"Perimätieto pula-aikoina käytetystä pettuleivästä on katoamassa, mutta Kiilin kotiseutumuseo yrittää säilyttää pettuleivän valmistukseen liittyvät tiedot ja taidot. Katovuosina oli pakko jatkaa jauhoja jollakin tavalla, joko puintijätteillä, jopa oljilla tai petulla, jotta olisi pysytty hengissä. Männyn kaarnan ja puun välissä oleva vaalea nilakerros kuorittiin keväällä, kun se vielä irtosi helposti rungosta ja kuivattiin ja jauhettiin. Sitä sitten sekoitettiin jauhojen joukkoon sitä enemmän mitä huonompi aika. Pettujauho sisältää joitakin tärkeitä ravintoaineita, kuten sinkkiä, magnesiumia, kaliumia ja rautaa, jopa enemmän kuin ruis ja vehnä. Vitamiinipitoisuus on myös korkea, mutta energiasisältö sen sijaan matala. Pettuleivän kuitupitoisuus on myös erittäin korkea ja siinä mielessä sen pitäisi olla varsin terveellistä suoliston "
http://sydaby.eget.net/fi/bark.htm
Kappas vaan ku Fogeli ei vielä tätä ole tuonutt markkinoille. Olisiko siinä liikaa hivenaineita?
http://sydaby.eget.net/fi/bark.htm
Kappas vaan ku Fogeli ei vielä tätä ole tuonutt markkinoille. Olisiko siinä liikaa hivenaineita?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Petun yleisyys leivänkorvikkeena selittyy sillä, että aineksia pettuleipään on kaikkina aikoina riittävästi saatavissa, ja ravintoarvoltaan pettuleipä sisälsi n. 40 % ihmisravinnoksi kelpaavia aineita. Vehkaleipä, toinen yleinen hätäleipä, valmistettiin suovehkan juurista. Muita hätäleipiä olivat marjaleipä (taikinaa jatkettiin mustikoilla tai puolukoilla), suolaleipä (taikinaan lisättiin suolaheinää), jäkäläleipä, herneleipä, kerta- ja akanaleipä (taikinaan lisättiin puintijätteitä) sekä olkileipä, joka oli ravintona jokseenkin kelvotonta ja suolistolle vaarallista.
Eikös se lese tai kuitu ole tuota puintijätettä?
# Eikös se lese tai kuitu ole tuota puintijätettä? "
Lese on jyvän kuori. Se on pääosin selluloosaa, jossa on mukana tietysti vähän viljatärkkelystä ja aineita jolla kasvi pyrkii torjumaan erilaisia sienikasvustoja.
Niin kasvi pistää uuden elämän pakkauksen sisälle. Olki on varmaan myös selloosaa. Kananmunia en kyllä syö kuorineen enkä kaupasta ostettuja elintarvikkeita pakkauksineen.
Tuotanto on vaikeaa. Männystä poistetaan ensin kuori ja sitten nila kaavitaan pois. Tuo onnistuu siis vain keväällä.
Nykyään saadaan ruuasta ravinteita aika reilusti joten ei tuohon ole siinä mielessä tarvetta.
tuskinpa pettuleivän tarvetta on voitu ennakoida keväällä vaan vasta senjälkeen kun halla on viljan palelluttanut. silloin on nila-aika ohi.
vaikeaa tietenkin pettuleivän raaka-aineen hankkiminen ollut mutta ihmisillä on ollut ennen joitakin taitoja joita tänäpäivänä ei noteerata.
männyssä on se valkoinen osa tumman kaarnan alla kesät talvet jonka voi edelleen todeta käytännössä.
Pettua ja muita korvikkeita kerättiin varmuusvarastoon vaikka ei suoranaista nälänhätää olisikaan silloin päällä ja tunnetustihan juuri kevättalvi on pahinta aikaa nälänhädälle.
Ei pettu energian puutetta korvannut, sitä siinä on vähän. Muuten kyllä ravinteikasta eikä ollut niin nälkä. Kadon syynä oli myös muita kuin keväthallat, lako, mätäneminen ja kylmä kesä. Viljan satoisuus oli myös ennen paljon pienempi.Tuhoeläintenkin merkitys oli suuri. Viljalajikkeet eivät pääsääntöisesti olleet mitenkään hyvin meille sopivia.
Itse en alkeellisissa olosuhteissa edes yrittäisi kasvattaa viljaa, korkeintaan hiukan ohraa oluen raaka-aineeksi. Peruna, maa-artisokka, lanttu, nauris, hedelmäkasvit jne. tuottavat varmemman sadon.