Monet perheistä,jotka ottaa lemmikkejä,eivät tule ajatelleeksi että lemmikki on tunteva ja elävä olento.esineistäminen on julmaa ja sairasta.tiedän kyllä perheitä,joissa on selkeä linja lemmikin kohtelussa ja lapsien käsittelyä valvotaan.mutta on paljon perheitä,joille ei ikinä eläimiä pitäis antaa.eläin on kiertopalkinto, kun lapsen syntymän myötä ei enää haluta antaakkan koiralle aikaa ja se hylätään julmalla tavalla.se on tekosyy,ja julma sellanen.aidosti koira tai kissaihmiset ottavat kaiken osana elämää ja perhettä ja vaalivat myös lasta kunnioittamaan lemmikkiä.perheet joissa sallitaan lasten kiduttava kohtelu lemmikkiään kohtaan,pitäis julkaista nimet,jotta suojelisimme tulevaisuudessakin viattomia lemmikkejä.onneksi kunnolliset kasvattajat antavat lemmikit tarkkaan valittuihin koteihin,missä eläin on arvokas ja rakastettu perheenjäsen eikä lasten ja vanhempien leikkikalu.on paljos muitaki pahoja ihmisiä jotka kohdistaa vihaa lemmikkeihin,mutta äitien palstalla on hyvä tuoda sitä tosiasiaa esille,mitä nykypäivänä ihmiset on.toivottavasti on vielä äitejä ja perheitä,missä esim.koiraa arvostetaan ja sille annetaan aikaa.ei ihme et pikkulapsiperheillä on huono maine ku kehtaavat edes tuoda esille asiaa että annoimpa koiran pois ku ei ollu aikaa enää ku lapsi tuli.koiranpentu itkee ja kärsii perheissä missä se ei saa nukkua rauhassa,missä niitä vedetää hännästä ja rutistellaan kovasti.kasvattajat,eläinrakkaat ihmiset ja vanhemmat tulkaa vastaan tässä asiassa,että eläinten kaltoinkohtelu,halveksiminen ja esineistäminen loppuis sillä vieläkin on julmia ihmisiä jotka mukavuudenhaluisena hylkää koiransa tai jättää sen lapsen syntymän vuoksi täysin huomiotta ja rakkautta.tällaisiin perheisiin joissa lemmikit on vaan tunteettomia heittopusseja,ei ikinä lemmikkejä sellaisten kynsiin.kertokaapa immeiset jotka samaa mieltä.
lapsiperheiden lemmikkien kaltoinkohtelu
30
430
Vastaukset
- Kielipollari
Olet oikeassa, kaikkia eläimiä pitää kohdella hyvin.
Muuten esittäisin pienen huomautuksen ihan vaan lukumukavuuden vuoksi. Käytä pistettä lauseen lopussa ja sen jälkeen välilyöntiä ennen uuden lauseen aloittamista. Uusi lause aloitetaan aina isolla kirjaimella.
Yhtä pitkää pötköä on hankala lukea ja siksi sanoma menee harakoille.- 17
Minäkään en koko tekstiä jaksanut lukea, kun oli niin paljon kaikkea kieliopillista virhettä... Mutta tottahan se on, että lemmikit jää usein syrjään, kun perheeseen tulee vauva. Itse vakuuttelin,että huomioin koiraa yhtä paljon kuin ennenkin, kun vauva tulee, mutta eihän se ihan niin ole mennyt. Se ei yksinkertaisesti vaan onnistu. Koira on edelleen meidän toinen vauva ja saa kyllä huomiota osakseen esim. kun vauva on nukkumassa ja pääsee vaunulenkeillekin mukaan, mutta valitettavasti vauva on etusijalla. Onneksi meidän koira on kärsivällinen ja sopeutuvainen ja siitä muistetaan kyllä aina kehuakin. Ja kunhan vauva kasvaa, pidetään huolta, että oppii sen, ettei eläimiä saa kiusata.
- Muutosta kehiin
17 kirjoitti:
Minäkään en koko tekstiä jaksanut lukea, kun oli niin paljon kaikkea kieliopillista virhettä... Mutta tottahan se on, että lemmikit jää usein syrjään, kun perheeseen tulee vauva. Itse vakuuttelin,että huomioin koiraa yhtä paljon kuin ennenkin, kun vauva tulee, mutta eihän se ihan niin ole mennyt. Se ei yksinkertaisesti vaan onnistu. Koira on edelleen meidän toinen vauva ja saa kyllä huomiota osakseen esim. kun vauva on nukkumassa ja pääsee vaunulenkeillekin mukaan, mutta valitettavasti vauva on etusijalla. Onneksi meidän koira on kärsivällinen ja sopeutuvainen ja siitä muistetaan kyllä aina kehuakin. Ja kunhan vauva kasvaa, pidetään huolta, että oppii sen, ettei eläimiä saa kiusata.
Koiranneko ei saa huomiota ja rakkautta silloin kun vauvanne on hereillä,ettette vaan loukkaa vauvanne ylhäisyyttä?tohon ku lapsenne kasvatatte niin maailma saa yhden narsistin minäminä-tietäjän lisää.miks lasta ja lemmikkiä ei voi kohdella tasavertaisena laiminlyömättä kenenkään tarpeita?niinhän kasvattajatkin pystyvät sovittamaan yhteen lapsen ja lemmikin hyvinvoinnin.kysymys on luonnollisesta suhtautumisesta lapsiin ja lemmikkeihin ja siitä miten aidosti lemmikkejä perheenjäseninä sovittaa ajankäytön ja huomioimisen.kaikki koirat ansitsis sellaisen kodin ja ne jotka mukavuudenhalusta lemmikin leluksi ottaa ni eläintenpitomerkintä otsaan jotta kasvattajat tietävät välttää lemmikin huonon tulevaisuuden.
- ....................
Muutosta kehiin kirjoitti:
Koiranneko ei saa huomiota ja rakkautta silloin kun vauvanne on hereillä,ettette vaan loukkaa vauvanne ylhäisyyttä?tohon ku lapsenne kasvatatte niin maailma saa yhden narsistin minäminä-tietäjän lisää.miks lasta ja lemmikkiä ei voi kohdella tasavertaisena laiminlyömättä kenenkään tarpeita?niinhän kasvattajatkin pystyvät sovittamaan yhteen lapsen ja lemmikin hyvinvoinnin.kysymys on luonnollisesta suhtautumisesta lapsiin ja lemmikkeihin ja siitä miten aidosti lemmikkejä perheenjäseninä sovittaa ajankäytön ja huomioimisen.kaikki koirat ansitsis sellaisen kodin ja ne jotka mukavuudenhalusta lemmikin leluksi ottaa ni eläintenpitomerkintä otsaan jotta kasvattajat tietävät välttää lemmikin huonon tulevaisuuden.
No näin pienen vauvan äitinä voin sanoa, että sillon kun vauva on hereillä ei aina yksinkertaisesti kädet riitä koiran täysipainoiseen huomioimiseen. Kyllä se itkevän lapsen kantaminen usein vaatii kaksi kättä. Toki sillon kun vauva on tyytyväinen löytyy koirallekin käsiä.
Lisäksi en ole ihan varma siitä, kuuluuko lemmikkiä ja lasta kohdella tasavertaisena. Koska eihän ne kuitenkaan taida sitä olla. Ei kummankaan tarpeita silti tule laiminlyödä. Vauvalla nyt vaan on yleensä enemmän tarpeita kuin koiralla. Jos tulisi tilanne, että pitäisi valita koira tai vauva niin kertaakaan tarkemmin miettimättä suurien itkujen saattelemana valitsisin vauvan. Mieski minut jättäis jos koiran valitsisin.
Ai niin. Ja minähän muuten olen kasvattaja. Siksi kai sitten onnistunkin niin hyvin sovittamaan yhteen lapsen ja lemmikin hyvinvoinnin.
Ps. Tähän kasvattaja juttuun vielä lisäys. Kasvattajan titteli ei suoraa tarkota, että lemmikkien on hyvä olla. Se, että saa kennelnimen ei paljoa vaadi. Ei pidä sokeesti luottaa ihmiseen, vaikka hän onkin kasvattaja. Ostajan oma harkinta kunniaan! - öhöh...
Muutosta kehiin kirjoitti:
Koiranneko ei saa huomiota ja rakkautta silloin kun vauvanne on hereillä,ettette vaan loukkaa vauvanne ylhäisyyttä?tohon ku lapsenne kasvatatte niin maailma saa yhden narsistin minäminä-tietäjän lisää.miks lasta ja lemmikkiä ei voi kohdella tasavertaisena laiminlyömättä kenenkään tarpeita?niinhän kasvattajatkin pystyvät sovittamaan yhteen lapsen ja lemmikin hyvinvoinnin.kysymys on luonnollisesta suhtautumisesta lapsiin ja lemmikkeihin ja siitä miten aidosti lemmikkejä perheenjäseninä sovittaa ajankäytön ja huomioimisen.kaikki koirat ansitsis sellaisen kodin ja ne jotka mukavuudenhalusta lemmikin leluksi ottaa ni eläintenpitomerkintä otsaan jotta kasvattajat tietävät välttää lemmikin huonon tulevaisuuden.
Kyllä koira saa huomiota myös silloin, kun vauva on hereillä, mutta kun vauvan hereilläoloajasta suurin osa menee syöttäessä, vaipan vaihdossa ja seuraa pitäessä, ei siinä paljon koiralle aikaa jää. Useimmiten sitten mies huomioi koiraa, kun minä hoidan vauvaa ja toisinpäin. Illat on yleensä koiran hemmotteluaikaa siinä mielessä, että sekä minulla että miehellä on aikaa sille. Silloin se saa meidän molempien täyden huomion.
Ja turha meidän vauvaa ylhäiseksi kutsua, kun et meitä tunne. Lapsi ei nimittäin tosiaankaan tule saamaan aina tahtoaan läpi, mutta niin pieni vauva kuin meilläkin on, tarvitsee tunteen turvallisuudesta. Ja se vaatii, että vauvan itkuun vastataan suht nopeasti. Silloin vauva joskus menee koiran edelle. Jos olet vanhempi, ymmärrät toki tämän? :) - Anonyymi
.................... kirjoitti:
No näin pienen vauvan äitinä voin sanoa, että sillon kun vauva on hereillä ei aina yksinkertaisesti kädet riitä koiran täysipainoiseen huomioimiseen. Kyllä se itkevän lapsen kantaminen usein vaatii kaksi kättä. Toki sillon kun vauva on tyytyväinen löytyy koirallekin käsiä.
Lisäksi en ole ihan varma siitä, kuuluuko lemmikkiä ja lasta kohdella tasavertaisena. Koska eihän ne kuitenkaan taida sitä olla. Ei kummankaan tarpeita silti tule laiminlyödä. Vauvalla nyt vaan on yleensä enemmän tarpeita kuin koiralla. Jos tulisi tilanne, että pitäisi valita koira tai vauva niin kertaakaan tarkemmin miettimättä suurien itkujen saattelemana valitsisin vauvan. Mieski minut jättäis jos koiran valitsisin.
Ai niin. Ja minähän muuten olen kasvattaja. Siksi kai sitten onnistunkin niin hyvin sovittamaan yhteen lapsen ja lemmikin hyvinvoinnin.
Ps. Tähän kasvattaja juttuun vielä lisäys. Kasvattajan titteli ei suoraa tarkota, että lemmikkien on hyvä olla. Se, että saa kennelnimen ei paljoa vaadi. Ei pidä sokeesti luottaa ihmiseen, vaikka hän onkin kasvattaja. Ostajan oma harkinta kunniaan!Lapsi perhe ei koiria eikä mitään eläimiä. Pienten lasten kanssa on työtä, yötä päivää. Siinä ei vain ole aikaa, eläinten kunnolliseen hoitamiseen. Kun perheen äidin aika menee lasten tarpeiden hoitamiseen. Älkää ottako eläimiä, koirat kärsii kun kukaan ei lenkiltä kunnolla. Eikä kouluta sitten on remmissä riehuvia stressaantuneita koiria. Koira tarvitsee omistajaltaan aikaa vaivaa ja rahaa. Sitten etsitään uutta kotia, kun ei jakseta. Miksi ottaa eläin kun aikaa sen hoitoon ei vaan ole.
- Juliet09
Perheen ja lemmikin tarpeet pystyy huomioimaan ilman sijais ja arvojärjestystäkin.tottakai vauva vie enemmän aikaa ja ihmisen hyvinvointi on aina tärkeintä,mutta se ei saa näkyä lemmikin laiminlyönnillä ja aiheuttamalla kärsimystä hänelle laiskuuden tai välinpitämättömyyden takia.teette lemmikille suuren palveluksen kun odotte sen teidän vaativan vauvan kasvun esim uhmaiän ylitse ja otatte kooran vasta sitte jos todells kykenette antamaan sille rakkauden täyteisen kodin ja sitoutumaan siihen. Kun vauva kasvaa,on senkin hyvä kasvaa siihen,että ei ole ainut huomion kohde sillä voihan jotkut esim koirihmisetkin tulla juttelemaan teille koira-asiassa ja siinävaiheessa lapsenne osaa kohdata tosiasian,ettei ole kaikille ainoa huomionkohde vaan yleensä lemmikki on se joka sen huomion vie esim.lenkillä,koirapuistossa tms.lasta täytyy kasvattaa myös toisten ihmisten huomiointiin eikä antaa odotuksia että se olis kaiken keskipiste.onneksi lemmikkien kaltoinkohtelijat haistaa kauas ja heidän julmuus ja itsekkyys on jo persoonallisuushäiriö.
- öhh??
"Koira on edelleen meidän toinen vauva ja saa kyllä huomiota osakseen esim. kun vauva on nukkumassa ja pääsee vaunulenkeillekin mukaan, mutta valitettavasti vauva on etusijalla."
valitettavasti???- niiiin???
Koiran kannalta valitettavasti, kyllä
Jos nyt viittasit tuolla siihen,että ei välitetä vauvasta, niin pieleen meni. - Anonyymi
niiiin??? kirjoitti:
Koiran kannalta valitettavasti, kyllä
Jos nyt viittasit tuolla siihen,että ei välitetä vauvasta, niin pieleen meni.Onko pakko ottaa koira jos on vauva. Koiran ottamista, pitää harkita vakavast
Onko koiralle riittävästi aikaa?
Onko rahaa ostaa ruokaa entä eläinlääkärikulut?
Osaanko kouluttaa jos ei onko aikaa rahaa viedä koira kouluun sitoutua myos kotona jatkamaan oppeja mitä sieltä on saatu.
Koira on perheejasen, mitä sitten kun lapsi kasvaa saako tenava repiä koiras korvista mistä vaan kiinni saa. Opetetaanko lapselle koiran, kanssa olemista. Koira ei ole lelu se on elävä kipua tunteva. Tässä on miettimisen aihetta. Pienet lapset ja koira on huono yhdistelmä. Aikaa ei ruuhkavuosina oo eläimille
- ...................
Melkoista yleistystä oli kirjoituksesi.. Veikkaisin, että mikäli lemmikki jää huonolle kohtelulle, kun lapsi syntyy, tuskin se kohtelu on aiemminkaan ollut kummoista.
Mielestäni uuden kodin etsiminen mille tahansa eläimelle silloin kun omat rahkeet eivät sen hyvinvoinnista huolehtimiseen riitä on se vastuullinen teko. Usein teko on myös hyvin epäitsekäs, vaikka itsekkäästi voisi pitää eläimen olosuhteissa, missä se ei voi hyvin, koska eläin on kuitenkin rakas perheenjäsen...
Kummallinen ajattelutapa on myös tuo, että lapset rääkkäisivät eläimiä jotenkin automaattisesti. Lapset apinoivat usein vanhempiensa arvoja ja käytösmalleja, joten mikäli lapset vetelee koiraa hännästä ja huutavat tälle, todennäköisesti niin tekee aikuisetkin.
Koiranpennut taas pääsääntöisesti sopeutuvat elämään huutavan lapsilauman keskellä kuin tyhjää vain, niillehän se on täysin normaali ympäristö, koska ovat siihen sosiaalistumisen herkkyyskautena oppineet. Samoin kuin omat koirat pitävät kisaympäristöä, linja-automatkoja, ihmisvilinää jne täysin normaalina, koska ovat pennusta asti niissä käyneet. Toinen tilanne voi olla aikuisen koiran kanssa, joka on elämänsä tottunut elämään hiljaisessa kodissa ja yht äkkiä sinne ilmestyykin vauva omine tarpeineen, joita usein vaatii täytettäväksi varsin kovaäänisesti.
Vauva-aikana kyllä koiran huomioiminen jää vähemmälle, se on vain fakta, että vauva vie hirvittävän määrän aikaa ja energiaa. Omalla kohdalla koirat eivät tuntuneet olevan moksiskaan, sisällä ei huomiota juuri tippunut, mutta vastapainoksi ulkoilua oli jopa enemmän kuin ennen vauvaa, koska vauva nukkui parhaiten kärryissä, joten kaikki aktiviteetti koirien kanssa siirtyi aika luontevasti pihalle. Nykyisin taaperon kanssa huomiota täytyy välillä rajoittaa, kun lapsi niin mielellään heittäisi palloa ja antaisi koirille herkkuja, silityksiä ja haleja, vaikea se on lapsen oppia, että koiran täytyy antaa levätä rauhassa ja leikin aika on silloin, kun koirakin on siihen halukas.- Anonyymi
Vastuullista on miettiä tarkoin, pystyykö jaksaako hoitaa pientä vauvaa ja koiraa tai yleensäkin eläimiä. Ei pidä ottaa eläimiä jos on pieniä lapsia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vastuullista on miettiä tarkoin, pystyykö jaksaako hoitaa pientä vauvaa ja koiraa tai yleensäkin eläimiä. Ei pidä ottaa eläimiä jos on pieniä lapsia.
Koira oppii huutavan lapsilauman keskelle. Koira kestää tietyn määrän stressiä. Jos koira ei pääse mihinkään nukkumaan, syömään rauhassa, kun huutava kakaralauma on vuoron perään, sen kimpussa. Koiran ei tarvitse eikä pidä kestää sitä Valitettavasti olen nähnyt tapauksia, kun koira on lopulta hermostunut niin paljon, että on purrut lasta. Koira on sitten päätynyt lopettavaksi. Tätä näkee kyllä, miten lapset voi totella vanhenpiaan kotona, kun marketeissa nää kakarat karjuu, repii huutaa. Vanhemmat katsoo tumput suorina vieressä. Lasta ei saa komentaa, tuskin opettavat miten eläimiä pitää kohdella.
- öhh?
"Koiran kannalta valitettavasti, kyllä
Jos nyt viittasit tuolla siihen,että ei välitetä vauvasta, niin pieleen meni."
No en viitannut, ihmettelin vain.
Mut en käsitä, miksi lapsiperheisiin pitää ylipäänsä ottaa koiria?? Siis jos lapset ovat vielä pieniä. Eihän sellaiset ymmärrä mitään muutakuin että koira on suloinen ja pehmeä ja sitä on kiva paijata- joka vaan näyttää enemmän kiusaamiselta kun on pienet lapset kyseessä.
Eri asia jos koira on ollut jo ennen lapsia, mutta jos lapset on hommattu ensin, niin kannattaisi ihan sen koiran takia hommata se koira vasta kun muksut ovat vähintään kouluikäisiä..- ....................
Tämä nyt voi kuulostaa uskomattomalta, mutta useimmissa perheissä aikuiset päättävät tämäntyyppisistä asioista, koiraa ei esim oteta lasten leikkikaluksi. Oletko muuten ikinä edes seurannut lasten ja koirien kanssakäymistä? Mistä ihmeestä sinulle on jäänyt päähän, että lapset retuuttavat koiraa ihan 6-0 eikä niille koskaan päähän pälkähdä, että koiraan voi sattua.. Ja mielenkiinnosta, milloin lapsi tarkalleen ottaen alkaa ymmärtämään, että sen ympärillä on asioita, joihin sen toiminta vaikuttaa? Oma empiirinen tutkimukseni omien lasteni kanssa on osoittanut, että alle vuoden ikäinen jo käsittää, mikäli sen teko aiheuttaa kipua eläimelle ja on siitä erittäin pahoillaan. Yli vuoden ikäisenä lapsi osaa jo käyttäytyä niin, että kohtelee koiraa aina hyvin, tämä tietenkin mikäli lasta on opetettu ja aikuiset ei käy kurmuuttamassa koiriaan silloin tällöin ja heristele sitten sormea kun lapsi tekee perässä...
Lemmikkieläimen kanssa kasvava lapsi oppii empatiaa, joten en tiedä mihin perustuu käsityksesi, että jokainen lapsi on alunperin eläimiä kiduttavia psykopaatteja, joista osasta kuin ihmeen kaupalla kasvaakin normaaleja empatiaan kykeneviä ihmisiä..
- öhh??
Olen seurannut. Lapset ovat ensin innoissaan lemmikistä mutta kohta kyllästyvät siihen aivan kuin uuteen leluunkin. Vanhemmat ovat ottaneet koiran lapsien takia eivät itsensä takia, ja näin koira jää ulos häkkiin jota käytetään 1-2 kertaa päivässä lenkillä.
Ja näin siis jos vanhemmat eivät itse ole koirista kiinnostuneet. Vaikka tiedän perheen jolla on koira ja ottavat koiransa mukaan kaikkialle, mutta kotona koira kököttää häkissään.
Minusta on muutenkin niin väärin sulkea koiraa häkkiin tai talon sisälle taikka narun päähän juoksemaan. Meillä opetettiin koira pysymään pihassa ja pihassa myös pysyi, eikä tarvinnut teljetä tasan mihinkään. Ja äitini kävi aina koiran kanssa juoksulenkillä iltaisin.
Sitten koira myytiin kun minä ja sisarukseni kasvettiin eikä koira enää kiinnostanut vaan ihan muut asiat (pojat, bileet yms) ja äiti palasi töihin ja teki oikean ratkaisun kun möi koiran kotiin jossa sille on aikaa. Ja muuten varmisti että ei joudu kerrostaloon tai pihaan jossa joutuu olemaan häkissä koska on annettu aina olla irrallaan pihassa.- Fiilaanjahöylään
"ja näin koira jää ulos häkkiin jota käytetään 1-2 kertaa päivässä lenkillä."
Melkoisen hyvät oltavat sillä sitten on. Yksikään minun tiedossani olevista koirahäkeistä ei pääse koskaan lenkille. - Anonyymi
Kannattaa katsoo ympärilleen mitä nää kultamussukat käyttäytyy. Ravintolassa huudetaan kaupassa, tapellaan 2 vuotiaan kanssa. Ei oo ihan putkessa tää kasvatus. Tarhan hoitajana nään tän. Paras mitä oon nähnyt on neuvottelu 2 vuotiaan kanssa kotiin lähdöstä. Tunti siinä, meni kun äiti suostutteli tenavan lähdöstä kotiin. Käsittämätöntä 2-vuotias ei ole kykena päätöksiä tekemään. Kysymys kuuluu mitä se elämä on tarhan ulkopuolella. Lapsi saa määrätä kaikesta.
- öhh?
no minusta se on jo tarpeeksi väärin koiraa kohtaan että se on siellä häkissä! = niinkin upea eläin on teljetty.
Vielä inhottavampaa minusta on kun hevoset vangitaan pikkukarsinoihin seisoskelemaan, ja jos ulkona aitaus on vain tasaisen tylsää niittyä.
Ootteko kattonu Maajusille morsianta? Siinä ohjelmassa sillä yhellä ukolla oli oikeaan paikkaan hevosille aitaus tehty, oli rinnettä ja kallioo ja metsää, yhtä hyvä kuin villihevosilla.- niiiin???
Suosittelen lämpimästi jotain eläinsuojelijoiden omaa palstaa. Turha täällä yrittää paasata... Kyllä minustakin jokainen eläin ansaitsee hyvän elämän, mutta yleistäminen on älytöntä, koska on paljon lapsiperheitä joissa eläimillä asiat hyvin.
Ja kuten joku mainitsikin, on tärkeää, että lapsi on pienestä pitäen eläinten seurassa. Siinä nimittäin oppii ottamaan vastuuta ja huolehtimaan toisesta elävästä olennosta. Siinä oppii myös juurikin huomaamaan, mitä omat hyvät/huonot teot aiheuttaa eläimessä.
Ja tosiaan, meillä koira oli ennen lasta, mutta ihan hyvin voisin ottaa koiran, kun lapsi vielä pieni. Tosin en toista koiraa nyt tähän talouteen tällä hetkellä ottaisi. Mutta jos lapsen opettaa kunnioittamaan eläintä ja päinvastoin, ongelmia aika harvoin on...
- Öhh?
Osaatko lukea?
"Ja näin siis jos vanhemmat eivät itse ole koirista kiinnostuneet."
Eli en ole yleistänyt mitään.- pöhöhhh
No tämä mininu vastaus tuli vähän väärään kohtaan, sorry.
- Anonyymi
pöhöhhh kirjoitti:
No tämä mininu vastaus tuli vähän väärään kohtaan, sorry.
Koiraa ei saa pitää häkissa. Ne tulevat aggressiivisiksi. Koiran pitää olla sisällä vapaana. Ulkona tarpeeksi iso ulkotarha tai aidattu piha
- Anonyymi
Varmasti on perheitä jossa koirien kohtelu on hyvin. Valitettavasti kaikilla, ei näin ole. Työtä on varmasti kädet täynnä, kun on lapsia. Miksi tehdä lisää itselleen työtä. Koirasta on aina työtä. Jättäkää eläinten ottaminen, ruuhkavuosina elämä on silloin muutenkin rankkaa. Näin toimien säästyy monelta murheelta
- Anonyymi
Ei pidä ottaa eläimiä jos ei aika riitä niiden hoitamiseen. Varsinkin jos on pieniä lapsia. Vauvan hoito on paljon aikaa vievää puuhaa.
- Anonyymi
Omasta kokemuksesta voin sanoa, pienet lapset ja koira. Aika rankkaa on lasten hoito, en suosittele eläimiä enää tähän rumbaan. Onneksi ei ole eläimiä.
- Anonyymi
Sama juttu hyvä kun jaksan tän vaippa shown
Riittävästi on hommia kahta pientä kun hoitaa. Ei tähän enää koiraa. - Anonyymi
Koira vaatii aikaa. Vauva arki on sen verran haastavaa että siihen ei enää koiran hoito mahdu. Käy helposti, niin että koiraa jää huonolle hoidolle. . Usein ihmiset antavat koiran pois, kun vauva syntyy Miksi ottaa koiraa lainkaan, jos on suunnitelmissa lapsi. Koira ei ole kiertopalkinto, jonka voi ottaa ja antaa taas eteenpäin. Vakavaa harkintaa eläimen ottoon. Jonkinlainen suunnitelma mitä aikoo tehdä tulevaisuudessa. Koira elää n 10-13 vuotta. Kaikkea ei voi ennakoida, monta asiaa voi. Asunto, työ, onko apua saatavilla jos tarvitsee hoitajaa.
- Anonyymi
Viisaita sanoja. Itselläni,on kolme lasta 2v 4 v 6v siis vauhdikasta arkea. Rakastan lapsia ja eläimiä. En tosiaankaan ota, koiraa tähän menoon. Jos joskus otan on lapsien oltava, jo niin isoja, että on apuja koiran hoitoon. Näin olen asian päättänyt. Kiirettä siihen koiran ottoon ei ole.
- Anonyymi
Joo tämän kokeneena, pienet lapset iso koira. Ei toiminut. Onneksi asia sai onnellisen lopun. Koira elää vanhempieni, luona maalla. En olis millään ehtinyt /jaksanut hoitaa saksanpaimenkoiraa enää kun kolmas lapsemme syntyi. Nyt mummolassa käydään, ja lapset näkee säännöllisesti koiraa. Parasta on, että koira saa olla vapaana. Eikä lähde mihinkään puuhaa, siellä isäni kanssa. Isäni on ottanut, koiran omakseen. Koira kulkeekin hänen perässään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)1239556- 502807
- 1582559
- 222039
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais141796- 141623
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa151537"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla111484- 111419
- 141336