En tiedä, ovatko muutkin olleet huomaavinaan tämän ATM-ilmiön yleistyneen räjähdysmäisesti muutamassa vuodessa.
Joskus asiaa on selitetty niin, että samanlaisia tyyppejä on ollut aina, mutta anonyymi nettikeskustelumahdollisuus ( nettipornon myötä vääristyneet käsitykset) on tuonut heidät näyttävästi esiin.
Minusta tuntuu, että ongelma on syvemmällä. Jos uskotaan tämän palstan (ja monilla ns. "laudoilla" esitettyihin) juttuihin, niin nämä nykypäivän ATM:t ovat irrallaan melkein kaikesta normaalista kosketuksesta elämään.
Ennenkin on ollut naisettomia miehiä. Ja nykyään on naisettomia, jotka silti ovat kiinni elämässä. On paljon miehiä, jotka käyvät töissä, joilla on kavereita, jotka huolehtivat terveydestään ja ehkä siihen päälle vielä kehittävät itseään opiskellen tai erilaisten taide-, kulttuuri- tai muiden hyvien harrastusten kautta. Puhumattakaan, että toiset ovat osaltaan muuttamassa maailmaa paremmaksi esim. vapaaehtoistyössä.
Näistä elämässä kiinni olevista sinkkumiehistä osa löytää naisen ennemmin tai myöhemmin.
Osa ei. Mutta heilläkin on päivittäin paljon muuta tekemistä ja ajattelemista. Tiedän hyvin, että tulee hetkiä, jolloin mieli ja keho suorastaan huutaa toisen ihmisen läheisyyttä, jotta saisi edes kerran kokea, miltä se tuntuu. Kun niitä hetkiä tulee tarpeeksi, on valmis vaikkapa maistamaan maksettua läheisyyttä (mikä ei suinkaan aina tarkoita Pattayaa tai muita epämääräisiä paikkoja). Vaikka se ei todellista rakkautta olekaan, täyttää se läheisyydenkaipuuta.
Mutta nyky-ATM:llä ei tunnu olevan kiinnostusta edes tähän selviytymisstrategiaan. Luultavasti se johtuu siitä, kun kaikki muukin on hukassa. Valitettavasti nyky-ATM:ää ei pelasta naisen – minkäänlaisen – kosketus. Ensin pitäisi laittaa perusta kuntoon.
Tällaisia mietteitä vanhemmalla ATM:llä (joka vielä reilu 5 vuotta sitten ei ollut edes kuullut koko ATM-termiä).
Joskus asiaa on selitetty niin, että samanlaisia tyyppejä on ollut aina, mutta anonyymi nettikeskustelumahdollisuus ( nettipornon myötä vääristyneet käsitykset) on tuonut heidät näyttävästi esiin.
Minusta tuntuu, että ongelma on syvemmällä. Jos uskotaan tämän palstan (ja monilla ns. "laudoilla" esitettyihin) juttuihin, niin nämä nykypäivän ATM:t ovat irrallaan melkein kaikesta normaalista kosketuksesta elämään.
Ennenkin on ollut naisettomia miehiä. Ja nykyään on naisettomia, jotka silti ovat kiinni elämässä. On paljon miehiä, jotka käyvät töissä, joilla on kavereita, jotka huolehtivat terveydestään ja ehkä siihen päälle vielä kehittävät itseään opiskellen tai erilaisten taide-, kulttuuri- tai muiden hyvien harrastusten kautta. Puhumattakaan, että toiset ovat osaltaan muuttamassa maailmaa paremmaksi esim. vapaaehtoistyössä.
Näistä elämässä kiinni olevista sinkkumiehistä osa löytää naisen ennemmin tai myöhemmin.
Osa ei. Mutta heilläkin on päivittäin paljon muuta tekemistä ja ajattelemista. Tiedän hyvin, että tulee hetkiä, jolloin mieli ja keho suorastaan huutaa toisen ihmisen läheisyyttä, jotta saisi edes kerran kokea, miltä se tuntuu. Kun niitä hetkiä tulee tarpeeksi, on valmis vaikkapa maistamaan maksettua läheisyyttä (mikä ei suinkaan aina tarkoita Pattayaa tai muita epämääräisiä paikkoja). Vaikka se ei todellista rakkautta olekaan, täyttää se läheisyydenkaipuuta.
Mutta nyky-ATM:llä ei tunnu olevan kiinnostusta edes tähän selviytymisstrategiaan. Luultavasti se johtuu siitä, kun kaikki muukin on hukassa. Valitettavasti nyky-ATM:ää ei pelasta naisen – minkäänlaisen – kosketus. Ensin pitäisi laittaa perusta kuntoon.
Tällaisia mietteitä vanhemmalla ATM:llä (joka vielä reilu 5 vuotta sitten ei ollut edes kuullut koko ATM-termiä).
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hieman outo ATM:ksi. Ei niiltä yleensä tule fiksua tekstiä..
Provo?
Joo. Olen seurustellut ja pannut (vieläpä nättiä tyttöä), eikä se minua ahdingostani pelastanut (olen juuri kuvailemasi kaltainen syrjäytynyt ATM). Minulla on masennusta ja persoonallisuushäiriöitä, olen työtön, opintoni ovat jäässä, minulla ei ole kavereita eikä harrastuksia (harrastusten saralla olen yrittänyt hieman aktivoitua viime aikoina).
Kyllä ne ATM:ien ongelmat löytyy korvien välistä. On niitä hulluja ja eriasteen mielenvikaisia ennenkin ollut, uutta on vain se, että siitä syytetään naisia. Vai onko sekään uutta? Tyhmät miehet tuijottavat päivätpitkät pornoa ja luulevat, että heidänkin kuuluisi saada samanlainen pornotyttö. Paitsi että sen pitäisi olla neitsyt, ettei tyttö voi tehdä vertailuja muihin miehiin, sillä ATM:n itsetunto on olematon.
nuo kaikista tyhmimmät oikeasti kuvittelevat, että kunhan nyt vain saisivat sen nuoren pornotytön, niin kaikki heidän ongelmansa katoaisivat taivaan tuuliin. Siksi ne täällä pohtivat kaikenlaisia pakkokeinojakin miten tämä voisi olla mahdollista.
Miksi jaksatta vängätä tuosta neitsyyden vaatimisesta? Oma nätti kumppanini oli oikeasti myös neitsyt. Ei se tietenkään minua yhtään sen enempää pelastanut, mutta miksi noista neitsyys-vaatimuksista tehdään niin iso juttu? Itselläni ei ollut mitään varsinaisia vaatimuksia, mutta olihan se kiva aloittaa ensimmäinen suhde tytön kanssa joka oli neitsyt ja joka ei ollut ennen seurustellut. Eikä niinkään minkään toisen tekemien vertailujen vuoksi, vaan siksi että se tuntui merkityksellisemmältä ja romanttisemmalta.
Juurikin näin, täsmälleen samaa mieltä! Ei se elämänkumppani nyt kaikkea merkitse, vaikka toki iso plussa olisikin. Yksinäisyyttä kannattaa lieventää hakemalla mieluummin hyviä kavereita, niitä ei koskaan ole liikaa.
Tosin täytyy kyllä sanoa, että tietyllä tasolla ymmärrän kroonista yksinäisyyttä ja hellyydenkaipuuta, itsekin synkimpinä aikoinani kärsin tästä paljon. Ikinä vaan ei saa luovuttaa ja lähteä katkeroitumisen poluille, siitä kärsii itse loppupeleissä vain enemmän ja enemmän.
Kyllä se oma elämänkumppani on suuri motivaattori, ehkä suurinkin, mitä tässä elämässä mies voi saada.
Ei se että naapurin Masan mielestä miehen Audi on parempi tai Pena joka pitää miestä nopeampana hiihtäjänä.
Uskon tässä näin että nykyään miehen luonne ei voi olla "atm-piirteitä" sisältävä näille yöelämästä miehen sosiaalisen kuvan saaneille naisille.
Jos mies on esim. hiljainen onko oikein vaatia häntä ruuneberimaiseen supliikkkiin kuin hyvin pieni osa miehistä luonnostaan siihen kykyenee?
tätä ei näytä naiset kästittävän, koska heille puhuminen on kuin hengittäminen: sen puutteen huomaa vasta kun se puuttuu- joskaan naisten puhe on usein "kevyttä" jolla täytetään tila jotta ei tule tunne sosiaalisesta kylmyydestä. Miestä ei yleensä hiljaisuus vaivaa, mikä on ristiriita: nainen käsittää heti että mies on epäkiinnostava, huono mies kun puhetta ei irtoa- eikä nainen voi sanoa mitään koska sosiaalinen edistys on miehen harteilla tilanteena.
Tiedän sen että vaikka miten opiskelee ja jotenkin kipuaa systeemin rattaissa ylös niin se itseisarvona ei tuo mieluista kumppania Sinun kotiovelle. Ihan sama oletko pitkäaikaistyötön vai Di jos mies ei muuten edisty miehenä siihen aikaisempaan verrattuna.
Se duuni millä kumppani saadaan-tulee jokaisen miehen tehdä ensiksi pääkopassaan ajan kanssa. Puhua voi jokaikinen normi mies- se mitä, on jokaisen miehen selvitettävä itselleen mitä naisen kanssa toimiminen on. Toisilla siihen menee vähemmän aikaa, toisilla koko ikänsä.
aina syrjäytyneitä on ollut. nykyään vaan kaikki pääsevät ääneen.