Mitä pitäisi tehdä, kun mies ei vain suostu tekemään tiettyjä kotitöitä? Imuroinut on neljän vuoden yhdessäolon jälkeen ehkä 3 kertaa, ja nekin hirveän tappelun jälkeen. Pyykit on laittanut koneeseen varmaan kerran, koskaan ei ole laittanut kuivumaan tai viikannut kaappeihin. Kun pyydän häntä niitä joskus laittamaan, hän keksii kyllä keinot miten voi luistaa siitä, esim sanoo "voin pestä ja laittaa pyykit, jos vaihdat autoon lampun". Toki toivon, että hän vaihtaa lampun auton, kun en itse ehkä osaisi, mutta se tarvii tehdä noin kerran vuodessa, ja pyykkejä pitää pestä lapsiperheessä hieman useammin...
Huomaan, että mulle on alkanut tulla vihan tunteita miestäni kohtaan, kun hän katsoo oikeudekseen olla tekemättä tiettyjä lähes päivittäisiä kotiaskareita, vaikka olemme molemmat töissä ja maksamme laskut puoliksi. Eikä hän tee muitakaan kotiaskareita yhtään sen enempää kuin minä, päinvastoin.
Viimeksi eilen räjähdin, kun tulin töistä kotiin ja pyykit oli laittamatta, ja mieheni oli ollut itse päivän kotona lapsen kanssa ja hän moitti minua siitä, kun en ollut saanut aikaseksi niitä laittaa! Kokemuksia samanlaisesta, neuvoja? Pitääkö vaan sietää, kun ei huutaminenkaan auta ja alan olla ihan loppu?
Huomaan, että mulle on alkanut tulla vihan tunteita miestäni kohtaan, kun hän katsoo oikeudekseen olla tekemättä tiettyjä lähes päivittäisiä kotiaskareita, vaikka olemme molemmat töissä ja maksamme laskut puoliksi. Eikä hän tee muitakaan kotiaskareita yhtään sen enempää kuin minä, päinvastoin.
Viimeksi eilen räjähdin, kun tulin töistä kotiin ja pyykit oli laittamatta, ja mieheni oli ollut itse päivän kotona lapsen kanssa ja hän moitti minua siitä, kun en ollut saanut aikaseksi niitä laittaa! Kokemuksia samanlaisesta, neuvoja? Pitääkö vaan sietää, kun ei huutaminenkaan auta ja alan olla ihan loppu?
Vastaukset 72
Vanhimmat
Meillä auttoi se, että muutaman viikon ajan kirjattiin hyvin tarkkaan ylös, että kuinka paljon kotitöitä kumpikin oli tehnyt. Mies huomasi listasta esim. sen, että ruuanlaittoon ja pyykkihuoltoon kuluu yllättävän paljon aikaa.
Olet vain tympääntynyt.
Viikollla syödään valmisruokia tai viikonloppuna tehdään valmiiksi viikon ruuat niin ei siihen hirveesti aikaa mene. Itse miehnä tykkään ruuan laitosta mutta minulle viikolla riittä se kun syön lounaan töissä ja en muuta tarvitse mutta viikonloppuna tehdään kunnon ruokaa. Lapselle taytyy kyllä tehdä ruokaa mutta siitä selviää kun tekee kerralla enemmän.
Jätä miehen pyykki pesemättä.
Listaa kaikki työt ja niihin menevä aika, tarkasta ihan kellosta. Yllätyt ajasta itsekin :)
Sitten vaadit häntä valitsemaan, mitkä työt, alkaa hoitamaan.
Joku vuorottelu ei käy, silloin miehen vuoro jää tekemättä.
Poikani 36v. vaimo 37v. ja 3v. 6v. lapset.
poika imuroi
pesee ikkunat
kylvettää lapset
pesee oman pyykkinsä
Tekee ruuan
Vie matot ulos tuulettumaan ja harjaa
Vaimo hoitaa lasten pyykin omansa = yhdessä lakanat talopesulassa venytys ja rullaus
pyyhkii pölyt
astianpesukoneen hoito ja pesut
Yhdessä kaupassa käynnit
hoitaa kukat
Yhdessä luuttu siivoamiset lattia ja esim. ovet pielet
Yhdessä syötetään lapset kummalle sopii
Hyvin ovat hoitaneet
Pojallani ON joitain etuoikeuksia, mutta tasaantuvat luopumisella muusta...
Huh huh!
Oletko se kontrolloiva anoppi, jonka kylääntulo saa aikaan oikean suursiivouksen pojan perheessä!!??
Huutaminen ei varmaan auta. Tai jos auttaa niin vain sen verran, että mies sen huutamisen takia tekee jotakin, ei sen takia, että tajuaisi miksi hänenkin on osallistuttava kotitöihin.
Meillä mies imuroi ja tekee jotakin pientä muutenkin kuitenkin laskin kerran huvikseni kotitöihin käyttämämme ajan ja tuloksena oli se, että miehellä menee 10 - 30 minuutti päivässä tavallisiin arkiaskareihin, minulla 30 - 180 min per päivä eli eroa on. Myös minun mieheni vetoaa autohuoltoihin ja esim. lumitöihin mutta niitä on aika harvakseltaan kuitenkin. Emme ole oikein yhteisymmärrystä löytäneet ja ikuinen tappeleminenkaan ei kiinnosta. SIispä etenemme kuiten ennen ja pyrin muuttamaan oman asenteeni; kotityöt on joka tapauksessa tehtävä mutta niin kuin itse haluan ja omalla aikataulullani. Jos miehellä on valitettavaa, tehköön itse.
Mutta kyllä pitäisin kiinni periaatteesta, että se joka on vapaapäivänä kotona, tekee myös ne kotihommat. Jos oikein kriittisesti tarkastellaan kotitöitä on nykyisin aika vähän kun koneet hoitavat suurimman osan töistä.
No meillä toimii ainakin se sääntö, että en anna persettä, jos ei kotihommat luonnistu!
Ei se minustakaan ole niin kivaa siinä ilman esileikkejä miehen päällä ratsastella vain miehen äkillisen mielihalun takia, joten jos ei pyykit ole kuivumassa narulla, ei tartte tulla siihen tissejäkään puristelemaan.
Vaikka se saattaa kuulostaa joistakin vallankäytöltä seksin sotkeminen kotihommiin, niin joka tyttö sen tietää, että alkuvuosien kiihkojen jälkeen ne miehen suutelut ja naisen lämmittelyt alkaa olla mennyttä aikaa, mutta vaatiminen itse aktiin kyllä säilyy ja toivomuslistakin miehillä kovenee, joten pieni, tai suurikin apu kotihommissa ei ole yhtään pahaksi, jos meinaa mies vielä sen nautintonsa saada naisen sisällä.
Kokeileppa sitä!
Hyvä taktiikka. Jos vaimo ei tee kaikkia kotitöitä tai 50% kotitöistä + käy töissä, niin se oikeuttaa minut käymään vieraissa. Ei kikkeliä vaimolle jos hän ei viitsi tehdä yhteisen elämän eteen tarpeeksi.
Miksi sotkea sekisä kotihommiin kun niillä ei ole mitään tekemistä keskenään ja niin edelleen. Pitää ensin sekstailla kunnolla ja hoitaa sitä parisuhdetta j asitten jos jää iakaa niin tehdä niitä kotihommia ja niin edelleen. Tarpeeksi kauan kun pihtaa seksiä mieheltä niin ei ole sitä meistakaan kun se rupeaa hakemaan seksin muualta.
Tekeekö miehesi mitään?
Jos tekee, niin mitä?
Oletko parisuhteessa vai asutko kämppäkaverin kanssa?
Aloituksesi viittaa jälkimmäiseen vaihtoehtoon!
Ei hyvältä vaikuta jos ryhdytään töitä listaten jakamaan!
Meillä vaimo ei koskaan vaatinut mitään joten oli, ja on edelleenkin mukava tuottaa hänelle mielihyvää helpottaen hänen puuhiaan.
Kuvaamasi asenne olisi johtanut hyvin pikaiseen eroon!
Niin, tieten on niitäkin naisia, jotka ovat antaneet periksi, tyytyvät asumaan vaikka porsaan kanssa, kun vihjailu siivouksiin johtaisi heti ero-puheisiin ja itse ei vaan jaksa kaikkea tehdä töitten päälle..
Taidat olla aika yhdentekevä vaimollesi, jos ei kerran vaadi sinulta mitään?
Kyllä minusta tasa-arvoinen liitto perustuu siihen, että asioista voi ja pitää pystyä puhumaan, myös toiveistaan ilman ero-uhkailuja.
Ei se siivous saa olla sitä, että se puhtaus tuottaa vain vaimolle hyvää mieltä ja mies röyhistää rintaansa, jos imuroi. Kyllä se siivo huusholli pitäisi olla sille miehellekkin ihan päivästään selvä asia, sotkeehan hänkin siinä ja yleensä enemmän kuin vaimo.
Puhtaus on puoli ruokaa.
Ote edellisestä: - - oli, ja on edelleenkin mukava tuottaa hänelle ( vaimolle ) mielihyvää - -
Siivousta koskien.
Minä nostelen ja kantelen huonekalut ja käsittelen matot.
Vaimo aloittaa imuroinnin.
Minä jatkan imurointia, vaimo aloittaa moppauksen.
Minä jatkan moppausta, vaimo pyyhkii nihkeällä pölyjä.
Minä kantelen matot jotka vaimo sijoittelee paikoilleen.
Viimeeksi nostelen huonekalut paikoilleen.
Menee muuten nopeasti läpi.
Vaimo ei ole koskaan vaatinut tätäkään vaan minusta se nyt vaan kuuluu yhdessä elämiseen!
Sama koskee ruokahuoltoa. Minä hoidan sen ostelusta valmistuksen kautta kattaukseen.
Yhtä kertaa lukuun ottamatta, aina, läpi vuoden.
Samoin, ollessamme muualla kuin kotona, vaimo ei ole yhtenäkään loma- tai matka-aamuna tehnyt aamiaista!
Kotona ollessamme nautimme aamiaiset eri aikaan.
Minä olen aamuvirkku.
Huolimatta huomattavista tuloeroistamme on vaimolla ollut koko avioliiton ( 41v ) aikana käytettävissään kaikki perheen varat ilman mitään tilivelvollisuutta
Joskus mitättömän vähäiset varat, sen jälkeen kohtuullisemmat.
Tätä luetteloa voisi jatkaa pitemmällekin.
KOSKAAN EMME OLE HURPATTANEET MISTÄÄN TASA-ARVOSTA!!!!
Asiat luontuvat itsestään molempia tyydyttävällä tavalla ilman konferensseja tai erillisiä sopimuksia!
No hyvä sinä, varmaan tiedät senkin paremmin kuin vaimosi, saako hän orgasmit kanssasi...
Miksi sekaannut aina vaimosi touhuihin kesken kaiken?
Itseäni kyllä sieppaisi, jos mies kulkisi perässä kuin koira ja aina pitäisi sanoa, no, teeppä sitten itse loput, jos ei kerran kelpaa..?
Se vaikutelma tuosta tulee.
Meillä on siivousvuorot, mies siivoaa alkuviikosta, minä loppuviikosta.
Se tyhjentää astianpesukoneen, joka ehtii ja ripustaa pyykit ja kaupassa käydään aina yhdessä hakemassa viikon ruoat autolla.
Olin pitkään kotiäitinä ja tein silloin kaiken, mutta kun menin töihin,
asiat puhuttiin halki ja kotihommat jaettiin.
Erolla ei ole uhkaillut kumpikaan ja asioista saa sanoa, jos on sanottavaa.
Näin se avioliitto toimii.
Ei 63-vuotinen ole enää 4-kymppisenkään terässä mutta tuntuuhan tuo yhteiselosta nauttivan.
En usko että enää viitsisi teeskennelläkään.
Tuskinpa olisi niin aloitteellinekaan kuin nykyään.
Olipahan outo kysymys!
Yhteys aiheeseen jää minulle hieman hämäräksi!
Sekaantuminen?
Osallistuminen!
Ettei käsitteet menisi sekaisin.
En kulje perässä vaan menen edellä.
Vaihdamme hommia vauhdissa.
Minä jatkan vaimon aloittamaa ja hän ryhtyy seuraavaan, kevyempään vaiheeseen.
Kokonaisaika on lyhyempi joten yhteistä aikaa jää enemmän.
Ei tästä ole sen kummemmin puhuttu.
Eipä vaimo ole huomautellutkaan!
Mistähän tuo ero tuli?
Jos yhteisistä töistä täytyy tehdä protokoolat, vaikka suullisetkin, niin minun arvomaailmani mukaan parisuhteen perusteet ovat heikoilla.
Pyyteettömään auttamiseen ei sellainen kuulu!
Eihän sitä noin usein tartte siivota ja rittää kerran tai kaksi imuroi koska ei ne villakoirat pure ja jos tiskiä on niin ei se haittaa ja kaikkea sopivasti. Itse joskus toppuuttelen naistani että nyt istuskelemaan ja tehdään hommat huomenna.
Kuinka sun mittari oikeen toimii? Minä en ainakaan halua että mies tulee minun reviilille imuroimaan tai pyykkäämään, rassatkoon sitä motariaan siellä tallilla, eipähän ole jaloissa pyörimässä ja edessä.
Kiukustuisin enempi jos ei hän kykenisi tyydyttämään minua täysin seksissä, huomioon ottamisessa kun haluan olla kaunis hänelle. Riittää kun hän ajaa nurmikkoa, raahaa multasäkkiä pihaan, laittaa kattoa, huoltaa autot ja tekee ne miesten hommat mitä milloinkin pitää.
Sinä olet ymmärtänyt homman ytimen. Mies fyysisesti vahvempana joutuu kuitenkin tekemään aina kaikki kantohommat: muutot, renkaanvaihdot, mullan kärräykset, hiekan lapioinnin ja kärräykset, huonekalujen tai suurten ostosten kantamiset, yleensä ruohonleikkuunkin ja raskaat lumityöt (katolta pudottamiset jne.) Mies tekee ne kyllä mielellään varsinkin jos seksielämä toimii.
Täällä nämä "puoliksi kaikki" naukujat ihmettelevät sitä miksi mies ei halua vielä ottaa lisähommia puolista kotitöistä, jotka nainen pystyy hoitamaan. Eikä tämä tarkoita sitä, ettei mies tekisi lainkaan mitään kotihommia: ruoanlaittoa, tiskikoneen täyttöä tai tyhjennystä, pyykinpesua, imurointia ym.
No juurihan tuota se AP "naukui", kun ei saa ukkoa mitään tekemään, höh!
On se vähän eri asia tuokin, kun kaksi kertaa vuodessa vaihtaa renkaat kun nainen tiskaa joka päivä ja sitä multaa nyt ei yleensä kärrätä kuin kerran vuodessa, kun nainen ripustaa pyykit joka toinen päivä, ainakin meillä ja huom! miehen pyykit on siinä mukana.
Teillä miehillä on kumma vertaus aina tuo, kun te teette jonkun asian silloin tällöin, noin se on heti verrannollinen naisen joka päivä tekemään hommaan, vaikka on ihan eri asia tehdä joku homma kerran-parivuodessa, kuin joka päivä, haloo!
Otappa sinäkin joskus ihan lehtiö kätöseen ja merkkaa muutaman päivän ajan ylös, kuka tekee mitäkin, huomaat, että kyllä se naisen työmäärä on kummasti paljon pitenpi, kuin se miehen.
Ja tähän on sitten miehillä se viimeinen veto:"mutta kun me tuodaan enempi palkkaakin siihen talouteen!" Huh!
höpöhöpö!
Se vain on niin, että te ette laske miesten hommia kotitöiksi, ne on miehen velvollisuus tai sitten harrastus. Sitä paitsi en väittänyt, että mies ei tekisi mitään niistä kodin seinien sisäpuolella olevista töistä. Kotitöiksi laskette kaiken kaikkiaan kuitenkin vain pyykkäyksen, imuroinnin ym. vastaavat. ja ne pitää sitten mennä täysin puoliksi. Tietenkin vielä sitten jos olette pois töistä hoitamassa lasta kotona niin sittenkin miehen pitää tehdä kotityöt puoliksi?
Kuules, on tässä oltu kotiäitinäkin ja tietenkin ne kotihommat tekee silloin se kotona oleva, mutta kun nainen menee takaisin töihin, on todella vaikeaa saada se mies ymmärtämään, että siihen se herran passaaminen sitten loppuu!
Mutta onneksi mies on yhtä oppivainen otus kuin koirakin, joten pienellä koulutuksella ne yleensä oppii, että sieltä kotoa saatu malli ei enää avioliitossa nykyään toimi, vaan osansa pitää miehenkin tehdä, kun nainen on töissä.
Ehkä ensi sukupolvi osaa nämäkin asiat tehdä vähän fiksummin, ettei naisten tarvitse enää mitään kotiorjia olla, kun me nykyajan äidit koulitaan ne pojatkin vähän enempi kunnioittamaan naista, mihin nämä nykyajan mukavuushalumiesten äidit eivät ole jaksaneet panostaa riuduttuaan siellä hellan ja työpaikan välillä koko seksittömän loppuelämänsä.
Voi kävikö sulla huono tuuri ettet löytänytkään kunnon miestä itelles? Katso peiliin niin sieltä löytyy syy.
tyypillinen feministi. Monta ulkoa opittua mantraa löytyi tekstistä.
Eikä sulla mitään miestä ole. Tuollaiset feministit saa viettää elämänsä ihan yksinään :D Ota se koira itelle. Voit korvata ne aviomiehen tehtävätkin sillä koiralla, jos paha puute pääsee yllättämään.
Näin se homma vaan menee. Kunnon miehet ja kunnon naiset löytävät toisensa ja ovat tyytyväisiä elämäänsä. Feministeistä ei kukaan tykkää. Kuka sitä nyt valehtelijoista.
Hih hih!
Äläs nyt tukehdu kiukkuusi, kun sait luun kurkkuusi ja kunnolla!
Hyvä tytöt!
Antakaa sovinistipaskalle lisää paskaa niskaan..
heh heh heh!
Minullakin mies alkuun koetti luistella omasta vastuustaan, mutta auttoi kun en vain tehnyt enää kotitöitä. Jätin imuroimatta, tiskit lojumaan pitkin keittiötä ja ruuat laittamatta. Kuitenkin miehellä näkemystä riitti käsitteeseen siisti koti, hyvä ruoka ja puhtaat vaatteet. Ajattelin vain, että todistakoot näkemyksensä tekojensa kautta ja niinpä minä en ole enää vuosiin tarttunut imuriin miehen hallitsessa homman huomattavasti paremmin.Täten olemme saaneet kotityöt sopivasti jaettua ja kumpikin vastaa siitä, mikä itseltään parhaiten luonnistuu.
Yhtä lailla minä teen sitten lumitöitä,olen rempassa mukana ja lähden hanslankariksi autohommiin tai mökillä hoidellaan pilkkeet kimpassa yms. Pidän ulkotöistä, minkä vuoksi meitä myös yhdistää tekeminen. Olen pyytänyt miestä opettamaan, jos en ole osannut jotakin ns. miesten hommaa.
Kertomuksesi mukaan miehesi on aika kehno tapaus. Ei siinä mitään, että on laiska, mutta että rupeaa selittelemään asioita parhain päin (vaihtaa "autoon lampun"). Lisäksi on kanttia arvostella sitä, joka duunia oikeasti painaa.
Et valitettavasti sinäkään anna edustavaa kuvaa itsestäsi. Kerrot, että olet tapellut, tuntenut vihaa, räjähtänyt, huutanut. Se ei ole koskaan, KOSKAAN, puolusteltavissa eikä saa aikaan myönteisiä muutoksia ja tuntemuksia.
Ehkä teidän kannattaisi muuttaa erillisiin asuntoihin, joissa hoidatte lapsia vuoroviikoin. Voitte sitten tapailla romanttisissa merkeissä ilman mitään yhteiselämän stressejä ja näkemysristiriitoja.
No en kyllä itse tuollaisen turjakkeen kanssa enää mitään romanttistakaan haluaisi..
Edellisestä avioliitostani viisastuneena en nykyisessä liitossani vaadi mieheltä mitään kotitöihin liittyvää. Teen mielelläni kaikki kotityöt, jos tarve niin vaatii, enkä laske siihen käytettyä aikaa tai energiaa. Maailman typerin aihen tapella kotitöistä. Asuin eron jälkeen yksin 10 vuotta, ja jouduin silloinkin tekemään kaikki kotityöt yksin.
Haluan palvella miestäni ja huolehtia hänen hyvinvoinnistaan. Ja ihme kyllä -- hän tekee juuri samoin minulle. Toista niin huomaavaista ja avuliasta miestä ei maailmassa ole. Mitäs siitä, jos hoidan pyykit tai imuroin!! Hän laittaa mulle ruokaa, ostaa ihania lahjoja ja hemmottelee kaikin tavoin -- eikä vähiten sängyssä.
Olen vaan oppinut sen, mitä vähemmän vaadit, sitä enemmän saat.
Tämä ei ole provo.
Niin, helppoahan se on, kun ei enää ole lapsia siinä jaloissa.
Naurettavaahan olisikaan passauttaa miehellä itseään!
Anna sitä pimppiäkin sitten tarpeeksi, ettei tartte mennä naapurin rouvan hoteisiin sitä hakemaan.
Koita kestää. Taitaa olla kasvatuksen tulosta, joten jos ei opi uusia tapoja niin jätä pyykit ja mies. Mies vaikuttaa yksinkertaiselta tai tyhmältä.
On myös miehiä jotka osallistuu kodin askareihin ja ilman kehotuksia....
Saahan sitä riidan kaikesta, minusta on hyvä jos mies ymmärtää, että miehen voimat riittävät paremmin mattojen puisteluun, odotan kuitenkin kunnollista puhdistusta. Samoin on suurien huonekalijen siirteleminen.
En ole suuremmin miestäni mihinkään vaatinut, aikaisemmin oli kotihommat aika vähäistä, nyt jo ottaa imurin itsekin käteen ja hoitaa tiskikoneen aika usein. Samoin on ruvennut laittamaan aamupalan, joten olen iloinen täsätä muutoksesta.
"voin pestä ja laittaa pyykit, jos vaihdat autoon lampun"
Mitähän miehesi pitäisi, jos tartut tuohon ehdotukseen? Ei taida olla kovin iso temppu sinulle opetella vaihtamaan lamppu autoon. Jos sinä lupaat miehellesi vaihtaan lampun autoon aina kun tarvitsee, ja hän taas siitä hyvästä ottaa pyykit kokonaan hoitaakseen.
Todella turha riidanaihe on kytätä kotitöiden määrää. On niin pikkujuttu hoitaa hommia sen joka ehtii ja osaa, ettei niitä ole tarpeen vertailla ja laskea. Ei todellakaan tarvitsisi suhtautua niin tiukasti asioihin, jotka voisi sivuuttaa vähemmälläkin.
Jos on rakkautta ja halua huomioida ja ilahduttaa toisiaan, autetaan toisiaan puolin ja toisin ja koetaan auttamisen iloa. Kotitöiden kautta halutaan osoittaa rakkautta ja arvostusta toisiaan kohtaan, se ei tapahdu niin että esitetään toisilleen vaatimuksia. Hyvä esimerkki tällaisesta suhtautumisesta täällä on nimim. 67-vuotias - avioliitto ei ole kilpakenttä traloudellisestikaan, vaan yhteinen yritys kaikin puolin.
Taitaa mennä myös niin, että jos on rakkautta, arvostusta ja hellyyttä, niin kotitöillä ei ole merkitystä, mutta jos menee muuten huonosti niin katkeruus puretaan kotitöissä.
Hyvin sanoi myös uusirouva50vee "mitä vähemmän vaadit, sitä enemmän saat" Voisi vielä lisätä, että tee toiselle sellaista mitä haluaisit itsellesi. Siinä olisi ratkaisu moneen aviopulmaan
pese vaan omat pyykkisi, niin miehes varmaan oppii jossain vaihees pesemään omat vaatteensä jollei halua laittaa pas..kasia ja haisevia vaatteita päälle. Älä myöskään tiskaa sen astioita vaan jätä siihen ja sano sille et heität ne roskiin sitten niin miehelläsi ei ole kohta lautasia mistä syödä.
Voihan sitäkin yrittää, että lähdetään nollatilanteesta eli siitä, että kukaan ei tee kotona mitään, ja hinnoitellaan kaikki hommat paperilla. Ehkä voisit pitää vaikka muutaman viikon oikein rokulia niin, että huolehdit vain lapsista ja sinun ja lasten ruoista, jotta saat miehen uskomaan, että nollasta todellakin nyt lähdetään. Torju kaikki manipuloinnit, kuten se että hän alkaa vaatia jotain palvelusta ja syyllistämään sinua. Sano, että tämä on yhteinen koti, joten tehdäänpä yhdessä yhteiset säännöt tai sitten ollaan niin kuin pellossa.
Kyllä ne tekemättömät kotityöt harmittaa, mutta kun miestään ei voi muuttaa niin muutin omaa käyttäytymistäni.
Ensiksikin kiitos miehelle siitä, että puuhaa ja leikkii lapsen kanssa. Vie aktiivisesti ulkoilemaan, liikkumaan, tapahtumiin jne..
Toiseksi saan joka aamu kahvin ja voikkuleivät nauttia valmiina.
Kolmanneksi käy kaupassa kun vaan muistan kirjoitaa ostoslistan.
Niinpä nalkuttamisen sijjaan keskityn tekemiseen. Siivoan, hoidan astiat koneeseen ja pois sieltä, valmistan ruoat, pesen ja silitän vaatteet ja mankeloin lakanat. Vien miehen puvut pesulaan ja haen ne pois sieltä. Pesen ikkunat, pidän puhtaana kuistin, terassin ja teen pihatyöt myös talvella lumityöt, puhdistan räystäskourut ja siivoan autot, autotallin ja varaston, teen polttopuut tekkaan jne... Listaa voisi jatkaa, mutta kun se ei johda mihinkään. Autot ajetaan huoltoon joten niitä ei tarvitse itse huoltaa, eikä uusia autoja enää itse huolleta.
Joten keskityn siihen mistä on apua itselle ja perheelle. Positiivista on se että pihatöiden jälkeen ei tarvitse niin paljoa kuntosalilla huhkia eikä tarvitse riidellä kotitöistä : D
Seksillä ja kotitöillä ei ole muuta yhteyttä kuin se, että päivän raatamisen jälkeen voi nukahtaa heti kun sänkyyn pääsee. Sekään ei ole ongelma, kun mieheni seksuaalinen aktiivisuus väheni hänen täytettyä 40. Kaikkea ei voi saada, mutta näillä mennään...
..ja onhan tytön paras ystävä, hieromasauva keksitty!
Mitä jos palkkaat teille siivoajan ja pistät laskut menemään miehesi nimiin?
Sen sijaan, että annat miehen selvästi provosoida sinua, on ehkä kasvanut perheessä jossa on naisten työt eikä selvästi tikkua sen vuoksi ristiin laita..niin lakkaa välittämästä. Hoida vain omat vaatteesi, omat ruokasi, omat laskusi jne. niin kyllä menee viesti perille.
Ikävä sanoa, mutta sitä saa mitä tilaa. Menit naimisiin tietäen millainen mies on. Turha sitä nyt on valittaa ettei asiat menneetkään kuten halusit. Mies ei tuosta muutu ellet ota tosi radikaaleja keinoja esiin. Jos on pokkaa niin keinoja kyllä löytyy ja miehen saa kyllä tajuamaan asian. Olet liian kiltti. Nalkuttamisesta ei tosiaan ole mitään hyötyä. Jos haluat muutosta ala kohdella miestä kuten hän olisi unelmamiehesi, kehu kaikesta tekemisestä ja anna nätti hymy joka kerta niin kyllä alkaa tapahtua, jos on yhtään kehun tarpeessa oleva mies.
Jos tällainen mies nalkuttaa kerrankin jostain tekemättömästä työstä muuta kuin hyökkäys-puolustukseksi estääkseen sinun valituksesi, niin kyllä tämä homma saa minusta jäädä jatkossa aina hänelle. Ja se siivoojan hankkiminen olisi varmasti ihan kiva juttu. Tekisi ainakin viikkosiivot edes joka toinen viikko. Ei kun kilpailuttamaan!
Hankkimalla toisen miehen...jos sen nykyisen pitäisi ne tehdä, niin keskustelua lasillisen ääressä. Jos et pääse sopimukseen niin.....no päätös on sinun....
kyllähän sinä naisena tiedät että se on sinun tehtäväsi imuroida!
Miten niin ei suostu pesemään pyykkiä tai imuroimaan? Ihan sama kuin itse kieltäytyisin käymästä töissä tai vessassa. Ei sitä niin vain voi olla tekemättä pakollisia asioita. Kyllähän nyt normaali ihminen haluaa tehdä mahdollisimman paljon kotitöitä, jotta puoliso pysyy iloisena. Muuten vähäinen yhteinen vapaa-aika menee typerään kinasteluun.
Olen joskus käynyt kylässä paikassa jossa joka ikinen astia oli likaisena tiskipöydällä ja käytössä oli kertakäyttöastiat.
Melkosta vääntöä :)
Vaikuttaa siltä että miehesi on (kuten yllä) mammanpoika jota oma äiti on paaponut ja passannut pienestä pitäen.
Kyse on opitusta toimintamallista.
Sinusta on nyt vaan tullut hänelle uusi äiti jonka odotetaan auliisti palvelevan.
Koita nyt luoda ihan henkevä keskusteluyhteys sen kanssa. Kerro ettet ole sen äiti ja odotat hänenkin osallistuvan kotitöihin. Tirauta vaikka pari kyyneltä jos tarvis.
Lampunvaihtoon tms vertailu on lapsellista. Samoin huutaminen tai seksillä kiristäminen. Se tuskin ainakaan parantaa suhdettanne.
Mulk..ku mikä mulk..ku sun miehes.
No, me on asuttu noin 5 vuotta yhdessä ja sinä aikana mies on imuroinut ehkä 2-3 kertaa (huonosti, nurkat pyöreästi jne. tietenkin). Jopa silloin kun mun käsi oli kipsissä, ei viitsinyt mopata lattiaa, vaan mun piti siivota vaikken olisi saanut rasittaa kättäni. Tiskasi tuolloin kerran (nykyisin on onneksi astianpesukone, mutta ei se sinnekään laita astioita, vaan jättää pöydälle, että minä laitan siitä). Pyykkejä on pessyt muistaakseni kerran yhdessäelomme aikana (minä laitoin nekin kuivumaan) eikä koskaan ole niitä tietenkään kaappiin viikannut. Joskus alkuaikoina hän laittoi ruokaa, kun mä en osannut, mutta koulutti mut sitten siihenkin hommaan, joten mä teen ruoan nykyisin aina. Kissan hiekkalaatikon on siivonnut kerran 2,5 vuoden aikana.
Sitten ihmettelee, kun mua ei pariin vuoteen ole innostanut sekstailla. Tosi harvoin saan häneltä hellyyttä tai pusuja, joita kaipaisin kovasti, aina on vaan muna pystyssä nylkyttämässä reittä vasten ja sitten nopeasti sisään ja ulos ja nukkumaan.
Mutta joo, jos ihmisillä on erilaiset siisteyskäsitykset, niin ei siinä oikeasti voi muuta kuin suomi24:n palstalle uikuttaa.
Vaimoke1, ilmoitapa miehellesi vakavalla naamalla, että aiot lopettaa työssäkäynnin ja jäädä kotiin, että voit tehdä kaikki kotityöt ilman miehen apua. Useimmat miehet ovat sen verran rahanahneita, että voi tepsiäkin. Teoriassa ainakin....
Siivous, tiskit, pyykit ja kakarat ovat yksiselitteisesti akkojen hommaa, kuten on myös ruoanlaitto. Toki on myös erikoistapauksia/juhlapäiviä jolloin ruoanlaittoa ei kertakaikkiaan voi jättää hameväen vastuulle. Silloin on miehen tuotava osaamisensa myös keittiöön.
Ei kyllä kannata mennä naimisiin ja hankkia lapsia jos vastassa on huutoa siivouksesta tai jopa kiristystä seksillä. Järjetöntä! Kyllä tasapaino pitää olla
jo ihan luontaisestikin. Sekä miesten että naisten tulisikin rajoittaa käsityksiään siitä "miten asioiden pitäisi olla", ja vain elää ja nauttia! Ei pidä skitsottaa siittä näyttääkö koti nyt kuin naistenlehdissä esitellyt asunnot....... pitää vain elää ja olla! Turha asettaa mitään vaatimuksia kenenkään sen suhteen miten ja milloin asiat tulee olla tehtynä ym. totaalista paskaa.
Monet ongelmat nousevat juuri noista jo kotona tulleista sairaista käsityksistä sen suhteen "miten pitää elää", oli sitten kyse kodin asioista tai seksistä. Seksin käyttäminen vallan välineenä on alhaista ja lapsellista. Sekä mieheltä että naiselta.
Enpä haluaisi tuollaisia elämiä missä monet tuntuvat jumittavan.
Eipä ole onneksi pakko! Joillakin vain tuntuu olevan pakko lisääntyä,
se on sitten järjetöntä kun niitä pentuja vain "tulee", kun pitäisi pysähtyä
ja ERIKSEEN harkita aina ennen kuin lasta aletaan hankkimaan. Ne pitää
hankkia, ei vain että "niitä nyt tulee". Jumalauta! Ei ole ihmekään kun talot rappioituvat yleisessä degeneraatiossa. Kaikilla ihmisillä ei pitäisi olla oikeutta/mahdollisuutta hankkia lapsia.
Lepoa, nautintoa, leikkiä, iloja, yllätyksiä, löytöjä.... sitä ihminen tarvitsee. Turha skitsottaa pyykeistä jos voi rakastella ja olla LÄSNÄ.
Minä ainakin olen. Nautin. En skitsota maallisista.
Toimii. Ja potkii.....
Voi teitä! Vapautuisitte. Suunnatkaa katseenne henkiseen valoon joka loistaa Itsestänne. Nauratatte ja säälitätte nyt yhtä aikaa.
"Turha asettaa mitään vaatimuksia kenenkään sen suhteen miten ja milloin asiat tulee olla tehtynä ym. totaalista ******."
Juu ei. Meillä lopetin vaatimusten asettamisen, mutta lopetin myös itse puolesta tekemisen. Mies kun ei oma aloitteisesti tee mitään. Niinpä pihalla on syystyöt tekemättä. Pihapaviljonki mätänee sateeseen ja jää pakkasten alle. Lämmitys halot makaa maassa vaikka puuvajan kävi pystyttämässä yritys. Autotallissa on roskapusseja ymv. kun mies työntää ne sinne, kun ei laiskuuttaan viitsi viedä perille saakka jne..
Sisällä miehen likaiset kalsarit, sukat ja paidat lojuu pitkin lattioita, lakanoita en ole vaihtanut kuin omalle puolelleni niin miehellä ne on ollut vaihtamatta puolivuotta. Otin toisen vessan omaan käyttöön. Miehen wc-pönttö on ulosteen peitossa jne...
Olen muuttamassa ensikuussa tästä sekamelskasta pois, koska en jaksa enää katsoa toisen sikailua ja saamattomutta! Jokainen tehköön kotityöt silloin kun huvittaa, mutta löytyy miehiä joita ei huvita koskaan!
En jaksanut lukea tätä ketjua, mutta jos kerran keljuttaa, ilmoita rauhallisesti, että olet saanut kylliksesi ja että jätät hänen vaatteensa pesemättä, kunnes ymmärtää asian. Jos uhkaa olla vaihtamatta lamppua tms. älä sano mitään. Voit sen lampun vaihdattaa varsin hyvin jollain muullakin, sukulaisellasi, ystäväsi miehellä, tai vaikka korjaamolla. Älä kiristä millään, totea vain asia. Minä olen ollut eron jälkeen useampia vuosia yksikseni (en vastaavan asian takia) ja usko pois monen asian osaa itsekin, kun vain tekee. Luultavasti jossain vaiheessa, ottaa asian puheeksi, vie pyykit äidilleen tai pesee ne itse. Kerrohan kuinka kävi. :) Muista rauhallisuus!
Ja jos käy niin hullusti, että miehesi ei tuosta oppinut mitään, niin sitten onkin miehen vaihto edessä, mutta sinä vapaa pään kiristyksestä....
Jos mä olisin sinä niin en pesisi miehes pyykkejä vaan heittäsin vaikka roskiin haisemaan jos itse on niin perk..eleen avuton ettei osaa niitä laittaa koneeseen ja kuivumaan. Kyllä joku roti pitää olla suhteessa et vaimo/ tyttöystävä ei ole mikään palvelija. Kotihommat pitää hoitaa 50 / 50.
Oi, mikä ihana nuori mies!
Uutisissa sanottiin, että oman paikkakunnan sosiaalitoimistosta voi pyytää kotiapua, esimerkiksi siivousapua, myös ihan tavallinen lapsiperhe, joka elää ruuhkavuosia. Se helpottaisi arkeasi ja myös kiukkuasi.
Toiseksi tuo vinkki, että peset vain omat ja lastesi vaatteet on meillä ainakin toiminut. Miehen oli ihan pakko pestä vaatteensa, kun vain jätin ne pesemättä. Koita keksiä kaikki, mitä miehesi on PAKKO tehdä jos et sitä tee.
Meillä esimerkiksi mies ei myöskään käynyt koskaan ruokakaupassa ja pikkuhiljaa totesin, että maksan siten yhteisiä menoja 400€/kk enemmän kuin mieheni. Aloin sitten vain ostaa kaupasta vain mitä minun teki mieli. Pidin lopulta viimeistä vessapaperirullaakin piilossa omaan käyttöön, sillä mies ei koskaan ostanut edes vessapaperia. Suihkugeeliksikin valitsin tahallani niin naisellisen tuoksun ettei mieheni viitsinyt sitä käyttää. Kyllä se mies sitten vääntäytyi ostamaan pihviä ja kaljaa ja sitä suihkugeeliä ja vessapaperia kun niitä ei enää ilmestynyt kotiin automaattisesti.
Maksan edelleen enemmän kuussa kuin mieheni ja teen kotitöistä 80%, kerrostaloasunnossa. "Miesten töitä" meillä ei ole, eikä autoa. Miehellä on lisäksi helppo työ ja lepsut työajat, ei mikään uraohjus, jolla olisi aika kortilla. Mies on alkanut haaveilla kovaäänisesti sinkkuelämästä, kun avioelämä on niin stressaavaa, on kuulemma liikaa riitaa rahasta ja kotitöistä...
Tänne on tullut paljon hyviä vastauksia, kiitos niistä! :) Tosiaan ehdotin miehelleni kotitöiden ja niihin menneen ajan kirjaamista, ja oli kuulemma aivan typerää.... No se nyt sitten jäi ainakin toistaseks (harkitsen kyllä vielä listan esille ottamista, vaikka ymmärrän, että saattaa kiristää ilmapiiriä). Kuitenkin pientä parannusta miehen puolelta on ollut aistittavissa. Tajusi kai, että olin jo hermoromahduksen partaalla...
Mies osti rikkaimurin, jolla on suostunut sitten imuroimaan ja on jopa viikannut pyykkejä muutaman kerran oma-alotteisesti! Edelleen teen suurimman osan kotitöistä, käyn kaupassa jne, eikä se mua edes haittaa niin paljon kun se, että aikaisemmin mies vaan katsoi oikeudekseen ilman sen kummempia selittelyitä kieltäytyä tietyistä itselleen epämieluisista, mutta kuitenkin lapsiperheessä lähes päivittäisistä kotitöistä.
Mahdotontahan se on tasan 50/50 hommia jakaa, toiset on energisempiä kun toiset ja arvostavat siistiä kotia enemmän. Siivoushullu en tosin tod ole itsekään, vaan melko suurpiirteinen. Jos olisin niin varmasti olisin ihan jonkun muun kanssa naimisissa!!
Älä tee yksin kotihommia, jos olet töissäkin.
Mä jätin kylmän rauhallisesti tiskit tiskaamatta ja vaatteet pesemättä, kun mies yritti laistaa osuudestaan.Auttoi hyvin, kun ei enää löytynyt lautasta kaapista eikä ruokaakaan.
Monet miehet pitävät naista talouskoneena, joka vaihdetaan toimivampaan viisikymppisenä.
Mun ei tartte ainakaan silloin olla katkera tekemistäni töistä,koska en ole passannut miestä.Meillä mies tekee enemmän,koska itse hoidan lasta huomattavasti enemmän.
Itse miehenä tykkään imuroida. Imuroin 2-3 kertaa viikossa, pesen omat vaatteeni ja tiskaan omat tiskini. Mulla ei ole koskaan tiskejä likaisina vaan tiskaan heti syömisen jälkeen niin ei niitä tiskejä keräänny. Asun kyllä yksin mut siivoisin mielelläni jos olisi tyttöystävä.
Jos en olis naimisissa, niin kosin sua ;D
Kyllä minä niin sika olisin että jäis tasan tarkkaan ukon pyykit pesemättä, ja ruoat lapsille, mutta ukolle olis joka kerta varattu saarioisten roiskeläppä.
Sanosin että:
"hittojakos muakaan kiinnostaa jos tälle linjalle lähetään. Mulla on yksi lapsi ja toista en halua, jos aikuinen mies äidin hoitoa haluaa, niin muuttaa sitten oman äidin luo, helpompaa se on se on kattoa yhtä vaippaikästä, kun vaippaikästä ja teini angstaajaa"
Pidä vaan puoles, jos ootte perhana muksun hommannu, niin kyllä se sillon on molempien homma tasapuolisesti. Ei kukaan ole mikään itsestään selvä kotiorja, oli se sitten mies tai nainen.
Ja jos se ukkos kitisee jostain auton lampun vaihosta, niin sano sille että peset sillon vastaavasti joka kerta koneellisen sen pyykkiä, kun se vaihtaa autoon sen hemputin lampun, että voipi siitä sitten laskea pienessä mielessään että peset yhden koneellisen ukkos pyykkiä kerran vuoteen.
oho.. hehe... taisin angstata sen verran paljon asiasta, että just poksahti täällä kattolamppu ;D
Mutta hyvät naiset, kuka teillä vaihtaa lamput, korjaa polkupyörän tai ruohonleikkurin, virittää tv:n, avaa tukkoisen putken, pilkkoo puut, leikkaa orapihlaja-aidan, korjaa lauta-aidan, virittää jouluvalot pihatuijaan, asentaa palohälyttimen, kuskaa autolla kampaajalle, voitelee sukset, voitelee kaverinkin sukset, korjaa öljylämmittimen, hiekoittaa pihatien, korjaa repsottavan ovilistan ja katkenneen tuolinjalan, vaihtaa autoon öljyt että pääset kauppaan ostamaan pesupulveria, vaihtaa autoon talvirenkaat ja käy ostamassa uuden imurin jne. jne.
Oletteko koskaan kehuneet miehiänne mistään vai onko elämänne pelkkää nalkutusta? Yhteiselämä sisältää paljon muutakin kuin imurointia ja pyykin pesua.
itse en öljyjä osaa vaihtaa, eikä öljylämmittimiä tarvita, mutta kaiken muun osaan itsekkin tehdä, ja teen jos paikalle ensin ehdin. Etenkin halkojen hakkuu on lempi hommaani. Viimeks täällä sulattelin talon putket kun ukko oli töissä.
Kyllä sä oot aika käsi, on pakko sanoa!!! Opettele nyt hyvä nainen vaihtamaan edes se LAMPPU!!!!!
Meillä hommat tekee se kuka kerkiää, eikä kumpikaan ole mikään kotiorja. Hitto jos toisella on aikaa, niin sillon pitää tapahtua eikä jäädä odottelemaan että toinen sen tekee.
Huokaus vaan itsellesi!!
En missään kohdassa puhunut itsestäni vaan tein yleismaallisia kysymyksiä nalkuttaville vaimoille koska usein tuntuu unohtuvat ne miehen tekemiset mitkä voivat kuitenkin olla kotona muutakin kuin pyykkäämistä ja imurointia.
MINÄ osaan myös hakata halkoja ja pidän siitä, osaan vaihtaa lampun ja osaan jopa vaihtaa öljyt.
Olin yksinhuoltaja lapseni syntymästä hänen poismuuttoonsa asti joten tein itse myös ne "miesten" hommat. Nyt minulla on mies joka kyllä imuroi, pesee pyykkiä ja tekee mielellään ruokaa. Viimeksi minä maalasin lattiaa kun hän kokkasi.
Kysymys ei ollut minusta eikä näköjään sinustakaan kun teillä näyttää hommat sujuvan. MIKSI siis noin kiivastuit?
En kiivastunut, vaan pottuilin suoraan päin naamaa.
Kyllä toi ap kuule ihan asiasta sanoo, vai onko sulla luetun ymmärtäminen jotenkin hukassa?
Toivottavasti toi ap on saanut ukkonsa ruotuun kun kirjoitti ton yli vuosi sitten. Vai vieläköhän se siellä huutaa kun on tässä vuoden mittaan joutunut pesemään useamman pyykkikoneellisen. Voiskohan se ihan ensiksi lopettaa huutamisen ja keskustella asiasta ukkonsa kanssa ja sanoa ettei JAKSA yksin tehdä kaikkea.
Ei se minusta ainakaan ihan asiasta sano, sehän kertoi huutavansa. Vai luinko väärin?
Kauheen äkäsiä akkoja täällä, varmaan niitten ukot pettää ja samat akat räpättää täällä ja tuolla uskottomuuspalstalla!
Kotitöiden jakautumisen perusteena tulee olla oma-aloitteinen halu tehdä kumppanin olo ja elämä mehdollisimman helpoksi ja miellyttäväksi.
Tämä toimii hyvin kun molemmilla on sama periaate.
Eletään kykyjen ja tilanteiden mukaan.
Silloin ollaan jo pielessä jos töitä täytyy käskyttää tai edes järjestelmällisesti vuorottaa.
Meillä minä en laske värisokeaa miestäni pilaamaan pyykkejä ja tiskikoneen panostuskin sujuu minulta paremmin.
Mieheni hermoilee vaatteiden vetoketjujen kanssa mutta vastaavasti tekee aina kaikkien jalkineiden sesonkihuollot.
Ukko harrastaa kokkausta ja korjaa jälkensä suurin piirtein.
Kerran viikossa tyhjennän tiskipöydän sille kertyneistä, osittain tiskatuista astioista.
Siivouksista mieheni tekee kehoittamatta suurimman osan.
Koskaan ei kumpikaan ole määrännyt, tai edes kehoittanut toista tekemään mitään.
Äärimmillään jompi kumpi on saattanut kysyä "oletko aikonut vai teenkö minä"?
Onse kauheen rasittavaa laittaa pyykit koneeseen ja kone päälle. Siihen menee ehkä 15 sekuntia aikaa. Sitten pyykit kuivumaan. Siihen menee 1 minuutti aikaa.
Mä pesen lähes joka päivä pyykkii. Imuroin kaks-kolme kertaa viikos. Sekin o kauheen rasittavaa joistakin mut minusta ei kun en tykkää pölyjen keskellä asua.
Ainahan voit jättää miehen pyykit pesemättä...
Olen ollut mieheni kanssa yhdessä 15 vuotta ja yhden käden sormilla on laskettavissa ne kerrat kun mies on laittanut pyykin koneeseen pyykit ja koneen päälle. (Hän ei muka osaa käyttää konetta ja ei tiedä mitkä pyykit voi laittaa samaan koneelliseen ja mihin asteeseen jne.) Pyykit narulle kuivamaan ehkä muutaman kerran useammin. Niistä ehkä pari krt ilman, että olen pyytänyt. Omia puhtaita vaatteitaan on joskus laittanut kaappiin, minun tai lapsen ei varmaan koskaan. Mutta en ole asiaa jotenkin nähnyt ongelmana (sitä kylläkin, jos ei laita likaisia vaatteitaan pyykkikoriin tai vaatteet on aina väärässä korissa). Mies tekee kyllä muita hommia, esim. imuroi. On miehiä, jotka eivät koskaan siivoa.
Mutta meillä välejä kiristää se, että miehen mielestä minun pitäisi siivota, ethdä lumityöt ym. samalla kun hoidan lasta. Mies taas voi siivota tms., kun minä hoidan lasta ja jopa menen ulos tai asioille siksi aikaa lapsen kanssa. Pienen lapsen kanssa kotihommat ei suju niin helposti kun ilman lasta. Ja miehen omat askareet on aina ykkössijalla. Tai ei ne nyt omia ole, kyllä nekin yhteiseksi hyväksi tulee. Ja meillä usein on riitaa siitä, kumpi tekee enemmän kotitöitä.
Tuo varmaan olisi hyvä, että kirjaa kaikki kotitehtävät ylös. Olen vain ajatellut, että onko siinä mitään järkeä enää ja alkaako avioliitto vedellä viimeisiään, jos pitää kirjata ylös mitä hommia on tehnyt. Mutta ehkä se ei niin ole.
Pyykkiexpertti! Tunnen itseni sellaiseksi.
Vaimoni ei laske minua pesukoneelle enkä sille hirveästi hingukaan.
Pelkää minun tuhoavan tekstiilejä.
Olen erikoistunut lakanoiden ja tyynypäällisten pesuun.
Vaimon ollessa omilla reisuillaan olen aina tehnyt suursiivouksen ennen hänen paluutaan.
Jokunen vuosi sitten, kun siivouksen yllätysmomentti oli kadonnut, päätin yllättää hänet vuodevaatepyykillä.
Klonin pyykkisaavista ko. tekstiilit ja raahasin ne läheiseen pesulaan.
Sain ne takaisin hyvissä ajoin.
Nähdessään lakanat komeron hyllyillä iski elämäni sulostuttajaan epäily, etten olisi itse hoitanut tekstiilejä kotikoneella.
Epäily loukkasi minua syvästi mutta tottahan se oli.
Tuon jälkeen minut on valtuutettu vuodevaatteiden pesuexpertiksi.
Kirjaviin en saa, enkä haluakaan puuttua.
;-) Heh hee, hauska tarina! Mukavaa lukea täältä joskus jotain joka saa hymyilemään. Täällä kun enemmän tunnutaan vaan haukkuvan, hau hau.
> P - i. Haluaisin ymmärtää positiivisen viestisi olevan suunnattu minulle!
Tuossa, yhtä tosielämän episodia kuvaavassa hengentuotteessani on myös sanoma joka lienee enemmistölle itsestään selvä.
Pienistä, arkisista, käytännön asoista ei kannata tehdä periaattetason kynnyskysymyksiä!
Kyllä oli juuri sinulle laiska-lasse!
Ja totta tuo yllä, positiivisesti arki eteenpäin yhdessä, silloin parisuhde soljuu kuin puhdas, valkea lakana tuulessa! Usein se tajutaan vasta sitten kun tuleekin arkeen ne oikeasti suuret murheet.