Rekisteröidyin nyt sitten tänne..aikaisemmin minut tunnisti nimimerkillä "IsompiLuuseriM34v" ja tästä eteenpäin tällä nimimerkillä.
Asiaan. Työelämävalmennus päättyi tänään ja edessä taas työttömyyttä. Oikeastaan työttömänähän olen olut tämän työelämävalmennuksen aikanakin virallisesti. Mutta nyt ei ole mitään tekemistä arkena enää. Aluksi se voi olla kivaakin. Saa nukkua pitkään aamuisin eikä ole kiire minnekään. Mutta pidemmän päälle alkaa varmasti ahdistamaan. Mulle viikonloput ovat olleet rankinta aikaa viikossa. Ei mitään tekemistä ja totaaliyksin. Nyt se laajenee koko viikkoon ja vielä kun on syksy ja pimeää...huh! No pitää vaan soitella yrityksiin ja etsiä töitä. Se on työtäni nyt sitten. Onneksi sentään pääsen tuonne firmaan missä tein työelämävalmennuksen osa-aikaiseksi työntekijäksi alkaen lokakuun lopussa marraskuun alussa tai siihen pintaan. Ainakin jotain pieniä tuloja saa niistä. Mutta olisi se jo pikkuhiljaa kiva saada se pidempiaikaisempikin työpaikka, että saisi elämää alkaa rakentamaan.
Sinkkuna, yksin ja työttömänä on aika kurja olla. Lisäksi kun aika ärhäkkä flunssa tuntuu olevan tulossa, niin huh! Mutta eiköhän kaikesta tästä selvitä jotenkin.
Mitä teen tänä viikonloppuna? No suunnitelmissa on Star Trek The Next Generation -maratoni. Tsekata siis mahdollisimman monta jaksoa sarjaa. Kaksi ekaa kautta sain juuri katseltua. Vielä olisi kaudet 3-7 katsottavana. Ja kun ne loppuu niin olis 7 kautta Star Trek Deep Space 9:ä ja 7 kautta Star Trek Voyageria...eli katteltavaa löytyisi...mielummin tosin viettäisin sen jossain ihmisten ilmoilla. En vain tiedä missä.
Elämä jatkuu yksinäisyydessä eikä muutosta näy..pitää vaan jaksaa. Star Trekkiä siis kehiin!
Mitäs muut sinkut tekevät viikonloppuna
Asiaan. Työelämävalmennus päättyi tänään ja edessä taas työttömyyttä. Oikeastaan työttömänähän olen olut tämän työelämävalmennuksen aikanakin virallisesti. Mutta nyt ei ole mitään tekemistä arkena enää. Aluksi se voi olla kivaakin. Saa nukkua pitkään aamuisin eikä ole kiire minnekään. Mutta pidemmän päälle alkaa varmasti ahdistamaan. Mulle viikonloput ovat olleet rankinta aikaa viikossa. Ei mitään tekemistä ja totaaliyksin. Nyt se laajenee koko viikkoon ja vielä kun on syksy ja pimeää...huh! No pitää vaan soitella yrityksiin ja etsiä töitä. Se on työtäni nyt sitten. Onneksi sentään pääsen tuonne firmaan missä tein työelämävalmennuksen osa-aikaiseksi työntekijäksi alkaen lokakuun lopussa marraskuun alussa tai siihen pintaan. Ainakin jotain pieniä tuloja saa niistä. Mutta olisi se jo pikkuhiljaa kiva saada se pidempiaikaisempikin työpaikka, että saisi elämää alkaa rakentamaan.
Sinkkuna, yksin ja työttömänä on aika kurja olla. Lisäksi kun aika ärhäkkä flunssa tuntuu olevan tulossa, niin huh! Mutta eiköhän kaikesta tästä selvitä jotenkin.
Mitä teen tänä viikonloppuna? No suunnitelmissa on Star Trek The Next Generation -maratoni. Tsekata siis mahdollisimman monta jaksoa sarjaa. Kaksi ekaa kautta sain juuri katseltua. Vielä olisi kaudet 3-7 katsottavana. Ja kun ne loppuu niin olis 7 kautta Star Trek Deep Space 9:ä ja 7 kautta Star Trek Voyageria...eli katteltavaa löytyisi...mielummin tosin viettäisin sen jossain ihmisten ilmoilla. En vain tiedä missä.
Elämä jatkuu yksinäisyydessä eikä muutosta näy..pitää vaan jaksaa. Star Trekkiä siis kehiin!
Mitäs muut sinkut tekevät viikonloppuna
Vastaukset 31
Vanhimmat
Itse lipitän olutta ja kuuntelen musiikkia, mutta pidä itseäsi onnekkaana koska
pääsit työharjoittelun kautta oikeaan palkkatyöhön.
Itsekin joskus jouduin noihin 9€ per päivä harjoitteluihin ja ei niistä saa kuin
kikkelin otsaan kasvamaan.
Pyöräilyä, siivoilua ja tomaattien kastelua. Viikonloppu pähkinänkuoressa. Mieli tekisi mennä satamaan kuvailemaan, mutta saakelin varkaat veivät kamerankin.
"Työelämävalmennus päättyi tänään ja edessä taas työttömyyttä. "
Minulla päättyi jo kaksi vuotta sitten ;)
"Mutta nyt ei ole mitään tekemistä arkena enää."
Tuo oli itsellänikin pitkään ongelma. Silloin tuntee itsensä rikolliseksi, kun loisii toisten rahoilla eikä saavuta miehistä asemaa työn kautta.
Mutta ilmaista tai halpaa tekemistä lopultakin voi löytää. Eikä rahan puute välttämättä estä ihmistenkään seuraan hakeutumista.
"Onneksi sentään pääsen tuonne firmaan missä tein työelämävalmennuksen osa-aikaiseksi työntekijäksi alkaen lokakuun lopussa marraskuun alussa tai siihen pintaan. Ainakin jotain pieniä tuloja saa niistä.
Mutta tuohan on hiton hyvä juttu!
"Mutta olisi se jo pikkuhiljaa kiva saada se pidempiaikaisempikin työpaikka, että saisi elämää alkaa rakentamaan."
Nälkä kasvaa syödessä?
"Sinkkuna, yksin ja työttömänä on aika kurja olla."
Kyllähän työttömyys laskee itsetuntoa. Rehellisesti sanoen baarissa käynti on juuri siitä syytä vastenmielistä... niinpä kannattaa käydä paljon muuallakin kuin baarissa, jotta edes joskus jaksaa baareissa pyörähtää.
"Mitäs muut sinkut tekevät viikonloppuna"
Salaisuus. Pääsääntö on kuitenkin se, että vain pieni siivu suunnitelmista toteutuu täydellisesti.
Huomenna on pakko pistäytyä ihmisten ilmoilla, tapaamassa satunnaistuttuja pubissa kenties... jos siellä ketään on... soittaa pari puhelua... siivota kämppää... opetella erästä teknistä taitoa....
Ei ketään kiinnosta kela-pummin seura.
Tuli mieleen, että aineenopettajan sijaiseksi pääsee todella helposti peruskouluun, lukioon ja amikseen. Nimenomaan mitään pätevyyttä ei tuolla koulutuksella tarvita sijaishommiin. Olethan sentään FM kemian alalta.
Kuka idiootti menee jonnekin työelämävalmennukseen tai osa-aikaiseen työhön mistä ei tienaa mitään?
Kyllä mielummin olisin vaikka sinkkuna, yksin ja työttömänä. Saa ainakin nukkua koko päivän ja kaupunki antaa ilmaisen asunnon.
Miksi joku haluaa tuhlata elämänsä nukkumiseen??? Yhtäkään päivää et saa ikinä enää takaisin. Jos kuulisit, että sinulla on enää vuosi elinaikaa, niin käyttäisitkö sen nukkumiseen?
Se on mentävä, jos työkkäri laittaa osoituksen. Jos osoitat työhaluttomuutta työhaastattelussa, niin karenssia pukkaa. Työnantaja täyttää haastattelun jälkeen kaavakkeen, jossa kysellään miksi ei valittu kys. henkilöä.
Menisitkö itse mielummin palkattomaan työharjoitteluun?
Jos työstä ei makseta palkkaa sitä ei tarvi ottaa vastaan.
Täällä toinen sinkku ja työtön vätys :D
Sillä erolla, että sulle sentään on töitä tiedossa.
Onnittelut siitä!
Eilen kävin haukkaamassa happea ja nauttimassa ulkoilmasta, siis olin kävelyllä. Muuten oon täs kattellut telkkaria, nörtittänyt, kokkaillut. Pelannut pelikortteja ja lukenut kirjaa. Tänää ajattelin mennä mettää lenkille, puunata siivota kylppärin, tehdä makaronilaatikkoa ja joo...mitäs sitte..nii ja illal ois saunavuoro. Huomenna ajattelin leipoa ja olla vaan...
Näin sinkkumarkkinoita seilanneena, olen aina dissannut työttömiä. Ehkä siksi, että pahimmankin lamakauden aikana pätkätyöllistin itseni ammattiin, jossa työtä on aina riittänyt. Nyt olen kohtuullisessa asemassa, säännöllinen kuukausitulo ja töitä olisi enimmän kuin pystyy tekemään. Nyt kymmenen vuoden pakertamisen jälkeen olen siinä asemassa, että voin alkaa harrastelemaan sen "unelma-ammattini" parissa. Palkan saan edelleen sosiaalialalta. Siksi minulle on aina tuottanut vaikeutta ymmärtää niitä syitä, miksi ihmiset ovat pitkäaikaistyöttömiä. Minulla on vakaa epäilyis syistä, joiden mukaan työpaikassani kaikki siivoustehtävät ovat ulkomaalaisilla. Samaan aikaan suomimiehet nukkuvat kotona työttömyyskorvauksien avulla. Vammaisen ihmisen henkilökohtainen avustaja saa 9,50 tunti. Ilmeisesti tästä korvaamattomasta työstä palkkakorvaus on vähemmän kuin työttömyysavustus. Mikä on kyllä halveksiva korvatillikka yhteiskunnalta näitä ihmisiä kohtaan, jotka jaksavat ponnistella vinkumatta jatkuvasti avustuksia muilta ihmisiltä. Sinkkuilmoituksia selatessani katson aina tulot. Jos matalapalkkamiehellä ei löydy harrastuksista vapaaehtoistoimintaa yhteiskunnan hyväksi, opintoja tms, hän mielestäni joutaakin pötkötellä yksin sohvallaan. Oman työni lisäksi yritän opiskella samaan aikaan unelma-ammattiini ja harrastan vapaaehtoistoimintana vammaisen ihmisen avustamista ostoksille. On se piru vieköön kumma, että matalapalkkanaiset joutuvat pyörittämään koko yhteiskunnan siistimisen, avustamisen ja pyörittämisen, mutta miehiä kurssitetaan jos minkä jonninjoutavan asian tiimoilta sohvalle makaamaan. Ilmoittaudu kunnalla vapaaehtoiseksi ystäväksi jollekkulle, joka ei näe muuta kuin makuuhuoneensa ikkunan ja yritä kantaa vastuusi tästä yhteiskunnasta kuin mies konsanaan. Minusta työttömyyskorvausta ei pitäisi maksaa ollenkaan jos työtön ei kerran viikossa ilmoittaudu jonnekkin kunnantoimintoihin vapaaehtoiseksi. Vaikka sitten nuorten nuorisopajalle mopoja rassaamaan. Sehän nyt liikaa olisi vaadittu, että miehet ryhtyisivät siivoustöitä tekemään......
Pitkän opiskeluputken jälkeen (5 vuotta yliopistossa aikanaan) olisi se hyvä saada ihan kunnon työpaikka. Mitä tulee duunaritöihin, olen niitäkin tehnyt työvoimatoimiston kurssin puitteessa. Mutta koitappa hakea siivoojaksi jne jonnekin ja huomaa ettei pääse koska ei ole tarvittavaa puhdistusalan koulutusta ja muutenkin ylikoulutettu.
Henkilökohtaiseksi avustajaksi jos meinaa ryhtyä, pitää siinäkin olla tiettyjä ominaisuuksia ja koulutusta. Kyllä vammaisen/potilaan hyvinvointi on se tärkein ja siksi siis pitäisi olla ammattitaitoinen henkilö siinä. Minulla ei ole sopivaa koulutusta siihen.
Mitä tulee mopojen rassaamiseen jne, minulla ei itsellä ole edes ajokorttia enkä ymmärrä moottoreista mitään. Muutenkaan työkalut eivät niin sanotusti pysy kädessä. Joten oman alan hommat sopivat mulle pelkästään tai sitten uudelleenkoulutus jos vaan rahat löytyy siihen.
Olen joko epäpätevä tai ylikoulutettu moniin hommiin joita voisin kyllä tehdä.
Mitä opiskelit yliopistossa? Estetiikkaa?
RaovoRitu - yrität ilmeisesti ostaa suorittamisella onnea ja hyväksyntää? Et koe itseäsi muuten ihmiseksikö?
Kun olet aikanaan vainaa, kukaan ei muista raatamistasi eikä ketään kiinnosta. Sukupolvi-pari menee ja kukaan ei enää muista sinun olleen koskaan olemassakaan.
Kemiaa, biokemiaa, tietotekniikkaa.
Jos ei kemian tai biokemian alalta löydy töitä, niin sitten kannattaa panostaa tuohon tietotekniikkaan. Siltä alalta löytyy töitä ainakin pk-seudulta.
Joo, kunhan vain sais jostain rahaa että pääsis yliopistoon opiskelemaan lisää tietotekniikkaa ja samalla vaikka fysiikkaa ja matematiikkaa. Mutta tuilla ei opiskella vaikka se olisikin mahdollista.
Tuilla ja/tai tekemällä jotain osa-aikaista duunia sivussa.
Jossain oli kerran tutkimus siitä miten Suomessa sosiaalialan työntekijöillä on paljon jyrkempiä näkemyksiä siitä että työttömyys ja muu kurjuus on henkilön omaa syytä, kuin muualla Pohjoismaissa. Miksi?
Itse sairastuin masennukseen ja väärin hoidin sitä alkoholilla ja olin pitkään työttömänä. Kun sitten sain itseäni niskasta kiinni, niin en enää kelvannutkaan töihin. Se on aika tarkkaa, että jos on työmarkkinoilta syystä tai toisesta vähänkin pidempään pois, niin takaisin on vaikea päästä.
Työllistin sittemmin itse itseni.
Joo, ja näin palataankin sitten alkuun ja ongelman ytimeen: ei ole töitä siis ei rahaa. Mistäköhän siis löytyisi sellainen työpaikka. No nyt kyllä saan luultavasti jatkaa tuossa samassa paikassa missä olin työelämävalmennuksessa, tuntityöläisenä. Eli teen viikossa varmaan muutaman tunnin. En tiedä tarkkaa milloin alkaa. Saas nyt nähdä paljonko siitä saa. Mutta mielummin siis etsin ihan kunnon paikkaa. Mutta yhtä vaikeaa on löytää osa-aikatyötä kuin vakipaikkaa.
Mut ehkä se tästä. On mulla suunnitelmia. Nyt vaan etsin oikeaa reittiä niiden toteuttamiseen..eli käytännössä rahoitusta.
Vammaisen tai vammautuneen ihmisen avustajaksi ei tarvita mitään koulutusta tai kokemusta. Myös miehet hakevat itsellen avustajia. Mollin sivuilla taitaa olla parhaillaan 14 paikkaa auko. Mikäs estää kouluttautumasta siivoojaksi jos eivät kerran yliopistolukemiset tuo leipää pöytään?
Ei ole rahaa olla opiskelija.
Yksi juttu mitä ihmettelen on se, että kun ( heitän arvion) työttömiä on 200 000 ja avoimia työpaikkoja 10 000, niin miten nämä, jotka sanovat että töitä saa kaikki jotka haluavat, saavat tämän yhtälön toimimaan? Toinen juttu on se, että vaikka avoimia paikkoja on, niin eivät ne kokoajan ole samoja paikkoja, mikä joskus näyttää unohtuvan.
Töitä kyllä on, mutta ei palkanmaksajia. Minusta olisi rakentava ehdotus sellainen, että kun moni jämähtää kotiin, ehkä kärsii masennuksesta tai ahdistuksesta, että järjestettäisiin ainakin aluksi kotona tehtävää työtä, vaikka sitten lapasten kutomista, tai vaikka leipien leipomista ja nämä tuotteet voisi sitten viedä jonnekin myyntiin tai hyväntekeväisyyteen. Väitän myös, että karenssiuhka toimii itseään vastaan siten, ettei moni edes uskalla lähteä kokeilemaan uusia aloja, vaikka nyt tuota avustajan paikkaa.
Pelaan lautapelejä, käyn salilla lenkillä, kirjoitan harkkatyöni loppuun, aloitan kenties toista... Jääpä nähtäväksi, että mitä kaikkea sitä muuten ehtii.
Oletkos aloittaja koettanut hyödyntää aikaasi vaikka jonkin sosiaalisen harrastuksen parissa? Voi olla, että kynnys tutustua muihin on kova, mutta se on lopulta aina sen arvoista. Ei se arkikaan tunnu enää synkältä, kun on joku jolle pahimpia purkaa. Koeta tsempata, vaikka pahalta tuntuisikin. Et varmasti kadu jälkikäteen.
Mitkä harrastukset ovat sosiaalisia?
Sellaiset, missä on helpompi tutustua ihmisiin. As simple as that.
A.P. KIRJOITTAA:
"Mitä tulee duunaritöihin, olen niitäkin tehnyt työvoimatoimiston kurssin puitteessa."
JA
"Muutenkaan työkalut eivät niin sanotusti pysy kädessä."
Miten ihmeessä tämä voi olla mahdollista?
Olen ollut yhdessä maalinvalmistusfirmassa töissä. Ajelin trukkia, autoin maalin purkittamisessa jne. Eli sellaista duunarihommaa. Mutta jos pitäisi juuri alkaa moottoreita rassaamaan jne niin ei onnistu.
Viikonloppu meni kun leivoin pullaa, keitin ison kattilallisen hernekeittoa, katsoin pari dokkaria ja elokuvan sekä satunnaisia videoita netistä, soittelin kitaraa, nostelin puntteja ja pelasin tietokoneella.
Olisi ollut muutakin tekemistä mutta en ehtinyt nyt enempää.
Työttömän kuuluu olla kotona pois ihmisten silmistä.