siivottu kämppä ja ruoka valmiina, kun tulet töistä kotiin.
Niin tekevät ne miehetkin , jotka eivät Suomesta löydä mieleistään naista :)