Asiallista kritiikkiä

Laitetaanpa kaiken maailman kamelinperseiden väliin vähän asiallistakin juttua:

"Dosentti Marjaana Lindemanin johtaman tutkimuksen ”Taikauskon vetovoima” mukaan käsitykset, joita on nimitetty joko taikauskoksi, paranormaaliksi, yliluonnolliseksi tai maagiseksi eli taikuudeksi, ovat kaikki yksi ja sama asia. Yliluonnollisia uskomuksia voidaan parhaiten selittää yksilön taipumuksella nojautua lapsuudenaikaisiin, eriytymättömiin käsityksiin todellisuudesta. Näissä käsityksissä sekoitetaan elottomien, elollisten ja mielellisten asioiden keskeiset ominaisuudet. Aikuisilla nämä sekaannukset voivat toimia tieteellisen tiedon rinnalla. Voidaan puhua yleisestä taipumuksesta uskoa yliluonnollisiin ilmiöihin. Nojautuminen lapsuudenaikaisiin käsityksiin todellisuudesta liittyy yksilön taipumukseen ajatella tiedostamattomasti. Tutkimuksen mukaan yliopisto-opiskelijoilla on vain vähän yliluonnollisia uskomuksia, vähemmän kuin alemman asteen koulutuksen opiskelijoilla. Lindeman kysyy: ”Löytyykö tieteen historiasta esimerkkiä, jossa taikausko olisi osoittautunut todeksi tai yliluonnollinen tieteelliseksi? Ei löydy. Uusi tieto ei koskaan ole vienyt meitä lähemmäs yliluonnollista vaan aina poispäin siitä."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteilijöiden_esittämä_uskontokritiikki

Jos mikä on totisinta totta, niin tuo loppukaneetti - uusi tieto ei ole koskaan vienyt lähemmäksi uskontoja, eli taikauskoista hömppää. Aina poispäin niistä.

Uskovaisten enemmistö on aina ajatellut, että heidän uskonnolliset käsitteensä ja käsityksensä vastaavat todellisuutta ja ovat tosia. Ateistille nämä uskontojen väitteet ovat vain erehdyksiä, virheellisiä käsityksiä tai valheita. Teologien väitteet uskonnollisten oppien vertauskuvallisuudesta ovat vain seurausta tieteen edistymisestä, epätoivoinen yritys pelastaa uskonto tieteen edessä. Tieteen edistyessä uskontoa muutetaan, koska on pakko. Kun uskonnon ja tieteen välillä on ollut ristiriitoja, on voittajana on aina ollut tiede.

Tämän uskoville ikävän todellisuuden vuoksi monet uskovat pitävät tiedettä ja tiedemiehiä uskonnon pahimpina vihollisina ja saatanan kätyreinä. Kun todellisuutta ei millään kykene hyväksymään, täytyy keksiä ihan oma sellainen.
Se on aina yhtä säälittävää ja älyllisesti jälkeenjäänyttä keskenkasvuisuutta.