Minun ihannemieheni on luonteeltaan rehellinen, eikä pelaa mitään pelejä. Hän on myös kiltti ja rauhallinen eikä provosoidu pikku asioista. Hän antaa minulle omaa tilaa ja mahdollisuuden seisoa omilla jaloillani, mutta tarpeen vaatiessa auttaa ja suojelee. Ihannemieheni osaa lukea minua ja ymmärtää ajatukseni, vaikka sanoisin vain muutaman sanan. Hän ei kaivele menneitä tai kiusaa minua virheilläni. Toivon häneltä myös kykyä ymmärtää vähän mustempaakin huumoria. Tärkein ominaisuus ihannemiehessäni on kuitenkin se, että hän ei koskaan, ikimaailmassa sanoisi tai ajattelisi olevansa muita ihmisiä parempi, ei tuomitsisi ihmisiä näiden ulkoisten ominaisuuksien perusteella eikä yrittäisi vetää ketään lokaan.
Jääkö hän vain kaukaiseksi päiväuneksi?
Jääkö hän vain kaukaiseksi päiväuneksi?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lyhyesti sanottuna:
Jää. Otan osaa.
.
Pidemmin sanottuna:
Pelien pelaaminen on sinäänsä mahdottomuus, että ihminen tahtoo vaikuttaa toisiin. Täysin pelejä pelaamaton ihminen olisi hyvin pitkälti antisosiaalinen yksilö. Enkä edes tarkoita millään pahalla.
Ihannemiehesi kuulostaa aikalailla siltä kuin itse olet. Onko vaatimattomuus hyve?
Jos pitäisi jonkinlainen kansankielinen profiili luoda ihannemiehestäsi, se olisi jonkinsorttinen "tohvelisankari" joka myös omaisi hyvän sosiaalisen silmän ja luonnollista empatiakykyä myötäelää kaikkien muiden ihmisten tunteita. Jatkuvasti.
.
Ei hyvä...
Toisaalta...onhan tuo vain ihannemies. Ei välttämättömyys/pakko?