Olen lueskellu jonkin verran näitä kirjoituksia täällä ja huomannut olevan hyvin paljon erilaisia kriisejä parisuhteessa.
Huomaan myös, että kriisin tullessa kyky ajatella oikealla tasolla ajatuksia riistäytyy käsistä ja saa aikaan todellisen katastrofin.
Ollaan niin rikki ja haavoittuvia kaikesta, kuitenkin apua tarvittaisiin ja kipeästi.
Toisin esiin sen, kuinka tärkeää olisi tässä heti alussa saada sitä apua, se ei todellakaan juokse luoksenne vaan pitäisi olla rohkeutta hakea sitä itse.
Omalta kohdaltani voin sanoa,että perheeni on minulle niin tärkeä, että varmasti haen apua ja etsin kanavia avun saantiin.
Olen hakenut ja saanut avun, en itse tiennyt enää miten mistäkin ajatella tai toimia, tilasin ajan seurakunnan perheasiain neuvontaan ja tunsin siellä heti, että minua ei lytätä, vaan kuunnellaan ja kannatellaan elämään uudelleen.
Siellä sitten kävinkin yksin useita kertoja ja pikkuhiljaa on helpottanut .
Nyt en enää itke yksin ollessani, saa nukuttuakin ja voin jo joskus iloitakin joistakin asioista. Eihän ne asiat mielestä ole pois, mutta olen jotenkin oppinut hyväksymään näitä valtavia muutoksia, tosin pelkoakin tulevasta vielä on.
Itselleni sattui niin monia surullisia asioita samaan aikaan, että terapeutti sanoi, että kukaan ei selviä sellaisista ilman apua.
Mikä parasta en riitele tai huuda kenellekään, tunnen olevani turvassa ihan tässä omassa kodissani, kaikkea en saa enää koskaan takaisin.
Paljon on vielä edessä oppimista itselläkin, mutta suunta on oikea. En tarvitse olla kenenkään likaämpäri, minä olen itsenäinen ihminen.
Toivon jokaisen menevän tuonne terapiaan, ei sinne todellakaan tarvitse mennä puolison kanssa ja sinne voi mennä muidenkin asioiden kuin eron ajattelemisen vuoksi.
Minä kerroin kyllä puolisolle ihan selkeästi, että menen terapiaan keskustelemaan, hän ymmärsi asian. Kerroin asioita keskustelusta hänelle rauhallisesti kotona.
Eli olen yrittänyt kaikessa puhua ja tehdä totuuden mukaan, en ole edes yrittänyt valkoisia valheita käyttää hyväksi missään tilanteessa.
Toivon tätä samaa tunnetta, että kyllä täältä suosta noustaan jokaiselle.
Huomaan myös, että kriisin tullessa kyky ajatella oikealla tasolla ajatuksia riistäytyy käsistä ja saa aikaan todellisen katastrofin.
Ollaan niin rikki ja haavoittuvia kaikesta, kuitenkin apua tarvittaisiin ja kipeästi.
Toisin esiin sen, kuinka tärkeää olisi tässä heti alussa saada sitä apua, se ei todellakaan juokse luoksenne vaan pitäisi olla rohkeutta hakea sitä itse.
Omalta kohdaltani voin sanoa,että perheeni on minulle niin tärkeä, että varmasti haen apua ja etsin kanavia avun saantiin.
Olen hakenut ja saanut avun, en itse tiennyt enää miten mistäkin ajatella tai toimia, tilasin ajan seurakunnan perheasiain neuvontaan ja tunsin siellä heti, että minua ei lytätä, vaan kuunnellaan ja kannatellaan elämään uudelleen.
Siellä sitten kävinkin yksin useita kertoja ja pikkuhiljaa on helpottanut .
Nyt en enää itke yksin ollessani, saa nukuttuakin ja voin jo joskus iloitakin joistakin asioista. Eihän ne asiat mielestä ole pois, mutta olen jotenkin oppinut hyväksymään näitä valtavia muutoksia, tosin pelkoakin tulevasta vielä on.
Itselleni sattui niin monia surullisia asioita samaan aikaan, että terapeutti sanoi, että kukaan ei selviä sellaisista ilman apua.
Mikä parasta en riitele tai huuda kenellekään, tunnen olevani turvassa ihan tässä omassa kodissani, kaikkea en saa enää koskaan takaisin.
Paljon on vielä edessä oppimista itselläkin, mutta suunta on oikea. En tarvitse olla kenenkään likaämpäri, minä olen itsenäinen ihminen.
Toivon jokaisen menevän tuonne terapiaan, ei sinne todellakaan tarvitse mennä puolison kanssa ja sinne voi mennä muidenkin asioiden kuin eron ajattelemisen vuoksi.
Minä kerroin kyllä puolisolle ihan selkeästi, että menen terapiaan keskustelemaan, hän ymmärsi asian. Kerroin asioita keskustelusta hänelle rauhallisesti kotona.
Eli olen yrittänyt kaikessa puhua ja tehdä totuuden mukaan, en ole edes yrittänyt valkoisia valheita käyttää hyväksi missään tilanteessa.
Toivon tätä samaa tunnetta, että kyllä täältä suosta noustaan jokaiselle.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.