Hei, olen 46 vuotias nainen. Nyt se sitten tapahtui meillä mitä en olisi uskonut: miehelläni on ollut pari(en voi varmuudella sanoa kuinka kauan)kuukautta suhde toisen naisen kanssa. Näin mies minulle kertoi, syytä ei osannut sanoa.
Huomasin pieniä muutoksia mieheni suhtautumisessa minuun, ei mielellään keskustellut kanssani oikein mistään kuten ennen.
Päädyin tänne keskustelupalstalle kun yritin selvittää mitkä ovat ne syyt miksi pettää. Pari päivää olen nyt lukenut ketjuja.
Ensimmäiseksi ihmettelen miksei minulla ole kiukkua ja vihaa ja syyttelyä kuten monilla vaimoilla täällä tuntuu olevan?
Toiseksi ihmettelen vielä enemmän miksi se liiton ulkopuolinen ihminen haukutaan ja syyllistetään. Mielestäni mieheni on täysin yksin vastuussa siitä mitä minua kohtaan on tehnyt. Jos minä pettäisin miestäni olisi se yksin minun vikani ja syyni eikä suinkaan kenenkään toisen. Mieheni on päättänyt, tehnyt valinnan pettäessään. Vain hän olisi sen voinut toisin päättää vaan eipä riittänyt halua ja kunnioitusta minua kohtaan fiksusti käyttäytyä.
Eikä syy pettämiseen ole minussakaan, mies olisi sen voinut ilmaista minulle jos ei ole tyytyväinen mutta sitä hän ei ole tehnyt.
Kaikkien näiden pohdintojen jälkeen olen sitä mieltä että syy on aina ja vain ja ainoastaan pettäjässä. Vaikka joku ehdottelisi mitä tahansa aina voi valita ja tehdä tietoinen päätös ja kieltäytyä.
Huomasin pieniä muutoksia mieheni suhtautumisessa minuun, ei mielellään keskustellut kanssani oikein mistään kuten ennen.
Päädyin tänne keskustelupalstalle kun yritin selvittää mitkä ovat ne syyt miksi pettää. Pari päivää olen nyt lukenut ketjuja.
Ensimmäiseksi ihmettelen miksei minulla ole kiukkua ja vihaa ja syyttelyä kuten monilla vaimoilla täällä tuntuu olevan?
Toiseksi ihmettelen vielä enemmän miksi se liiton ulkopuolinen ihminen haukutaan ja syyllistetään. Mielestäni mieheni on täysin yksin vastuussa siitä mitä minua kohtaan on tehnyt. Jos minä pettäisin miestäni olisi se yksin minun vikani ja syyni eikä suinkaan kenenkään toisen. Mieheni on päättänyt, tehnyt valinnan pettäessään. Vain hän olisi sen voinut toisin päättää vaan eipä riittänyt halua ja kunnioitusta minua kohtaan fiksusti käyttäytyä.
Eikä syy pettämiseen ole minussakaan, mies olisi sen voinut ilmaista minulle jos ei ole tyytyväinen mutta sitä hän ei ole tehnyt.
Kaikkien näiden pohdintojen jälkeen olen sitä mieltä että syy on aina ja vain ja ainoastaan pettäjässä. Vaikka joku ehdottelisi mitä tahansa aina voi valita ja tehdä tietoinen päätös ja kieltäytyä.
Vastaukset 173
Vanhimmat
Nuo pohdintasi muuttuu vielä moneen kertaan. Viha tulee myöhemmin, usko pois. Valinnasta on myös kysymys kakkosella, jos tietää toisen olevan varattu ja silti aloittaa suhteen. Tasan tarkkaan on yhtä syyllinen.
On moraalitonta tehdä niin paljon pahaa tietoisesti toiselle ihmiselle, mitä pettäjä ja myös kakkonen tekevät. Kenelläkään ei ole oikeutta toista ihmistä niin paljon satuttaa. Tee toiselle niin kuin toivoisit itsellesi tehtävän. Jokaisen "terveen" aikuisen ihmisen pitäisi tietää mitä pettäminen aiheuttaa pettäjän puolisolle. Lisäksi olisi syytä tunnistaa oikea ja väärä!!
Täältä et syytä miehesi pettämiseen löydä, syyn tietää vain puolisosi, josko hänkään. Suosittelisin pariterapiaa vaikka päätyisitte eroon. Miehesi on sen veran velkaa sinulle, että asian käsittelisitte yhdessä läpi.
Lue pettämisestä asia tekstejä, kirjoja yms. älä tätä palstaa varsinkin kun tilanteesi on akuutti.
Ensin erotaan ja sen jälkeen uusi suhde! Niin yksinkertaista, mutta liian vaikeaa yksinkertaisille ihmisille.
Voimia vuoristorataan, sillä koko tunneskaala on vielä edessäsi.
Ei nää asiat nyt ihan noin vakavia ole. Ja "kakkonen" todellakin on syytön, miksi hänen pitäisi ajatella jonkun tuntemattoman ihmisen hyvinvointia, kun pettäjäkään ei sitä tee.
en minä ainakaan halua loukata ketään. En edes tuntemattomia ihmisiä.
Jos se et ole sinä, se on joku muu. Ei siis mitään muutosta.
Samaa mieltä olen, että kolmatta osapuolta on ihan turha lähteä syyttämään. Puoliso pettää luottamuksen, tuntematonta kohtaan minulla ei ole koskaan luottamusta ollutkaan. Voihan tätä kolmatta osapuoltakin kohtaan tuntea vihaa, mutta hänen haukkuminen tai satuttaminen ei ole oikeutettua.
Kaikki kolmannet osapuolset eivät ole nöyriä ja pettäjän puolisoa kunnioittavai vaan ihan oikeesti tukkivat väliin kertomaan omia totuuksiaan milloin pettävästä miehestä milloin miehen puolisosta.
Jos haluat namia, niin syöt sen, vaikka se loukkaisi ketä. Jos jätät namin syömättä sen takia, ettet halua loukata ketään, elät jatkuvasti toisten elämää. Aina pitää miettiä mikä mahdollisesti loukkaisi toisia. Mitä toiset ajattelee. Lopulta et uskalla tehdä mitään, etkä edes tahdo mitään.
Tällaisessa menossa saattaisi käydä jopa niinkin, että jätät namin syömättä, koska ajattelet sen loukkaavan esim, puolisoasi. Oikeasti hän ei loukkaantuisikaan, vaan olisi jopa iloinen siitä, että kerrankin teet sitä mitä haluat (kuten hänkin yleensä). Haluamalla olla loukkaamatta ketään ja pelkästään miellyttää muita, kadotat itsesi. Se on turmiollista sinulle ja myös läheisillesi.
ei todellakaan ole kakkonen syyllinen. ei hän ole sitoutunut kehenkään!! pettäjä tekee tietoisen valinnan...vai onko niin vaikeaa hyväksyä, että oma mies/nainen valitsee TOISEN??
Missä on limalissu? lissuuuuuuuu huhuuuuu??? Laitappa 9999 kerta juttusi tuleen. Vaikkapa sen naapurin roolissa kun naimisen ääniä naureskeli...
Ja sinä MISSÄ LUURAA LISSU..olet hullu isolla hoolla. Luovuta jo, ukkos ei todella voi tuollaista hullua muuta kuin säälistä painaa...
No, niin arvasinhan;) Etkö oikeasti voi lopettaa...Sun juna meni, sinä limalissu jäit todellakin asemalle. Mies valitsi vaimonsa. Tuossa alenpana, "Tarinan kulussa" sulla on taas uusi rooli..Voi raukka!
Tämä LIMALISSU ÄLÄH>TI on aivan sairastapaus, hae hyvä ihminen apua itsellesi, huomaat tehneesi siten oikein ja pelastaneesi itsesi.
Kyllä pettävillä miehillä on kuule usein aivan muut syyt kun eivät eroakkaan. Yksi hyvä syy on TYHMÄ VAIMO.
Viisas, itsensä arvon tunteva, suoraselkäinen ja nimenomaan jos on rakastanut miestään todella syvästi, ei anna pettämistä anteeksi ja jatka. Jos jatkaa, niin silloin siinä liitossa on aivan muut motiivit kuin rakkaus. Riippuvuus, yksinjäämisen pelko,tottumus, raha. Ja katsokaa ympärillenne, mies joka eroaa löydettyään toisen on usein myös suoraselkäinen ja reilu, ei salasuhteile kauvaa vsan tekee jutusta pian julkisen.
Rakkaus on naiselle pettämisellä rikki.
Eiköhän sun juttusi puhu puolestaan......
Montako kertaa oikein luet juttus ja peukutat itsellesi? Olet sairas limalissun herjaaja, ei ihme että ukkos käy vieraissa, eihän tuota kestä kukaan.
Huomasit saman kuin minä, sama kirjoittaja mutta ilmeisesti niin huono olo kun on huomannut miehen pettäneen. Tuore tapaus ja siksi tuntuu niin pahalta hänestä.
Voi raukka yksin yön tunteina eikä tiedä mistään mitään. Taidat olla Eeva epätoivoinen limalissun serkku tai samanmoinen yhtä yksinkertainen. Kukakohan täällä yökaudet luuhaa muu kuin hylätty limalissu.
Ei voisi vähempää peukuttelut kiinnostaa, mutta limalissuhan, niistä on ihan hermona ollut. Luuletko, limalissu että minä olen ainoa, joka tällä foorumilla on oikeasti kypsä sun jauhantaasi?
Halveksin sinua todella paljon, niin ällöttävän kuvan olet itsestäsi ja teoistasi antanut. Kaiken sen jälkeen, et vieläkään anna perheen olla. Häpeän puolestasi, vedät kaikki kakkoset lokaan. En millään tavalla hyväksy kakkoseksi alkavia, mutta että tälläisiä, se on vielä pahenpaa.
En mäkään tajua, että joku hylätty kakkonen kehtaa kirjoittaa niin yksityiskohtaisesti ja rivosti. Kaiken tekemänsä jälkeen pystyy itseään vielä alentamaan lisää kirjoituksillaan. Säälin syvästi tuota perhettä, joka on saanut tuon seinähullun kimppuunsa.
Tästähän tässä on kysymys. Toivoisin asiallista keskustelua, kipeästä asiasta. Ymmärrän överiksi menon, mutta liika on liikaa. Tämä hylätty kakkonen ei pääse asiasta nyt yhtään yli ja alentaa, haukkuu sekä solvaa vaimoja.
Erityisesti, jos vaimo kykenee anteeksiantoon, niin se on tälle epätoivoiselle ihmiselle myrkkyä. On todella irvokasta, miten hän tietää kaikesta kaiken ja on neuvomassa vaimoja siksi, että ei saanutkaan omakseen ukkomiestä, jonka panopuuna oli. Irstaaasta kakkosesta tulee "hyvin moraalinen" ja pah.
Yhtään ketjua, ei mene tältä psyykkisesti hyvin häiriintyneeltä jätetyltä kakkoselta ilman saman jauhamista. Kuukaudesta toiseen....
Niinpä, varmasti moni muukin haluaisi käydä täällä asiallista keskustelua ja vaihtaa mielipiteitä. Itse petettynä haluaisin kuulla toisten petettyjen tuntemuksia ja myös kuulla sen mitä mieltä kakkosnaiset ovat asiasta. Asiallisesti ja ilman hyökkäilyjä. Varmasti en ole ainoa petetty, joka kokee nuo kirjoitukset hyvinkin ällöttäviksi ja loukkaavaksi. Uskon, että suurin osa kakkosistakin kokee nuo kirjoitukset hyvin ala-arvoisiksi. Onneksi tuon lissutyylin tunnistaa jo muutaman rivin perusteella, niin ei tarvitse itseään tuolla hapatuksella myrkyttää.
Sepä se. Akuutissa vaiheessa sitä hakee "apua" hädissään, jopa näin huonotasoisesta foorumista. Myöhemmin erilaisiin pettämisiin liittyviin asiohin liittyväiä näkökulmia, vertaistukea tai vain asian purkamista.
Jokainen juttu on erilainen mutta samanlaisia elementtejä löytyy. Itse olisin myös kaivannut rehellisiä kommentteja kakkosilta heidän tuntemuksistaan. Siis omastatunnosta, syyllisyydestä. Miltä tuntuu, jos pettäjä ei eroakkaan ja lopettaa suhteen käryn jälkeen( ei limalissulta, se on tulee jo korvistakin ulos), mitkä ovat omat arvot- moraalikäsitys etc. miksi jatkaa, vaikka tietää ettei mies eroa, miten voi "jakaa" miehen tietäen, että avioparilla on jopa hyvää seksiä.
Eikö koskaan ajattele, ettei ole oikeutta salasuhteeseen, miksi aloittaa suhteen vaikka mies sanoo olevansa rakkausliitossa ja kotona on kaikki hyvin, eikö hälytyskellot silloinkaan soi, eikö tunnu pahalta perheen lapsia ajatellen, miksi itse petetyksi tullut voi aloittaa tietoisen salasuhteen. Miten paljon pahaa kylvää.Ovatko iihmiset oikeasti näin itsekkäitä omaan napaan tuijottavia, joille ei merkitse mitään kunhan minä., minä...
Niin ja turha sanoa, että mies petti tiedetään mutta pointti on se että siihen mies ei yksin kykene. Aina, jos tietää toisen olevan varattu on osasyyllinen, siitä et pääse mininkään.
Pettämisessä menee aika samalla tavalla kuin surun kokemisessa. Alussa asia yritetään kieltää, keho ja mieli kun ei vain jaksa ottaa vastaan kaikkea kerralla. Olo voi tuntua jopa yllättävän kevyeltä. Asia on tiedossa puheen ja järjen tasolla, mutta tunnepuolella ei.
Kun mielesi on valmis kohtaamaan asian, sen myötä tulee uusia tunteita. Viha suuttumus, katkeruus, syyttäminen. Häpeä, nöyryytys ja muut muut mukavat kumppani sen myötä. Se on vaikea ja kauhea vaihe, ja kestää. Mutta menee pikkuhiljaa ohi. Ei yhdellä kerralla, mutta päivä kerrallaan voit hieman paremmin. Takapakkeja tosin tulee. Alussa nemmän ja tiuhempaan ja tuntuu, että tämä ei koskaan lopu.
Selviämiseen menee aikaa. Osa ei edes selviä kunnolla koskaan. Varaudu laskemaan aika kuitenkin vuosissa kuin kuukausissa. Mutta ei se tarkoita, että tästä eteenpäin elämäsi seuraavat vuodet olisi täyttä kaaosta joka ikinen päivä. Hyvä ja huono olo vaihtelee, ja lopussa tulee enää satunnaisesti silloin tällöin pahoja hetkiä.
Mun ohje on, että ota vastaan kaikki mitä tulee. Jossain vaiheessa tulevaisuudessa on sitten se hetki, kun päätät päästää irti vihasta, katkeruudesta jne. Jossain vaiheessa sekin on tehtävä, kun viha auttaa itseäsi vain rajallisen ajan. Jossain vaiheessa se kääntyy itseäsi vastaan.
Pidä myös kiinni siitä, että pettäminen on valinta, jonka pettäjä on yksin tehnyt. Hänellä on ollut myös mahdollisuus valita toisin. Vaikka pettäjä kuinka hakisi pettämiseen syitä tai oikeutusta parisuhteestanne, niin mikään parisuhteessanne ei anna niitä. Jos oikein huonosti voi, niin avioero on ratkaisu johon lähdetään, ei pettäminen. Pettäminen ei ole mikään vaihtoehto.
Jokaisessa parisuhteessa on ongelmansa, ja ongelmaton parisuhde on kuollut eikä siinä ole liikettä. Erota mielessäsi teidän parisuhde ja pettäminen toisistaan, niin voitte saada aikaiseksi hyvää ja rakentavaa keskustelua siitä, miten teidän parisuhde on voinut. Tarvitset sitä ymmärrystä vaikka päätyisittekin eroon. Omista virheistään on hyvä ottaa opiksi.
ja vaikka täällä kuinka paljon huudellaan sitä, että suhde ei voi jatkua pettämisen jälkeen, niin se ei pidä paikkaansa. Avioliitto voi jatkua. Ja se voi jatkua ihan hyvänä. työtä se vaatii molemminpuolin todella paljon.
Ja pidä mielessä, että iso osa näiden sivujen teksteistä on katkerien ihmisten tunteenpurkauksia.
Miksi sanot, ettei pettäminen ole vaihtoehto, koska sehän on. Kuten ap:n tapauksessa se oli hänen miehelleen vaihtoehto.
Itse mietin ap:n jutussa eniten sitä miksi mies kertoi toisesta suhteestaan. Jos kertoi vapaaehtoisesti, se on hiukkasen epänormaalia. Tulee mieleen tunteeko mies patoutunutta vihaa ap:tä kohtaan.
Totta kai syy on aina vain ja ainoastaan pettäjässä. Olipa se petetty puoliso millainen tahansa, pettäjä on itse tehnyt valintansa. Jos ei halua olla toisen kanssa enään sen voi kyllä kertoa ja sitten hakea uutta suhdetta. Turha siinä on toisia syytellä jos on tyytymätön suhteessaan ja siihen jää tehden samalla hallaa puolisolleen pettämällä tätä. Mitä noihin vihantunteisiin tulee, ne kyllä aikanaa nousevat pintaan. Voin kertoa kokemuksesta. Itse olin aluksi vain järkyttynyt ja aivan ymmälläni ja myöhemmin vasta tuli viha. Tunsin vihaa miestäni, kakkosnaista sekä itseäni kohtaan. Aina vähän päivästä riippuen.
Ilmeisesti kaikilla ei ole yhtä hyvää kosketusta sekä pettäjiin että petettyihin kuin minulla... Arvelin, että jokainen tietää nimenomaan parisuhteen vaikuttavan oleellisesti kumppanin tarpeeseen pettää.
Myös pettäjä voi tuntea vihaa. Puolisoaan, itseään ja omaa kakkostaan kohtaan. Hän voi olla myös aivan tunteistaan sekaisin. Jopa kahta kauheammin kuin petetty.
Yritä löytää parempia retorisia keinoja: "jokainen tietää" on aika alkeellinen. Misät luulet johtuvan, että tyytymättömyys parisuhteeseen liittyy turvattomaan kiintymyssuhteeseen?
Mitä nämä Lima-Lissu jutut oikein on? Kertokaa??!
Olen täysin samaa mieltä. Pettäjän pitäisi osata kantaa vastuu tekemisistään eikä sysätä huonoa omatuntoaan petetyn niskaan.
Tuo Lima-Lissuksi jotakin toista kirjoittajaa nimittelevä vaimo on se petetty, joka tunnisti oman tarinansä täällä. Hänen mies on pettänyt useaan kertaa, todella irstaasti häntä. Viimeksi sattui kuitenkin rakastumaan tuo mies, ja alkoi tehdä eroa tästä sairaasta vaimosta, joka itsemurhauhkauksilla miestään kiinni pitää. Puolustaa jopa julkisesti miestä, vaikka kaikki tietävät että mies ei häntä arvosta ja rakasta. Toisia naisia ollut aina kierrossa, joita on julkisesti esitellyt kavereille ja työtovereille.
Tuo toinen nainen tuli hyväksikäytetyksi, mies yritti sitten jälkekäteen laittaa syyn tuon kakkosnaisen niskoille, jotta tuo vaimo rauhoittuisi, todella luuserimaista mieheltä, joka luvannut eroavansa ja vannonut rakkautta toiselle. Kunnon miehiä kun pettäjät eivät ole.
Vaimo täällä kiukkuaan ja vihaa purkaa, häntä on loukattu. Hienon, kultivoituneen miehen kuva joka hänellä on, kolmen lapsen isän, kun kerralla rupsahti. Tuli ilmi julkisesti ns. miehen pimeä puoli.
Ei kenenkään tulisi käyttää hyväksi toisen tunteita ja valehdella,
Tuo vaimo on päättänyt olla luovuttamatta, silläkin uhalla että tietää miehyen naineen puli Kuopion naisista, ikää tai siviilisäätyä katsomatta. Kulissit on pidettävä, sillä uhalla että järki menee ja itsearvostus.
Siinä tuo asia kokonaisuudessaan. Tuo ns.Lima-Lissu täällä huomannut ja tietää, että vaimo taistelee piruuttaan, vaikka mies hänelle sanonut että ei häntä rakasta, lasten vuoksi hoitaa velvollisuuttaan, ja härnää huvikseen tuota vaimoa joka yritti laittaa hänen syyksi miehensä uskottomuuden. Mutta kun hän ei ensimmäinen nainen, vaan niitä löytyy....
Heko heko. Uskokoon ken tahtoo, aivan skeidaa kirjoitat. Katkeran jätetyn kakkosen sepustelmaa jo monta kuukautta. Kakkonen sekosi niin, että kuvittelee postaavansa pettäjän vaimolle. Koomista miten moraalinen irstaasta kakkosesta tuli ja miten kuvittelee täällä kirjoitelemalla saavansa vaimon ottamaan eron.
Tunnistan kyllä limalissun tekstit... itse käytän limalissu nimitystä, koska se on hyvin kuvaava ja olen lopen kyllästynyt moneen kertaan jauhettuun paskaan. Itse en ole Kuopiossa käynytkään enkä tietääkseni petettykään. Se on katkera kakkonen, joka täällä jatkuvasti höyryää.
Mitenkäs olisi, että lopettaisit....
mitä limalissu kuvaa?
ameebaa.
Jatkan näihin vielä, että todellakin pettäjä ei edes näe alussa itseään välttämättä vastuullisena, suoltaa kaikennäköisiä syytöksiä petetylle, miksi petti. Syy oli meillä ainakin mitä kummallisimmissa asioissa, joita en todellakaan pystynyt ymmärtämään, eikä kyllä terapeuttimmekaan.
Eli kyllä niitä syitä haetaan ihan mistä vaan, että pettäjä oikeuttaa itselleen pettämisen. Sitähän se on, pitää itselle selittää ja antaa lupa pettää, että omatunto ei soimaa niin paljon.
Nyt pitkän ajan kuluttua, kun pettämisen paljastumisesta ja näistä keskusteluista on jo aikaa, ei mieheni kestä edes kuulla, mitä on sanonut minulle syiksi, eikä kyllä muitakaan selityksiä oikein mistään tuolta ajalta. Sitäkään en oikein ymmärrä, onhan hän ehkä järkiintynyt, mutta edelleen mietin, että ovatko nämä pettäjät todella niin sekaisin ja sumussa, kuten tutkimusten mukaan tällaista vaihetta elävät ovat, että todella kuvittelevat asiat aivan toisenlaisiksi kuin ne oikeasti on. Niin siinä omassa parisuhteessaan kuin myös tuossa salasuhteessa.
Tähän käsitykseen ainakin olen päätynyt, surullista, mutta totta. Ainakin tällaisissa tapauksissa, kun ei ole ollut aikomustakaan lähteä sen salarakkaan mukaan.
Itse edelleen ihmettelen näitä pettäjiä, mukaanlukien oma mieheni, miksi ihmeessä ei ensin erota ja sitten oteta uutta. Tai edes olisi heti suhteen alettua jätetty entinen puoliso. Mutta miksi tehdään näin?
Tosin uskon, että nämä ovat juuri niitä ihmisiä, jotka eivät oikeasti pysty kohtaamaan arjen ongelmia vaan pakenevat niitä mielummin toisen ihmisen syliin ja hakevat niihin omiin pettymyksiin uudesta ihmisestä ratkaisuja.
edellee selitykset menee läpi...
sumussa ja sekaisin, ei hyvä tavaton.
Kerro mikä tutukimus.
Hyvä kirjoitus
1618 hyvä kirjoitus
Kommenttina pähkäilyysi se, että kannattaisi omaa ymmärrystään laajentaakseen kaivaa Suomessakin muutama päivä sitten palstatilaa saanut kooste siitä, mitä kuolevat katuvat kuolinvuoteellaan.
Siinä on mm. että ei uskaltanut elää omien tunteidensa mukaan vaan toteutti ympäristön paineita siitä, miten tulisi elää.
Minulle tästä seuraa kysymys, eikö uskaltanut yleisten normien vuoksi eroita, vaan jäi kuihduttamaan elämäänsä "syyllisenä" ja "pettäjänä", mutta nateeksi saaneena.
Totta turiset.
Myös jos on kuihduttanut elämäänsä vaikkapa 20v uskollisena, olemalla aina kiltti, toisille mieliksi, käyttäytymällä yleisten moraalisääntöjen mukaan ja unohtamalla itsensä, niin mikään ei ole sen vapauttavampaa kuin tehdä kerrankin "väärin" eli sitä mitä haluaa, tuntee tarvitsevansa.
Kiitos kaikille vastauksista vaikken kaikkien kommentteja ymmärrä. Mutta en tiedä kelle voisin kertoa mitään tai kenenkä kanssa pohtia, tarve tuoda ajatuksiani esille on suuri. Ehkä tänne purkautumisella tilannetta pystyy analysoimaan selvemmin.
Mutta nyt minua on syyllistetty viikonloppuna melkoisesti. Sain jonkin tasoista keskustelua mieheni kanssa käyntiin, valitettavasti osin uhkailemalla kun muuten ei sanaa suustansa saa. Ja kyllä se potutus ja raivo sieltä alkaa pintaan nousemaan.
Ensinnäkin suhdetta on kestänyt jo kauemmin kuin mies minulle aiemmin tunnusti, tosin tätä osasin epäillä kun mietin miehen käytöstä pitemmällä aikavälillä.( Miksi hitossa täytyy vieläkin valehdella?)
Ja pelkästä platonisesta suhteessa onkin ollut seksi kuvioissa mukana. (Onpas yllättvä tieto?)
Tunnustan, tein väärin ja takavarikoin miehen puhelimen löytääkseni sieltä jotakin. Kaksi numeroa luettolosta löysin joita en tiedä kelle kuuluvat, viestejä tai lokitietoja ei ollut. Sanoin soittavani noihin numeroihin jos ei muuten kerro. (Kumma kun omakin käytös muuttuu kaistapäiseksi?)
Nainen asuu kuulemma toisessa kaupungissa, tästä jäin ihmettelemään miten miehellä on ollut varaa käydä siellä. Meillä on aika tiukka taloudellinen tilanne lainojen takia vielä pari vuotta. Ja sain tietää asian joka nyt kyllä nostaa raivoa ja vihan tunnetta itselläni. Mies on ottanut lainaa lisää, nostanut luottokorttinsa lainasummaa minulle kertomatta. Mitenkä hitossa tuohon voi aikuismaisen tyynesti suhtautua?
Ja ne syyt: kuulemma minussa, minä en ole antanut tilaa miehelle, tehnyt päätökset perheessä yksin jne. Myönnän, mutta kun mies on huono tekemään minkäänlaisia päätöksiä, jonkun ne täytyy tehdä jotta jotakin perheessä saadaan aikaiseksi.
Ja hän ei koe itseänsä rakastetuksi, haluaa hellyyttä ja rakkautta osaksensa.
-Kaikkihan me halutaan, mutta eihän tässä kolmen lapsen kanssa kerkiä koko ajan toisen päätä silitellä tai jaksa. Ja eikö voi avata suutansa ja puhua asiasta?
Potutta nyt kyllä jo aikas tavalla.
Mitähän kaikkea kivaa vielä paljastuu?
Sisälläni kiehuu! Toivottavasti ei tule yli äyräitten!
Anna tulla vaan vihan, anna tulla vaikka yli äyräitten! Vihaa, raivoa, huuda. Mene metsään ja hakkaa kepeillä puita! Kuulostaa hullulta, mutta pura vihasi pois, ettet katkeroidu.
Itse olen raivonnut, huutanut, tehnyt noita kaikkia, mitä mainitsin - niiden lisäksi vielä paljon muutakin :)
On parempi antaa vihan vaan tulla ulos, älä jää hautomaan sitä sisääsi.
Ota luotettava ystävä kuuntelijaksesi ja sellaiseksi ihmiseksi, jonka kanssa voit keskustella tilanteestasi.
Älä vain jää yksin tämän kanssa, asian keskustelu pelkästään pettäneen puolison kanssa ei ole hyvä sinun kannaltasi. On hyvä, että saat puhua jonkun muunkin kanssa asioista.
Ymmärrän raivoasi niin hyvin, itsekin olen raivonnut sitä, että mitä ihmettä mies ei voinut minulle tunteistaan silloin puhua, vaan meni ja puhui ne sitten jollekin toiselle, meni rakastumaankin siinä samassa sitten, pettämään minua ja samalla koko perhettä kaikilla valheillaan.
Tässä on sitten kaiken sen kiitoksena sellainen soppa, että saa nähdä, minkälainen keitos tästä lopulta tulee.
Vihaa, vihaa, vihaa - mutta älä itseäsi! Muista hemmotella itseäsi joka päivä, tee jotain sellaista, josta sinulle tulee hyvä olo, vaikka se olisi vain joku pieni hetki itseksesi - metsäretki (puita hakaten :) tai vaikka uusi huulipuna tai ihanat alusvaatteet :) Muista, että SINÄ olet ARVOKAS!
Sydämeen koskeen nämä jutut. Tuon saman kokeneena ymmärrän teitä todella. Vaatii voimaa jaksaa yrittää ymmärtää ihmistä joka on pettänyt, halventanut ja käyttänyt hyväkseen tunteitani ja luottamustani.
Voimia vuoristorataasi! Edessäsi on helvetti, jota et itse valinnut. Miehesi sekä kakkonen sen aiheuttivat. Sinulta, ei kysytty, sinulle ei annettu muuta mahdollisuutta. Kaksi itsekästä oman navan (navanalusen) tuijottajaa päättivät puolestasi. Se tuntuu todella pahalta, tiedän.
Jokainen valhe, mikä tiputellen tulee esille on kuin tiiliskivellä heitettäisi. Miksi tosiaan pitää vielä siinä vaiheessa valehdella ja kaunistella asiaa, sitä on vaikea ymmärtää. Niin kävi meilläkin. Älä ota yhtään syytä itsellesi, miehen olisi pitänyt avata suunsa, eikä ratkaista ongelmia pakenemalla toisen naisen hameen alle. Ei mikään oikeuta pettämään, ei mitään sinun tekemisissäsi tai tekemättä jättämisissäsi!! Hän on yrittää syylistää sinua, jotta saisi pettämisen tuntumaan oikeutetulta.
Itse soitin kriisikeskukseen, sain kuuntelijan sekä hyviä ohjeistuksia eteenpäin. Älä tee hätiköityjä ratkaisuja, anna itsellesi aikaa!
Oletteko törmänneet ns. ystävällisiin ihmisiin jtka sanovat että voi, voi kauheaa mutta jätä se asia taakse, unohda?
Minua ei ole mikään suututtanut enempää petetyksi tuulemisen lisäksi kuin tuollaiset neuvot. Kuinka voi ihminen unohtaa elämästään vuosia, yhdessä koettuja asioita. Sitä tunnetta jonka vuoksi on avioliiton solminut, niitä lupauksia ja valoja joita silloin vannottiin.
Ei, niitä ei voi unohtaa. Jokaisen petetyn pitäsisi saada paljon apua, ymmärrystä ja tukea päästäkseen elämässä eteenpäin.
Kriisikeskus on siinä hyvä ja tällainen paikka kuin tämä palsta täällä saa purkaa itseään vaikka sitten kymmeniä vuosia jos siltä tuntuu se ei ole keneltäkään pois.
Tsemppiä kaikille
MIksi te jatkatte miehen kanssa, joka rikkoi välillänne kaiken, ja nimenomaan sen tärkeimmän, luottamuksen? Valitettavasti mies on huomannut miten ihanaa vieras pimpsa on, ja miten ihmeessä kuvittelet seuraavat vuodet vain riittäväsi? Se on menoa, vuoristorataa manalaan ja lujaa.
En ymmärrä että jotkut naiset eivät uskalla irrottautua tuossa tilanteessa toisesta, miksi olette niin riippuvaisia miehistä ja annatte käsitellä itteenne noin?
MUISTAKAA, MITÄ MIES OLISI TEHNYT JOS SINÄ OLISIT OLLUT SE USKOTON?
HÄN OLISI MUUTTANUT HETI POIS, JA OLISITTE TODENNÄKÖISESTI JO ERONNEET MIEHEN ALOITTEESTA. NAISET NAISET....TE SITÄ VAAN PAUHAATTE JA ANNATTE KOHDELLA ITSEÄNNE HUONOSTI.
Nuin juuri ei ole mitään syytä katsella pettävää puolisoa tai katsella sormien läpi hänen tekemisiään. Miksi nainen ei ole huomaavinaan? Älykäs ja tunteva nainen huomaa HETI miehen käyneen vieraissa on tietenkin toinen juttu jos ei halua huomata. Ei uskalla tunnustaa itselle että mies on nyt mennyt ja rakastanut/ihastunut toiseen naiseen. On pelottavaa jäädä yksin parempi on sitten roikkua pettäjässä joka viettää laatuaikaa uuden rakkaansa kanssa. Kotona käydään syömässä ja eväskippo täyttämässä. Naiset rakastakaa itseänne mutta älkää tehkö itsestänne hassuja luusereita. Se toinen nainen tuskin tietää teidän avioliitosta mitään yksityiskohtia ja ei varmaan edes kiinnosta. Jokaisella on oma elämä ja jokainen haluaa myös rakentaa oman elämänsä mahdollisimman hyväksi itselle ja läheisille. Vaikka sinut on petetty et ole maailman napa sinua ei petetä sen vuoksi että sinulle halutaan olla pahoja vaan sen vuoksi että miehesi rakastui toiseen naiseen.
Montako kertaa vastasi limalissu tähänkin ketjuun, aika monta ja kaikki samalla tavalla. On todella ikävä ihminen tuollainen katkera kakkonen. Yksi kysymys sinulle? MITÄ vittua SULLE KUULUU KENENKÄÄN VAIMON TEKEMISET?! Hoida omat asiasi. Sopiiko?!
Tämähän menee aivan mahdottomaksi. Nytkö se onkin se petetty vaimo se luuseri. Luuseriko jaksaa uskoa miehen valheisiin ja antaa anteeksi kerta kerran jälkeen. Missä on järki ihmisellä joka väittää tuollaista.
.
Oletko koskaan kuullut mitä rakkaus kestää. Tietenkin on tyhmää rakastaa niinpaljon että antaa anteeksi aivan kaiken mutta kun nämä luuseri miehet, pettäjät, ovat niin hyvä valehtelemaan. Rukoilevat anteeksi ja lupaavat parantaa tapansa. Ethän sinä kakkonen tiedä kuinka mies ruusukimpun kanssa kontaten itkee omaa raukkamaisuuttaan kuinka hän sanoo häpeävänsä tekojaan, kuinka itkee ja anoo vielä mahdollisuutta. Olen tämänkin kokenut joten tiedän totisesti että minä en ole luuseri. En roikkunut miehessä vaan hän itse halusi jatkaa, rukoili anteeksi kerta kerran jälkeen. i sanoi olevansa niin pahoillaan teositaan että ei antaa itelleen koskaan anteeksi sitä että pilasi avioliittomme.
Ethän sinä kakkonen näitä asioita tiedä koska mies ei ole niitä sinulle kertonut.
" Älykäs ja tunteva nainen huomaa HETI miehen käyneen vieraissa on tietenkin toinen juttu jos ei halua huomata. Ei uskalla tunnustaa itselle että mies on nyt mennyt ja rakastanut/ihastunut toiseen naiseen. On pelottavaa jäädä yksin parempi on sitten roikkua pettäjässä joka viettää laatuaikaa uuden rakkaansa kanssa"
AH, OLET NIIN OIKEASSA. KOKEMUSTA ON JA TUO ON NIIN TOTTA.
Niin on totta on kyllä nainen vaistoaa mutta jos ei ole nainen....
No fggwtg-jos kerran tiedät miehen triksit, niin miksi sitten lankeat niihin,,,,aina uudestaan.
Mies ei halua menettää sitä ÄITEETÄ eli sinua, eikä myöskään sitä villiä sänkypetoa, rakastajaa. Arvaa kuinka se siellä toisen naisen luona nyt ulisee ja vannoo rakkauttaan, ette te vaimot todella älyä että tällainen mies vetää kakkosroolia.
Hylkää se, niin tein minäkin, ja se oli niin oikein, lopussa mies '
todella näytti, millaisia nämä pettävät miehet ovat. Vaimoparkaan oli tehonnut "omantunnontuskavalitukset" jälleen. Edellisellä kerralla kun oli ollut viikkojen seksisuhde (mies kertoi että oli huomannut että se oli vain hulluutta ja seksiä kesölomalla, viikkoja ....), ja tunnusti sen vaimolleen, teki just nuo mitä yllä kirjoitat. Eli syytti itteään paskaksi, ei anellut että sais jäädä, oli muka lähtevinään jo ovella, mútta tiesi tasan tarkkaan että saa just näillä keinoilla anteeksi. Itte vielä mies nämä minulle kertoi, ajatelkaa.
Nyt sitten käytti kun kyräytin ukon just samoja keinoja, voi että vaimo on naivi.
Ette todella älyä, että mies joka pettää, useamman kuin yhden kerran, tai törkeesti, julkisesti----tekee sen kohta uudelleen. Heillä on lapsuudesta sellainen kompleksi. Useimmiten ovat kasvaneet enemmän äidin kanssa. Isä on jotenkin heitä laiminlyönyt. Isä usein myös pettänyt, äiti kärsinyt liitossa ja jaksanut aina vaan. Nyt he vievät tätä mallia eteenpäin. Ensinnäkin kun huomaavat vaimossa samat piirteet kuin äidissä. Lapset toki huomaa isän touhut, joten tässä luodaan heti pohjaa pettämiseen tulevalle generaatiolle, valitettavasti. Jos nuo lapset olisivat tarpeeksi isoja he neuvovat eroamaan, ei äidillle tehdä noin.
Voi, kaikki on sieltä kotoa mallista kiinni, onko sitä pakko viedä eteenpäin? Hyvät naiset, erotkaa pettäjistä, saatte vapauden ja paremman olon, ihan totta. JOKA RAKASTAA, EI TEE KIPEÄÄ TOISELLE. LUE VIELÄ KERRAN:
RAKKAUS EI LOUKKAA TOISTA, EI TEE TAHALLISTA KIPEÄÄ TOISELLE.,MIES EI RAKASTA SINUA OIKEIN JOS ALKAA SUHTEESEEN TOISEN KANSSA, EIKÄ SITÄ RAKKAUTTA TULE MILLÄÄN TERAPIALLA TAKAISIN.
Niin kuka on sairas? Anna mä arvaan LIMALISSUhan se siinä. Jatka vaan niin nähdään kuinka hullu oikein oot.......
Niin tai ei sitten huomaa kun liitto on edellisestä pettämisestä jo niin kylmä, välinpitämätön. Se menee valitettavasti siten, että kun on kerran tuota pa s k a a läpikäyty, pettämisen jälkeen kitumista, ja kun hädin tuskin on siitä parannuttu, tapahtuu taasen pettäminen, niin ei siinä enää aisti toisesta todella mitään.
Ukkomies minulle ainakin valitti tämän olevan yksi suurin syy, että häntä inhottaa että vaimo ei asiti mitään että hän petti, pettää ...yritti oikein mennä kotiin minulta tuoksuvana, eikä tuo vaimo vieläkään tajunnut. Mies olisi todella halunnut, että vaimo huomaa ja pyytää eroa, ei helevetti, ei onnsitunut. Itte on liian heikko eroa tekemään, eikä halua olla ensimmäinen joka sanat suusta rykäisee.
Kirjoitin että mies itse myönsi pilannennsa avioliittomme. Siis tarkotin että on jäänyt menneisyyteen. täällä otan osaa samankokeneiden ihmisten kokemuksiin. Sillä keskustelu täällä näyttää edelleen menevän siihen että petettyä syyllistetään kuten sinäkin juuri teit.
Petettyä syyllistetään siitä että rakastaa ja luottaa.
Kyllä me jokainen tämän saman kokeneena joskus tulemme siihen pisteeseen että emme enää anna anteeksi mutta niinkauan kuin sen teemme se on oma valintamme koska rakastamme.Eikä kellään ole oikeutta puuttua siihen tai tuomita meitä siitä koska toimimme sen lupauksen mukaan jonka olemme vihkivalassa antaneet. Olemme vastuussa vain omista tuinteista ja teoistamme. Emme voi vastata puolisomme tunteista ja teoista.
Meitä ei pidä syyllistää vilpittömästä halustamme elää sen ihmisen kanssa jonka kanssa olemme naimisiin menneet ja luvanneet elää myötä ja vastoinkäymisissä.
Syyllisiä ovat pettäjät ja ne jotka tuota suosivat ja ovat siihen osasyyllisisä.
Arvostan ja toivon voimia kanssassarille jotka kaikesta huolimatta jaksavat uskoa anteeksi antoon ja rakkauden voimaan. Oma liittoniloppui jo aikaa sitten. en jaksanut antaa enää anteeksi
niin, rakkauteen kun kuuluu kaksi, kaksi jotka molemmat rakastavat. Suhde ilman rakkautta on pa ska n marjat.
Yksin on turha taistella, ja luulotella itselleen, että kyllä kaikki vielä muuttuu ja mies muuttuu.
Ja jso miehenne lähti suhteeseen toistamiseen, niin silloin kyllä teet ittes hölmöksi anteeks antamalla. Jalkamattona on varmaan kiva tunne, sillä sitä todella olet tuossa tapauksessa.
Luepa tekstini uudestaan. onko ymmärryksessäsi vikaa vai onko tyylisi vain mollata vaimoja/ ex vaimoja.
Sinulla ei olel minkäänlaista oikeutta arvostella koska nuo kokemukset eivä t koske sinua, muuten kuin jos olet kakkonen. Silloin pitäisi sinun itse miettiä minkälaisen mihen kans puuhalstelet.
Sinä et voi tietää mitä tuossa avioliitosssa tapahtuu sinä kuuntelet miehen juttuja tai ehkä jopa itse keksit niitä. Siitäkin on kokemusta.
Jatkan koska unohdin äsken tällaisen jutun. Entisen kakkosenhan pitäisi oll a onnellinen siitä että jaksoin niin moen vuoden ajan ja monta kertaa antaa anteeksi niin hän sai koko sen ajan luulla olevansa miehen pelastaja pahasta liirtosta ja hullusta naisesta. Sillä tiedän että eipä se niin ollutkaan mies jatkaa samaa rataa. holtitonta rahankäyttöä, elää kuin maalilman omistaja. ja täysin varmaa tietoa että siellä on jälleen uusi kakkonen joka luulee olevansa tuon miehn pelastaja ja odottaa että mies eroaa edellisestä kakkosesta..
Luulen että jokainen kakkoseksi alkava tietää kohtalonsa mutta jokin osa heissäkin uskoo parempaan huomiseen ja miehen muuttumiseen.
ÄLY HOi
Älykäs ja tunteva nainen ei ala kakkoseksi
Ja tuollaisen miehen kanssa, jolla ei ole edes munaa erota, sinä sitten vehtaat!
Sinulle kelpaa siis nössö mies, joka ei edes uskalla erota, vaikka rakastaa ja haluaa sinua. Voi sinua. Olet varmasti arvokas ihminen.
Mua kyllä naurattaa noi seliselit, että ei uskalla erota. Kyse kun ei ole uskalluksesta, vaan siitä että ei vaan halua erota. Ja sitten vielä tollaset selitykset menee läpi jollekin höynälle kakkoselle. Voi hyvää päivää!
Eikä myöskään älykäs ja tunteva mies ala kakkoseksi - onhan niitäkin kakkosina, molemmat salasuhteilijat naimisissa tahoillaan. Kysyin ukoltani, eikö haitannut, että sillä naisella oli myös mies, jota se n...i. Ei kuulemma ajatellut...
Oliskohan se ollut sama juttu, jos mulla olisi ollut toinen mies. Ei olisi sen kummemmin ajatellut! Enpä usko!
Huh huh!
Minun mies muuttui! Annoin anteeksi parin vuoden pettämisen kun mies kerran pyysi anteeksi. Miksi se olisi pyytänyt anteeksi jos olisi halunnut eron tai lähteä sen kakkosensa matkaan? Jos mies ei olisi anteeksi pyytänyt ja katunut niin tietty meidän stoori olisi loppunut siihen. MIes oli tosi tyhmä kun petti minua ja petti myös itseensä. Luuli rakastuneensa ja löytävänsä onnen mutta tajusi sitten että onni onkin kotona ollut koko ajan. Ei vaan jaksanut arjen tylsyyttä lapsiperheessä. Sama tylsyys sillä olisi ollut edessä siellä kakkosenkin arjessa. Vähän aikaa kun höyläsi kakkosta niin kotipimsakin oli taas mieluinen. En usko että niissä muuta eroa on kuin se että samaan kyllästyy itsekukin. Minäkin. No mies on ollut kotona ja uskollinen viimeset viis vuotta. En tiedä olisiko elämäni muuttunut paremmaksi jos en olisi antanut anteeksi sillä nämä viisi vuotta on ollut ihan ihanaa aikaa. Minä olen onnellinen ja kiitollinen kun mies tajusi olleensa tyhmä. Nyt se on ollut oikein kiltti.Paljon mukavampi kuin ennen pettämistään. En todellakaan koe että minua olisi kohdeltu huonosti. Silloin kun mies petti ja kai sitten kohteli minua huonosti koska petti sitä kurjaa oloa minulla kesti kuitenkin vain lyhyen aikaa tähän koko meidän yhteiseloon verrattuna. 12 vuotta josta viis ekaa oli ihania vaikka arkisia miehelle ja pari huonompaa välissä ja viisi ihanaa taas sen jälkeen..nyt hänkin on samaa mieltä.
Kaksi sydäntä, se vain on niin että joku ihminen luulee olevansa niin täydellinen että hänen miehensä ei voi HÄNTÄ jättää sehän on aivan mahdoton ajatuskin ei sitä voi hyväksyä! Sellainen mieshän on suorastaan huumattu (toinen nainen huumannut jollain napeilla) Tuota miestä ja hänen rakkauden kohdettaan tulee rangaista ,tämän täydellisen naisen päässä kun ei ole sijaa sille että hänessäkin voisi olla jotain parantamisen varaa... Naps siitä se lähtee loppumaton kiusaaminen. Ja arvaat varmaan kaksi sydäntä kuka tästä kaikesta eniten kärsii...no ei ainakaan ne kaksi onnellista lasta auringon.
ps. tähän tulee kohta sivallus takaisin ;) ei täällä saa kirjoitella muut! hyi ettäs kehtasinkin.
Älä viitsi valehdella , jos asiasi olisivat hyvin niin et varmasti kirjoittais täällä, taitaa olla kuitenkin just toisinpäin?
Kaksi uutta puuta. Halusi tsivalluksen ja saat. Pettäjässä on aina syy ei petettävässä. Pettäjällä on ollut mahdollisuus keskustella puolisonsa kanssa j a yrittää korjata pieleen menneet asiat tai sitten vain erota eikä alkaa pettämään. Et koskaan saa pyhitetyksi pettäjän tekoa vaikka kuinka yrität sitä tehdä. OLi vaimo kuinka paha, sairas (kuten minä olin) tai muuta inhottavaa niin ensin erotaan sitten vasta haetaan uutta kaveria.
Olen iloinen puolestanne.
Niin unohdin, Kukahan se kiusaa ja ketä. Kuka kirjoitteli minulle viestejä haukkuen silloista puolisoani. Kuka alkoi manipuloimaan valheillaan minua saadakseen tahtonsa läpi.
Kuinka paljon on ilmaislehdissä ollut tekstareita jotka lähtösin entiseltä kakkoselta. Kuinka monelle ihmiselle soitteli ja haukui minua. Kysynpähän vain.
Kysyn myös uudestaan kukahan se kiusaa ja ketä.
JOs olet se joksi luulen niin tunnistat nämä jutu kyllä, mutta jos et ole niin pyydän heti anteeksi en halua loukata henkilöä jolle asia ei kuulu.
Vielä yksi juttu "kaksi uutta puuta". minua tosiaan suututtaa että petettyjä herjataan.
Muistan kun olin sairaalassa toisen ison leikkaukseni vuoksi ja mies tuli katsomaan niin hän kertoi olevansa surullinen siitä että on pettänyt minua j a aiheuttanut minulle pahaa mieltä. Koska ensimmäisen laikkauksen aikana oli ilmennyt komplikaatioita niin hän sanoi pelänneensä menettävänsä minut.
Meillä oli paljon yhteistä, paljon yhteisiä kokemuksia, asioista joista selvittiin jotka hän ja kakkonen polkivat maahan ja murskasivat. Nuita kokemuksi aei ole kakkosen kanssa.Kaikkein pahimmalta tuntui saada kuulla kakkoselta, keltäpä muulta, että tuonakin yönä ennen kuin oli tullut luokseni sairaalaan olivat olleet yön yhdessä.
HYi hitto minkälaisia ihmisiä olivat kumpikin.
Olen jo useamman vuoden ajan pyytänyt tuota entistä kakkosta jättämään minut ja ystäväni rauhaan mutta mitä hulluja. Minä en saisi kertoa kokemuksistani kenelleen, en saisi osallistua täällä ja jakaa asioita kanssasisarten kanssa.
En saisi olla onnellinen. Minulla ei saisi olla uutta elämää. Sillä tuo entien kakkonen ei halua että exäni huomaa minun elävän ja voivan hyvin.
Kaksi uutta puuta
OLetko tosiaan huumannut, ja tunnustatkin tuollaisen asian, sinähän se metka olet. Tuo ei tullut varmaan kenenkään mieleen.
Hahahahahhaha heheheeee.......
Ny mää repesin kun luin tän, tässähän on hyvä juttu! Tätä en ole vielä käyttänyt, kiitos vinkistä, laitanpa heti kuuman tiedon eteenpäin että mun ex on huumattu, mä oon jo kaikki mahdolliset selityket käyttänyt miksi hän jätti minut toisen muijan vuoks.
Olen itse kohta 1,5 vuotta sitten eronnut. Mieheni petti monen vuoden ajan.
Selityksiä ei tullut. Huudot oli kamalia. Kaiketi pettäjä (syyllinen). Itse kuitenkin ajattelen että kyllä toinenkin osapuoli voi lopettaa suhteen.
Mutta toisaalta millään tuolla ei ole enään merkitystä. Itsessäni myös vikaa.
Tapahtunut mikä tapahtunut. Elämässä kannattaa ottaa vain uusi suunta.
Mutta kaiken tuon mitä nyt käyt läpi, joudut käymään läpi. Helppoa ei ole.
Muista puhua, puhua ja puhua. Itse otin aika paljon huutoja vastaan.
Nyt tällä hetkellä en enään antaisi toisen kohdella minua miten vaan.
Tällä hetkellä olemme hyvissä väleissä. Ja tunnen että elän kuitenkin elämäni parasta aikaa. Voimia sinulle.
Lainaa Ben Fischer jälleenrakennus kirja.
Ai niin Lissu, et sitten kirjoittanut laudaturia suomen kielestä. Suomessa nimittäin käytetään pilkkuja. Muuten tekstistä ei ymmärrä mitään. Eikä ymmärtänyt nytkään.
"Kiitos piäs" Hehehhe, minä myös laitan kuumaa tietoa eteenpäin. Harvoinhan sitä kakkonen tuollaista tunnustaa. Huvittaa vieläkin. Kakkonen onkin huumannut exäni. Tuota täytyy alkaa tosiaan käyttään hyväkseen. En löydä muuta syytä pettämiseen.
Tämmönen tarina; Ihana kertomus onnistumisesta. Onnea
Ihanaa tekstiä! Olen myös toissapäivänä saanut tietää tulleeni petetyksi, vain 2,5 vuoden onnellisen (tai niin luulin) suhteen aikana. Seherättää tunteita ihan mielettömästi ja varsinkin vihaa ja raivoa toisen valheellisuutta ja häikäilemättömyyttä kohtaan. Lähden kohta töistä ajelemaan kotiin ja ajattelin karjua koko matkan pahaa oloani ulos :)
Huomenna ostan itselleni jotain ihanaa, koska olen niin ihana nainen!
hei Minnaleena, onnittelen olet todella kypsä ja olet tehnyt heti oikean valinnnan, päättänyt että olet arvokas ja tunnistat vihan mutta tulet selviytymään hyvin, tunnistat että kaikki nuo tunteet on sallittuja mutta jos jäät kiinni selviytymisprosessiin yritä huomata se itse
Et voi estää surun lintuja lentämästä pääsi yli, mutta voit estää niitä pesimästä hiuksiisi. (Kiinalainen)
Aika sinunkin myöntää omat tekosi eikä jatkuvasti syyttää ja vähätellä puolisosi exää.
KAtsopa peiliin
Eikö sinulla ole ystäviä, sukulaisia tai ketään, joiden kanssa voisit puhua? Ellei ole, suosittelen ammattiauttajaa.
Kannattaako sinun enää tökkiä muurahaispesään? Ellette osaa keskustella aikuisten oikeasti, niin on parempi olla hiljaa ja hoitaa keskustelut toisaalla. Ennenkaikkea miettiä sitä mitä te molemmat suhteeltanne haluatte ja oletteko tosissanne halukkaita jatkamaan, vai olisiko ero parempi vaihtoehto.
Suun avaaminen vaikeaista asioista ei ole niin yksinkertaista. Etenkin silloin, kun kysymys on tunteista ja tietää toisenkin olevan lujilla. Todennäköisesti olisit räjähtänyt yli äyräiden jos miehesi olisi kertonut ettei koe itseään rakastetuksi, haluavansa hellyyttä. Rakkaus on vieläpä sellaista ettei sitä oikein pyytämällä saa itselleen järjestetyksi.
Aika hassua. Tunnen useita minulle uskoutuneita pettäjiä sekä petettyjä. Lähes jokainen on sanonut uskottomuuden käsittelyn eri vaiheissa täysin vastakkaisia kommentteja. Kuten "olisi puhunut edes", tai"olisi edes tajunnut olla hiljaa". Aina olisi jokin muu toimintatapa tms ollut parempi kuin se mitä oli ja miten tapahtui. Loppupeleissä selviää vähemmällä, jos ottaa kaiken vastaan juuri sellaisenaan. Ei mitään jossittelua toisinpäin.
Pettäjän puolisoa syyllistämällä luulee kakkonen pyhittävänsä petoksen.
Kakkonen yhtä naruutettu kuin puolisokin
Miksi aina pitäisi syytellä, ketään? Syyttelemällä asiat menevät entistä huonompaan jamaan. Teidänkin kannattaisi vain miettiä miten liittoanne jatketaan vai jatketaanko ollenkaan.
Saman kokeneena tuskin tietääkään. Tämä rukoilija kun itki kakkosen perään samanlailla kuin minunkin, sen sain tietää myöhemmin. Pettäjä todellakin pystyy esittämään vaikka mitä rooleja. Sen opin etten koskaan tule tuollaiseen ihmiseen luottamaan enkä yhtäkään mahdollisuutta antamaan jos vielä joudun pettämisen joskus jonkun toisen suhteen kohdalla kokemaan.Jokainen joka on tällaisen ihmisen pauloihin joutunut pitäisi todellakin miettiä ettei ole ainutlaatuinen tällaiselle ihmiselle hän pelaa pelejään joka suuntaan aina kun vain on siihen mahdollisuus.
Niin totta. Mutta äly hoi. Kakkonenko sitten on älykäs ja tunteva kun ei anna periksi vaan jatkaa ukkomiehen kans vaikka tietää tämän rukoilevan puoleen j a toiseen.
No minä en ainakaan jatkanut, en yhtään enää sietänyt ajatusta, että mies ei saanut kakistettua kotona vaimolle syytä miks on sanonut hänelle halunsa erota. Voin kyllä pahoin, kun ajatlelin että mies tekisi noita asioita minulta salaa ja olisin vaimo, oli kaikennäköistä, huijaamista, irstailua, suoranaisesti ei haukkunut, vei kotiinsa, kertoi vaimon raha ja yritysasiat sun muuta. eli aivan hirveetä luottamuksen rikkomista, yksityisasioista, säälin tosiaan tuota naista, Saria. Mutta takas vaan otti, vaikka nyt tietää että miehellä ollut yhdenillanjuttujakin vaikka kuinka paljon ennen minua, kerran jo suhde jonka itte tunnusti.
Onko tämä mielestäsi tervettä vaimolta? Ranteet auki uhkasi laittaa jos mies eroaa. Kerro toki mielipiteesi, onko tällainen nainen terve?
MInä halusin mieheltä rehellisyyttä, molempia meitä kohtaan. Vaimoaan joka raskaana tuona ajankohtana, vauva syntyi mutta ei muuttanut miehen mieltä, itketti puoli vuotta,,,,,torjui hänet ja sanoi että ei rakasta, siksi haluaakin erota kunnes vauva hieman kasvanut. Antasitko itse anteeksi? Ja huom. Jos olisin antanut sen tapahtua, olisi mies lähtenyt kotoaan jo viime syksynä, oli valmis kanssani vaikka mihin, kielsin ja pyysin odottamaan. Ajattelin todella vaimoa jolle kolmas lapsi mahassa.
Voit vaikka kuinka yrittää make-up seksiä, se ei noita tosiasiota korjaa ja haavoj paranna, himot ne on hiirelläkin ja reikä mikä tahansa kelpaa välillä...
Forgiven, teit oikein kun et jatkanut. Minä tein samoin (ihan erilainen tarina tietenkin muuten, ei lapsia tuolla exparilla) mutta sanoin miehelle että tavataan sitten kun olet selvittänyt välisi exvaimosi kanssa. Meni vuosia mutta nyt olemme jälleen yhdessä. En edes tiedä eikä kiinnosta mitä on tapahtunut tuota meidän uutta alkua ennen. Nyt tiedän että päätökseni oli oikea. Annetaan aikaa itselle ja muille niin on hyvä.
Näin ajattelen minäkin, näin sanoi mieskin minulle. Jos meidät on tarkoitettu yhteen, tulee se tapahtumaan ennemmin tai myöhemmin. Mun tapauksessa kyllä miestä ei tarvinnut ollenkaan painostaa, hän alkoi puhua ja valmistelle eroa aivan itse, rakastunut kun oli korviaan myöten. Se kyllä sanoin ja pyysin, että en ala varatun kanssa suhteeseen ellei ole eroamassa tai halua todella olla yhdessä muunkin kuin seksin vuoksi. Joko lopetetaan nyt tai teet sen mitä olet ennenkin monesti jo miettinyt omien kertomiensa mukaan:eroat.
Takaisin en todella ota vaikka kuinka häntä kaipaan ja vieläkin perhana rakastan ennenkuin on selvittänyt eronsa tai eroaa- sitä en kuitenkaan odota, vaan jatkan elämääni silmät auki.
Jos kohtalo on niin tarkoitettu, se tuo meidät kyllä yhteen.
Tätä ennen oli myös tuttava, mies joka oli jo asumuserossa, hänelle kerroin saman, ja vuoden päästä otti taas yhteyttä ja kertoi olevansa yli ja vapaa. No, silloin oli minulla jo uusi rakkaus, mutta häntä en kyllä syvästi rakastanutkaan vaan ainoastaan huvittelin muutaman viikon. Kohtaloa ei voi määrätä, ja oikeat tunteet ja rakkaus voittaa ------aina.
Noin se pitää mennäkin.
Meillä oli vähän erinlainen juttu. Mekin erottiin sanoin miehelle että en ole äitinsä hänen ei tarvi tulla haukkuun minulle toisisa naisia.
Vajaan vuoden kokeiltuaan mualla pyysi vielä mahdollisuutta, nyt on tosissaan koska on huomannut että mielenrauha löytyy vain luotani. Lupasin yrittää koska edelleen rakastin. Muutama viikko meni hyvin ja yks kaks kukapa siinä olikaan miehen käsipuolessa nykimässä kuin entinen kakkonen jonka vuoksi erosimme. Hän oli aikoinaan vaatinut sitä mutta kun mies ei halunnutkaan olla hänen kanssa niin oli hakenut uutta seuraa ja löytänytkin. Olin hänen puolesetaan jopa iloinen ja toivotin onneakin.
Mutta nyt nähtyään mieheni/exäni niin kiinnostus heräsi jälleen ja työ alkoi uudestaan. Mies kertoi sanonensa tuolle että me yritämme vielä kerran ihan tosissaan. Minua mies lohdutteli että ei mitään syytä pelätä tuo ei tule enää väliimme, ja seuraavana päivänä mies kuitenkin katosi.
Kielsi pois koskaan kerjännensä uutta mahdollisuutta s e kaikki oli vain minun kuvitelmaa. Ja voi sitä sotaa. Onneksi jo takana mutta näinkin on käynyt.
Tässä tapauksessa ei kakkonen ollut yhtään parempi kuin exänikään. En kerro tätä siksi että haluan jankuttaa mutta kun tässä ketjussa haukutaan kokoajan petettyjä vaimoja vähäälyisiksi niin mitä nämä tämmöiset kakkoset sitten ovat.
Edellä kirjoittanut sushi on tominut oikein.
Ensin erotaan j asitten haetaan uutta suhdetta. Meidän tapauksessa olisi miehen pitänyt rehellisesti sanoa että tämä ei nyt onnistukaan mutta kun väitti toista ja sitten vain puh, kuin savuna ilmaan.
Aina jää jotain sanomatta. Tietenkin oli paras että mies meni ei siitä varmaan olisi tullut mitään pitemmänpäälle. SAmat kujeet olis kuitenkin jatkuneet. Mutta tapa millä se tapahtui oli niin järkyttävä että sen käsittely ja hyväksyminen on vienyt vuosia. Se mursi minut täysin vei loputkin luoton ihmisiin. Naisiin myös. Sillä tuo kakkonen oli vannonut että ei enään koskaan huolisi exääni , oli löytänyt uuden rakkauden ja oli onnellinen tämän kanssa.
Jäi aivan liianpaljon kysymyksiä joihin en varmaan koskaan saa vastauksia.
Nämä asiat ei muutu vaikka exnyxä pari tekisi mitä ja vaikka kuinka haukkuva ja mollaavat minua niin ne ei muutu, Minun omatunto on puhdas mutta heidän ei.
Älkää palstalaiset enää mollatko minua eikä ketään toistakaan jolta on viety jalat alta ja maailma muserrettu täysin.
Kyllähän me tietenkin noustaan ja itse olen hyvän matkaa noussut kiitos ystäni joka on jaksnaut rinnallani jo kaksi vuotta.
Vieläkin jäi kertomatta mietteeni omasta elämästäni.
Kun me aikoinaan erottiin ja mies kerjäsi mahdollisuutta niin monet kerrat. kOlem vuoden ajan uskoin lupauksiin ja annoin anteeksi ja halusin yrittää vielä kerran. Se viiminen vajaa vuosi jolloin olin pyytänyt jättään minu t rauhaan että en enää jaksa sitä elämää oli kasvun paikka. lainasin paljon psykoloogisia kirjoja, kävin itsekin terapiassa ja aloin jo löytämään elämäni uudestaan kunnes tuo mies sitten vielä kerran halusi yrittää ja sillä kertaa hän oli erinlainen, tehtiin suunnitelmia tulevaisuutta ajatellen, minä uskoin häntä.
Siksi tuntui se tikkailta putoaminen nin pahalta. Kirjoitinkin hänell e sähköpostissa( hän ei suostunut puhumaan kanssani enää mitään ) että on kuin olisin kerinnyt nousta tikkaita muutaman askelman verran ja hän tuli j a potkaisi tikkaat kumoon joilta putosin rähmälleni menettäen kykyni hengittää.
lisään vielä että(olen nyt ei make-up seksi tepsi-kirjoittaja), että anteeksiantamalla pettäneelle miehelle ja pimpsaa antamalla ei haavoja korjata.
Tiedän että tätäkin on koetettu keinona pitää miestä, joka käy vieraissa. Se voi tehota ainoastaan silloin, jos pettäjä on hakenut vain seksiä kun ei ole kotoa tarpeeksi saanut, mutta kun mies lähtee suhteeseen ja tunteet mukaan, alkaa miettiä ja jopa tehdä eroa vaimosta, silloin ei enää make-up seksi auta parantamaan liittoa.
Usein nainen kuvittelee, että hei,sehän makaa taas kanssani, eli rakastaa minua. Näin ei ole, mies tarvitsee purkautua, ja koska annat hän ottaa. Pettävä mies on muutenkin niin aktiivi seksuaalisesti, koko ajan kaipaa sitä toista, niin kyllä vaimon lompsa myös sillointällöin kelpaa. Vaimo kuvittelee, että se välittää susta, ei, usein pannaan vaan jotta saadaan miehenä painetta laskettua.
Ihanaa pitkää rakastelua oman salarakkaan, ehkä tulevan kumppanin kanssa se ei korvaa.
Höpö höpö, eiköhän se pane sitä kakkostakin juuri siksi, kun se kakkonen ilmaiseksi antaa. Usein se kakkonenkin kuvittelee, että hei sehän makaa mun kanssa eli rakastaa mua..... Voi elämän kevät, mitä idiootteja te kakkoset olette.
Miksi vatvoa miten paljon uskottomuus loukkaa; mies on harvoin yksiavioinen ja toteuttaa vain luontaista taipumustaan rakastua ja rakastella mahdollisimman monen kanssa.Ei siitä kannata loukkaantua.
Vai pitäiskö ajatella että eihän se huono olekaan kun kelpaa muillekin.
noin just , ihana kun mun mies kelpaa panoksi toisillekkin, on se niin hyvä mies. Ketkäs peräkammarin tytöt tänne tuli nyt kirjoittamaan leveine perseineen ja pikkuaivoineen?
Terv.
DEMI JENNIFER MARIA...AI KETKÄ? Kaikki naisia hieman susta kauniimpia ja ukkonsa lempanneita uskottomuuden jälkeen.
Edelleenkään älkää kukaan ruvetko salarakkaiksia ja vaatimaan toisen eroa,
Olette niin syyllisiä kuin olla voi, tuon perheen lasten elämän sotkemiseen. Jos ero sitten perheelle tulee, ainakin he joutuvat keskustelemaan siitä yhdessä, eikä ole tuota kolmattta mukana, joka vaatii ja määrää asioita, kuten yllä kerrotuista ilmenee.
Sitten kun miehen ero on selvä, on sitten aika alkaa seurustella, jos häntä kiinnostaa, sillä lasten täytyy olla kuitenkin ensimmäinen asia hänen elämässään sekä työnteko ja jos sitten on aikaa ja halua seurusteluun . Ehkä sinäkin kakkonen voit tulla mukaan, mutta et aikaisemmin. Jos niin haluttaa etsi vapaa mies.
Ex:ien ja lasten haukkuminen ja mollaaminen pitää loppua Suomessa. Jokainen joka sitä harrastaa on suoranainen sika.
no mitäs se mies/vaimo alkaa pettämään? ei salarakkaiksi noin vain ryhdytä....
Ei paljon auta kakkosia syyttää perheiden rikkomisista. Miksi sen puolison pitää pettää ja vaikka josku kakkos suhde kariutuisi on hetken päästä uusi kierrossa miksei erota reilusti ja miksi halutaan yrittää vaikkei monikaan ole tosissaan. Suuri syy näillä pettäjillä on yksinjäämisen pelko ettei enää saa ketään on helpompaa pitää useampaa kakkosta ja sitten aina palata sinne turvaan kotia, moni oravanpyörä toimii juuri niin valitettavasti. Ja jokainen osapuoli noissa suhteissa on syyllinen omalla tavallallaan mahdollistaen tällaisten suhteiden olemassaolon.Fiksut ihmiset elävät suhteen kerrallaan niitä vainkun tuntuu olevan aika harvassa. Suhteita on monia kuitenkin monien pettäjien suhteet juuri edellämainittuja kuitenkin.
Jokainen tietää, ettei käytännössä eletä suhdetta kerrallaan. Ainakin vähän aikaa menee suhteet päällekkäin.
Kaikki ainakin luulevat haluavansa yrittää jatkaa vakisuhdetta. Niin petetyt kuin pettäjätkin. Vain aika näyttää tuleeko siitä mitään. Ei ole mitään reilua tai epäreilua eroa. Kuten ei ole reiluja tai epäreiluja liittojakaan. Jokaisessa liitossa ja jokaisessa erossa on jotain reilua ja epäreilua.
Äläpä yritä käyttää taas yleistyksiä: "jokainen tietää". Tässä maailmassa on paljon ihmisiä, jotka haluavat sitoutua ja ottavat vastuun omasta käytöksestään eivätkä halua kohdella puolisoaan esineenä, jonka voi vaihtaa toiseen ottamatta lainkaan huomioon, miltä pettäminen suhteeseen sitoutuneesta puolisosta tuntuu. Kirjoita täsmällisesti, että sinun mielestäsi on ok elää useampaa suhdetta kerrallaan ja että kyseessä on vain sinun mielipiteesi. Onneksi on myös ihmisiä, jotka osaavat erota toista osapuolta kunnioittaen. Pettäminen ei kuulu siihen tyyliin!
Sinä se osaat ainakin syyllistää :D. Maailma ei moralisoinnistasi parane, ei edes oma elämäsi. Päinvastoin vain. Löysää siis sitä pipoasi.
Taidat hermostua, kun retorisiin keinoihisi puututaan ja sorrut nimittelemään. Yritä pärjätä loogisilla argumenteilla ja perustella väitteesi! Minun mielestäni rakkaudellisuus ja vastuullisuus ja puolison kunnioittaminen ovat aika kaukana moralisoinnista.
Hetkinen. Mikä kuvitelma sinulla on, ettei uskottomat haluaisi sitoutua eivätkä ottaa vastuuta omasta käytöksestään? Puhumattakaan, että kohtelisivat puolisoaan esineenä... Sitoutuminen ja vastuu puolestaan ei kuulu automaattisesti petetyn ominaisuuksiin. Petetty usein kuvittelee olevansa sitoutunut, jos roikkuu puolisossaan, tarvitsee tätä pelkkien itsekkäiden tarpeidensa tyydyttämiseen, ei kumppanina. Vastuun koko parisuhteesta petetty siirtää useinkin pettäjälle.
Lisäksi ihmisiä elää parisuhteessa, uskollisenakin, vaikka eivät kunnioita ja arvosta toisiaan pätkääkään. Irvailevat, kiusaavat ja ovat perinjuurin ilkeitä toisilleen.
Elämä ei ole ollenkaan niin mustavalkoista, joksi sinä sen haluat. Kynsin ja hampain sitä tosiasiaa vastaan, että elämässä on vain vähän mustaa ja valkoista - loput on harmaan eri sävyjä. Pettäjät eivät ole sysimustia ja petetyt vitivalkoisia. Molemmat ovat harmaita. Mistään tyylistä ei myöskään ole pettämisessä kysymys vaan vähän erilaisista ihmistä.
Yhtä loogista on pettää kuin olla uskollinen.
"Petetty usein kuvittelee olevansa sitoutunut, jos roikkuu puolisossaan, tarvitsee tätä pelkkien itsekkäiden tarpeidensa tyydyttämiseen, ei kumppanina. Vastuun koko parisuhteesta petetty siirtää useinkin pettäjälle. "
En ole vielä koskaan tavannut parisuhdetta, jossa koko vastuu olisi vain toisella. Karkaa yleistystä. Jos kunnioitus puolisoa kohtaan on tätä luokkaa ja ihmisen käsitys omasta itsestään näin vääristynyt, en ihmettele parisuhteen ongelmia. Ihmisen, joka olettaa itsestään näin paljon ja toisesta osapuolesta niin vähän, kannattaisi kehittää itsereflektiokykyään.
Suurin syy pettäjillä pettämiseen on se, että se on kivaa. Elämältä saa sillä tavalla niin paljon enemmän. Kun petturin tielle on lähtenyt, ei ole paluuta takaisin tylsään yksiavioisuuteen.
Huomioitavaa taas että petetty ei saisi surra eikä missään tapauksessa avautua kelleen, vaan hänen pitäisi kaivaa itelleen kuoppa ja kadota maanpinnalta tai vähintäänkin pukeutua säkkiin ja elää kuin maankiertolainen, onnettomana.
Muussa tapauksessa alkaa nykyionen ykkönen , se entinen kakkonen pelätä että petetty onkin vielä vailla exäänsä kun tuon ressukan päähän ei mahdu muuta kuin se pettäjä. Nyxä ei ymmärrä että joku nainen osaa ja haluaa elää ilman tuota sutkia.
Pitää kokoajan hakea vikaa petetystä.
Toinen asia jonka olen ikäväkseni huomannut on se että jos jotkut kaikesta huolimatta löytävät takaisin yhteen vaikka olisivatkin jo kerran eronneet niin naista pidetään yhtä pöhköinä kuin petettyjä yleensä. Vaikka todellisuudessa mies on petturi mutta katui ja tuli takasin ja pari on jo vuosia elänyt onnellisena uudessa liitossaan.
MIten voikin ihmiset ja luulen että naiset olla noin julmia toisia kohtaan että ei voida suoda mitään hyvää toiselle. Eikä edes uskota että baisen kertomat asi at olisivat totta.
Ihmettelen tosiaan tätä. Vielä kerran onnea "tämmöinen tarina" parille.
Toivon teille pitkää liittoa.
Miksei petetty saisi surra eikä avautua kenellekään? Senkun vain suree ja avautuu, jos siltä tuntuu. Ei kuitenkaan pettäneelle puolisolle! Ainakin minulle ovat avautuneet sekä petetyt että pettäjät.
Suhde ei onnistu, jos siinä on aina vain ja edelleen pettäjä ja petetty (rosvo ja uhri). Ellei molemmilta onnistu puolisoiden roolit, mies ja vaimo, ei suhteesta mitään tule.
Miksi ihmeessä pitäisi ajatella ketä joku pitää pöhkönä? Jokainen tekee omat ratkaisunsa omassa elämässään. Mitä se muille kuuluu?
Olet täysin oikeassa.
Edellinen kommentti oli tarkoitettu ketjun aloittajalle. Tuli vain väärään paikkaan. Sorry.
Oletteko koskaan ajatelleet että olisi ollut paljon helpompaa jos pettäjä olisi kuollut. Silloin olisi suru helpompi ymmärtää. Silloin olisimme jokainen saaneet osaksemme vilpitöntä osanottoa eikä syyttelyä ja arvostelua.
Eikä tarvitsisi pelätä tuon petturin kohtaamista.
En toivo kenenkään kuolemaa mutta kohdallani olisi ollut helpompi käsitellä tuo suru.
Vai jonkun pitäisi kuolla, että sinulla olisi helpompaa, suru ymmärrettävissä? Voi jeesus. Voiko tuon pahemmassa tunnekoukussa roikkua...
Marlene, tässä osiossa kirjoitetut tekstit ovat järkyttäviä, sisällöltään pikemminkin mitään sanomattomia jopa köyhiä ja typeriä, ei monia kiinnosta mutta se paatos ja viha mikä niistä paistaa jotain tiettyä henkilöä kohtaan on järkyttävää. Toivottavasti keskustelua-apua on tarjolla että pääsee tuosta vihan tunteesta eroon.
"Viha syö"Katsohan peiliin. Oma vihasi syö sinua.
En ole huomennut yhtään mitäänsanomatonta, järkyttävää, köyhää tai typerää kirjoitusta.
Viha on ihan normaali tunne ihmisellä jota on petetty.
Tosiasioista ja kokemuksistahan täällä keskustellan eikä varmaankaan kenenkään tarkoitus ole hyökätä ketään erituystä vastaan.
VIha syö niitä jotka antavat sille vallan elämässään. On paljon aisoita jotak aiheuttavat valtavan vihan. kun menettää läheisen joko petoksen kautta tai jos läheinen kuolee. ja omasta mielestä olis yhteistä elämää jäljellä kun ei aina heti huomaa että näin oli parempi niin silloin vihaa kaikkea jopa Jumalaa. Kun tuosta pääse eteenpäin niin huomaa tosiaan että ei ole mitään syytä vihata. Elämä voittaa ja antaa vielä paljon parempaa.
iTse sanoisin että emlämäni ei ole mennyt niinkuin olen itse halunnut vaan se on mennyt paljon paremmin ja olen nyt tosi onnellinen.
Syyttely ei ole trendikästä missään asiassa. Pettäminen on pettäjän valinta. Miksi häntä pitäisi siitä syyttää?
Petetyn tarvitsee miettiä tunteitaan, selvitellä niitä ja ottaa niistä vastuu.
Taas kaksi kärjistystä "viha syö j amarlene" kirjoitetuista teksteistä. on se vain kumma että jotkut haluaa vängätä kaikki asiat vihaksi, järkyttäviksi ym.
Kertokaapa kaikille mitä tekstejä tarkoitatte?
Vai onko niin oma mielenne on niin täynnä tuota mainostamaanne vihaa että ette hyväksy kenenkään avointa kertomusta kokemuksistaan.
Niin totta Marlene valinta on tosiaankin pettäjän mutta miksi pitää kahta naista pauloissaan ja usuttaa nuo jopa riitelemään hänestä. Sitä en ymmärrä.
Itse en olisi ikipäivinä pannut tikkua ristiin koko miehen vuoksi jos olisin ymmärtänythänen tarkoitusperät..
OLen itse tuonut julki ainoastaan sitä miten tuo mies toimi ja miten sai tahtonsa läpi.
Kukaan ei usuta pitämään ketään pauloissaan. Saatika riitelemään. Jokainen jää omien tunteidensa vangiksi eli lankeaa sen takia jonkun "pauloihin" tai "koukkuun". Riitely on niinikään oma valinta. Halutessaan voi olla riitelemättä. Tarkastella tosiasioita ilman arvostelua, moralisointia, syytttelyä (yrittäkääpä tehdä niin! Siitä tulee itsellekin parempi mieli). Kuunnella omia tunteitaan, järjen ääntä ja ennenkaikkea miettiä mitä todella haluaa. Haluaako "olla pauloissa", haluaako riidellä kenenkään kanssa. Riidellä kannattaa vain sellaisen kanssa, jonka kanssa uskoo ja tahtoo pääsevänsä sopuratkaisuun. Joskus se on mahdollista, joskus taas ei.
Siis! Mieleni ei todellakaan ole täynnä vihaa tai välinpitämättömyyttä, vaan pikemminkin rakkautta. Niitä kohtaan, jotka olen valinnut.
Tunnen kyllä joskus vihaa, inhoa ja kaikenlaisia negatiivia tunteita. Ne auttavat minua valitsemallani tiellä.... tai valitsemaan toisen tien.
Vastaukseni oli osoitettu sinun kirjoitukseesi "Oletteko koskaan ajatelleet että olisi ollut paljon helpompaa jos pettäjä olisi kuollut."
Olen tullut elämäni aikana myös perinteisesti petetyksi, tietääkseni kerran (koskaanhan sitä ei voi varmasti tietääkään paitsi itsestään, onko pettänyt vai ei). Siitä on jo todella kauan aikaa. Olen edelleen ystävä tuon minut pettäneen miehen kanssa, aina ollut.
Kun lopetin suhteemme taukoa kesti kaksi vuotta. Emme tavanneet kuin ohimennen. Sen jälkeen epäsäännöllisen säännöllisesti yli 20 v. En ole koskaan enkä missään vaiheessa tuntenut vihaa häntä kohtaan. Eikä minulla myöskään olisi ollut yhtään helpompaa, jos hän olisi kuollut!!! Vaan aivan päinvastoin. Kuolema on lopullinen. Jos sitä toivoo jollekulle tai ajattelee, että toinen olisi kuolleena "helpompi", niin ihmisellä on suuria vaikeuksia omien tunteiden kanssa, tunne-elämän juuria ja perustuksia myöten. Tällainen kokemus ei johdu puolison pettämisestä, vaan omista selvittämättömistä tunteista.
Viha syö ihmisen energiaa, kuten "viha syö" kirjoittikin. Tiedän sen, koska vihasin ex-miestäni liian pitkän aikaa. En vihannut siksi, että hän olisi ollut uskoton, vaan siksi, että hän petti minut (ja lapset) niin monessa muussa asiassa. Ennenkaikkea vihasin siksi, kun uskoin hänen valheisiinsa, pakotin itseni uskomaan. Valehtelin lapsille "kaikki on hyvin", vaikka kaikki oli päin pe***ttä.
Opin siis pidemmän kaavan ja kantapään kautta valitsemaan toisen tien, eron. Pääsin vihani yli exän kanssa. Häntä kohtaan olen nykyisin ihanan välinpitämätön. Enkä taatusti tapaa, ellei ole ihan pakko. Valinta sekin.
Marlene tuon teoriasi mukaan ei myöskään petettyä saa syytellä tyhmäksi j a vähä-älyisekei. Jos petetty puoliso on itse valinnut jatkaa pettäjän kanssa ei häntä pidä siitä syyttää. Vai mitä?
Tai kun kakkonen on valinnut mennä yhteen petturinsa kanssa niin se on hänen ja tuon petturin valinta eikä heitäkään pidä siitä syyttää. Eikä tuolla parilla ei ole mitään oikeutta syytellä petettyä ja jätettyä puolisoa ja hakea tästä vikaa kokoajan. Vai mitä?
He ovat valintansa tehneet joten antakoot exälle rauhan. Vai mitä mieltä olet?.
No ei tietenkään petettyä saa syyttää tyhmäksi tai vähä-älyiseksi! KETÄÄN ei saa syyttää heidän valinnoistaan. Jokaisen pitäisi keskittyä omaan elämäänsä - ja tekemään siitä mukavan :). Jos tuntee oman elämänsä tyydyttäväksi, niin ei ole mitään tarvetta syytellä toisia.
Joo. Jos uskoo ja tahtoo pääsevänsä sopuratkaisuun, niin pitäisi asettaa silti deadline asialle. Jos tietyn järkevän ajan puitteissa ei päästäisikään sopuratkaisuun, niin on hyvä miettiä uudemman kerran esim. parisuhteen jatkoa.
Silloin kun puhutaan käytöksestä, joka loukkaa ja vahingoittaa muita ihmisiä, on aika irvokasta puhua "trendikkyydestä". Avioeron voi hoitaa puolisoa kunnioittaen ja empatiaa osoittaen. Pettäminen ei ole kunnoittavaa eikä osoita jälkeäkäkään empatiakyvystä. Pettäjän on syytä miettiä tunteitaan, selvitellä niitä ja ottaa niistä vastuu sekä ennen kaikkea yrittää toimia tavalla, joka ei vahingoita toisia ihmisiä.
"Mieleni ei todellakaan ole täynnä vihaa tai välinpitämättömyyttä, vaan pikemminkin rakkautta. Niitä kohtaan, jotka olen valinnut"
Valitsiko joku ex-puolisosi puolestasi, koska et kyllä ainakaan kirjoituksiesi pohjalta ole kohdellut häntä rakkaudellisesti?
Niin, vaikk apuhutaan ihmisen valinnoista ja oikeuksitaan huonoihinkin päätöksiin niin nekin pitäisi tehdä ilman että kukaan toinen niistä kärsii.
Kaikkia ei pysty kohtelemaan rakkaudellisesti. Ei voi, ellei tahdo. Aina ei voi edes vaikka tahtoisi. Elon myrskyissä puoliso muuttuu, itse muuttuu. Omat ja toisen tarpeet muuttuvat. Joskus aivan vastakkaisiin suuntiin. Tämäkin on yksi hyväksyttävä tosiasia, jolle ei voi mitään. Jos puolisosta on tullut esim. yksinäisyyttä rakastava erakko, niin eipä häntä voi (tahdokaan) rakastaa kumppani, joka haluaa parisuhteeltaan vaikkapa edes jonkilaista vuorovaikutusta.
Kaikkia ihmisiä pystyy kohtelemaan rakkaudellisesti ja kunnioittavasti, jos tahtoo. Miksi haluaisit kohdella huonosti ihmistä, jonka olet itse valinnut? Jos väität, että mielesi on täynnä rakkautta, etkö silloin puhu (tai kirjoita) itsesi pussiin?
Siis... Jos puoliso vaikka lyö, juo, räyhää, kohtelee sinua epäkunnioittavasti, mitätöi, syyttää, ei kuuntele sinua, ei hyväksy tarpeitasi, tai mitä muuta ikävää tahansa, niin tahdotko sinä kohdella häntä rakkaudellisesti ja kunnioittavasti, koska olet itse hänet joskus valinnut?
Ja toisaalta, jos puolisosi on vain uskoton, et kohtele häntä rakkaudellisesti ja kunnioittavasti, vaikka olet hänet itse valinnut. Tyydyt syyttämään ja moralisoimaan puolisoasi.
Eli kun omat tarpeet ja/tai puolison tarpeet muuttuvat, muuttuu myös tahto rakastaa. Päivittäin on tehtävä uusia valintoja.
Siis hetkinen: jos puoliso on VAIN uskoton, minä en kohtele häntä rakkaudellisesti? Uskollisuus ei käsittääkseni ole rakkaudettomuutta.
Uskollisuus ei ole rakkaudettomuutta, mutta ei ole uskottomuuskaan. Sekä uskottomat että uskolliset voivat olla rakkaudettomia, vai sanoisinko "vähärakkaudellisia". Kukaan ei ole täysin rakkaudeton.
Mielestäsi petetyt eivät osaa tuntea empatiaa pettäjiä kohtaan? Minäpä kerron, että kyllä osaa. Olen ollut todistamassa äärimmäisiä suorituksia empatiassa tässä asiassa. Itseasiassa empatiakykynsä- ja taitonsa voi osoittaa parisuhteessa kaikkein parhaiten juuri uskottomuudessa.
Minun mielestäni petetyillä on todellakin empatiakykyä, mutta pettäjien empatiakyvyssä on kehittämisen varaa. Emaptiakykynsä voi parhaiten todistaa kohtelemalla puolisoaan kunnioittavasti ja hyvin.
Marlene, olipa hyvä kommentti. kiitos siitä.
Elämä ei ole niin mustavalkoista kun luulet eikä asiat ole niin yksinkertaisia kuin luulet. OLethan tässä ketjussa lukenut kuinka pettäjä onnistuu aina manipuloimaan toiset riitelemään hänen suosiostaan.
Kakkonen on yhtälailla uhri kuin se petetty vaimokin, ero on siinä että kakkonen alkaa tuohon osaan tieten tahtoen, petetty puoliso on uhri tietämättään.
Kumpikin on yhtälailla hyväksikäytettyjä..
Minä en ole kirjoittanut kuolemasta mutta muistan kyllä keskustelleeni erään ystävättäreni kanssa aikoinaan (jolla myös tuskallinen ero takana) että jos olisimme oikeasti leskiä niin surumme hyväksyttäs paremmin. Kun olimme jätettyjä toisen naisen vuoksi niin meille sanottiin, että mitä tuota suret ole hyvilläs että pääsit eroon.
Luulen että tuo oli idea tuon tekstin takana ei kai kukaan toivo kenellekäään kuolemaa.
Uskopa nyt, että ketään ei manipuloida noin vain. Täytyy olla edellytyksiä. Ja ne on aina manipuloitavan hallussa. Kuten tuossa jo kerroinkin, olin itse ex-mieheni manipuloinnin uhri. Lainatakseni itseäni :) :
"Viha syö ihmisen energiaa, kuten "viha syö" kirjoittikin. Tiedän sen, koska vihasin ex-miestäni liian pitkän aikaa. En vihannut siksi, että hän olisi ollut uskoton, vaan siksi, että hän petti minut (ja lapset) niin monessa muussa asiassa. Ennenkaikkea vihasin siksi, kun uskoin hänen valheisiinsa, pakotin itseni uskomaan. Valehtelin lapsille "kaikki on hyvin", vaikka kaikki oli päin pe***ttä."
Hauskaa, että sanot minun ajattelevan elämän olevan mustavalkoista! Elämä kun on todellakin riemunkirjavaa kaikkine värisävyineen sekä myös mustaa, valkoista. Pahinta on kuitenkin asettua ja jäädä uhrin asemaan. Jokainen pettäjä on myös erilainen. Keskiverto pettäjä ei tosiaan halua mitään pahaa kenellekään eikä edes manipuloida.
Osa pettäjistä ei tiedä manipuloivansa, vaikka niin tekisikin. Ex-mieheni kuuluu tähän sarjaan, vaikka hän ei pettänytkään toisen naisen kanssa. Monesti olen ajatellut, että olisi ollut paljon helpompaa, jos ex olisi tosiaan pettänyt naisen kanssa. Todella pieni paha verrattuna tapahtuneisiin. Jos haluaisin syyttää exäni tekemisistä/tekemättäjättämisistä jotakuta, saisin syyttää vain itseäni. Olin itseni uhri eli tunteideni vanki.
"älä huuda että pilasin elämäsi
kyllä se sinä olit
joka lähdit minun matkaani"
No höh. Monet ajattelevat eron olevan maailmanloppu. Jopa vielä kamalampaa kuin kuolema. Tällaisille ihmiselle on vaikea sanoa yhtään mitään. Ainakaan lohduttavaa.
Tuossa "mitä tuota suret ole hyvilläs että pääsit eroon." piilee myös totuus, vaikkei se välttämättä juuri sillähetkellä oikein totuudelta tunnu. Eikä lohduttavalta.
Joku voi oikeasti toivoa kuolemaa jollekin. Tällaisen tuttavan tuttavan tiedänkin. Siksi pillastuin :).
Miten sinä lohduttaisit jotakuta, joka tuskailee eronsa kanssa?
Olet oikeassa siinä että teemme valintoja elämässä. Toiset valinnat ova t huonompia ja toiset kertakaikkiaan loistavia. Riippuen paljollti siitä minkälaisessa elämäntilanteessa olemme.
On kuitenkin asioita jotka vain tapahtuvat täysin riippumatta siitä halusimmeko niitä tai ei.
En valinnut omaa sairauttani että mies sitä hyväksi käyttäen alkoi pettämään.
Tietenkin se että valitsin pysyä rinnallaan oli oma valintani mutta sekin siksi kosk a mies vannoi muuttuvansa, itsekin uskoin/ halusin uskoa siihen koska meillä oli edessä iso haaste, kuntoutukseni johon halusin/toivoin rakkaan ihmisen tuen.
Hänen valinta oli taas pettää tuo toiveeni.
Noh, se on hänen päätös/valinta. Minä olen pärjännyt ilman häntäkin. Olen voimistunut teen asioita joita en ennen uskaltanut edes ajatella.
Yhtenä päivänä ajatelin että jos ex olisi tässä vielä niin olisin jäänyt paljosta paitsi. Saan nykyisin kokea ja tehdä niitä asioita joista ennen vain unelmoin.
Kaikki on kääntynyt hyväksi kunhan saan rauhan jatkossa.
En ole koskaan vihannut miestä hänen tekojensa tähden enkä sitä kakkostakaan, olen vihannut itseäni siitä että annoin noiden vaikuttaa elämääni niinpaljon että meinasi kuppi mennä nurin kokonaan.
Vaikea sanoa. kuuntelen ja taas kuuntelen. ja taas kuuntelen. Hymähdän joskus jotain lohduttavaa että kyllä se siitä, elämä voittaa, älä jää yksin. olet aina tervetullut. puhutaan. Ja taas kuuntelen. Tällaien tapaus sattuikin kesällä.
Tärkeitnä on kuunnella, Ei tavi ottaa kantaa puoleen eikä toiseen. Itse halusin antaa ystävättärelleni tunteen että hän on minulle tärkeä ja haluan auttaa mutta kun ei aina löydy sanoja niin se läheisyyskin riittää.
LÄmmin ystävyys on para slohdutus.
Aivan. Kaikenlaista tapahtuu, halusi tai ei. Siksi valintamme ovat harvoin yksiselitteisiä ja selkeitä, helppoja, vaan vaikeampia, haasteellisia. Haasteellisia nimenomaan siksi, että kahdesta tai useammasta huonosta vaihtoehdosta on valittava paras. Tämän jälkeen on taas valittava uudelleen, ehkä piankin, jos edellisen valinnan peruste "k*''ee" pahasti. Kuten sinunkin kohdallasi: valitsit pettäneen miehen, joka petti uudemman kerran. Sen jälkeen erositte.
Ihmiselossa pätee hyvin sanonta "mikä ei tapa, vahvistaa". Vaikka esim. uskottomuus, ero eivät kovin myönteiseltä asioilta vaikuta , kuitenkin pitkällä aikavälillä ne vahvistavat ihmistä. Ei vaan saa katkeroitua ja elää menneessä.
Tuo on niin tosi, että ihminen sekoittaa itsensä elämän tiimellyksessä. Kaikki oman päänupin sisällä olevat asiat vaikuttavat omiin valintoihin. Minäkin odotin yli 10v exliitossani muutosta parempaan, jota ex lupasi ja lupasi. Aina vain, vuosia. Olen ollut erittäin vihainen itselleni, etten tajunnut erota jo kauan aiemmin, vaan jäin epätyydyttävään "sitku joskus" -suhteeseen vuosikausiksi.
Petetyn kannattaa iloita siitä, että on osittanut omalla käytöksellään pystyvänsä sitoutumaan, solmimaan turvallisen suhteen ja ylläpitämään omaa rakkauden tunnettaan. Siihen pystyy siis tulevaisuudessakin. Pettäjällä on näissä taidoissa vielä parantamisen varaa ja uusilla suhteilla huonompi ennuste. Kaikki lukemani tutkimukset viittaavat siihen, että pettäjien lapsuuden kiintymyssuhde vanhempiin ei ole ollut turvallinen ja siksi he ovat parisuhteissan tyytymättömiä ja kykenemättömiä solmimaan turvallista suhdetta. Kannattaa siis kääntää katseensa pettäjän lapsuuteen ja tuntea empatiaa ihmistä kohtaan, joka ei parempaan pysty. Uudeksi kumppaniksi kannattaa valita turvallisesti kiintynyt ja terve aikuinen!
Omaa rakkaudentunnetta on sairasta ylläpitää ilman vastarakkautta. Tämä pätee sekä pettäjiin että petettyihin. Hyvin usein sekä petetyt että pettäjät rakastavat turvallisuutta, eivät kumppaniaan ensinkään. Sitä he eivät kykene huomaamaan. Pettäjä alkaa huomata pettämisen myötä, että kumppani merkitsee hänelle ja hän kumppanille turvallista yhteisasumista. Yhdessä ollaan oltu tottumuksesta ja tavasta.
Tätä petetyn on joskus mahdotonta ymmärtää ja päästää irti. Sen sijaan hän keksii syyttää pettäjää, hänen vikojaan ja puutteitaan aivan kaikesta. Mitä tahansa petetty lukee tai kuulee kiintymyssuhteista, empatiasta jne, hän kääntää sen "omaksi edukseen" eikä koskaan myönnä omaa osuuttaan mihinkään. Pahimmassa tapauksessa petetty pitää itseään täydellisenä, parisuhteen asiantuntijana. Toisilla vain on kaikessa parantamisen varaa ja opettelemista, todella paljon.
Jos pipoa alkaa kiristää yhtä paljon kuin sinulla, niin oikein suosittelen syrjähyppyä. Se saisi tulemaan sinut alas pilvilinnoistasi ja ylemmyydentuntosi laskemaan normaalille tasolle :D. Pystyisit (ehkä) suhtautumaan ihmisiin kanssasi tasaveroisesti, syyttämättä ja moralisoimatta. Kuuntelemaan ja ymmärtämään toisia ihmisiä vikoineen päivineen, aivan sellaisenaan, sellaisena joina he ovat. Johtunee vaikeasta lapsuudestasi, ettei sinua kukaan ole koskaan rakastanut vikoinesi ja puutteinesi. Sinun on täytynyt alistua toisten tahtoon ja aikuisena alistat myös kumppanisi omaan tahtoosi. Ellei kumppani toimi kuten haluat, hän on läpimätä ja kelvoton. Sellainen, jollaiseksi olet saanut itsesi kokea.
Ihminen kasvaa ja vahvistuu ainoastaan silloin, kun saa vastarakkautta. Enitenkin silloin, kun kokee armoa ja hyväksyntää ihmisenä, vaikka on tehnyt väärin.
Kumppaniksi kannattaa valita ihminen, joka ei syytä toisia eikä saarnaa omia oppejaan.
Mitähän sinä oikein yrität todistaa? Sitäkö että petetyn pitää vain nielemättä hyväksyä petetyksi tuleminen. Kiitttää kauniisti ja poistua vähin äänin puolison elämästä.
Entä jos rakastaa ja toivoo vielä muutosta asioihin. Tiedän monta paria jotka ovat löytäneet takasin oikeaan tunteeseen kun ovat hakeneet apua. Avioliitoneuvolat ovat sitä varten.
Olis kummankin osapuolen kannalta paras käydä keskustelemassa yhdessä j a erikseen ja vasta senjälkeen päättää onko suhde pelastettavissa.
Silloin ei jäisi kummalekaan tunnetta että luovutettiin liian helposti.
peukutan tätä vaikka ei ole oma kirjoitus :))))
siis tota zetornaista
Tottakai petetyksi tulleen täytyy nielemättä hyväksyä se tosiasia, että on tullut petetyksi. Aivan samoin kuin kaikki muut tosiasiat, ikävätkin. Se mitä on tapahtunut, on tapahtunut eikä sitä mikään muuksi voi muuttaa.
Tämän jälkeen käytetään pelkkää harkintaa suhteen mahdollisesta jatkosta tai erosta. Harkinnassa on huomioitava, ettei suhteen jatko onnistu, ellei molemmat sitä oikeasti tahdo ja ennenmuuta myös osoita tahtoaan sekä rakkauttaan toisilleen. Melko paljon ihmisten tahtominen tosin perustuu enemmän siihen, että halutaan jatkaa vain yhdessäasumista eikä selvittää tosiasiallisia ongelmia ja "kirkastaa" (:D) parisuhdetta.
Monet löytävät apua joko yhteiselon jatkoon tai eroon terapiasta. Jotkut taas eivät terapiasta piittaa. Molempi parempi, riippuu täysin ihmisistä.
Jos objektiiviset tutkimustulokset saavat sinut noin pois tolaltasi, eikö olisi parasta katsoa peiliin? Miksi hermostut ja alat nimitellä, kun sinulle eistellään tosiasioita? Voit aivan vapasti mennä esimerksi Helsingin yliopiston kirjastoon ja tutustua tutkimustietoon. Mistä luulet johtuvan, että yhdessäkään tutikimuksessa ei ole tullut esiin, että pettäjät olisvat turvallisesti kiintyneitä tai että tyytymättömyys parisuhteeseen liittyisi turvalliseen kiintymyssuhteeseen?
Pettämisestä oppii vain silloin, kun katsoo peiliin ja analysoi rehellisesti käytöstään ja pystyy kiihkotta tarkastelemaan myös omaa histioriaansa ja lapsuuttaan, koska sillä on kiistaton vaikutus aikuisen ihmissuhteisiin. MInä tiedän, millainen lapsuuteni oli ja millaisia olivat kiintymyssuhteeni. Tiedätkö sinä omasi?
"Omaa rakkaudentunnetta on sairasta ylläpitää ilman vastarakkautta."
Miten perustelet tämän väitteesi? Onko ICD10:ssä määritelty rakkaus sairaudeksi?
Pettäjä voi puhua vain omasta puolestaan, petetyn tunteista pettäjä voi tietää vain sen verran, kun petetty haluaa niitä jakaa. "Tottumus ja tapa" koskee siis vain pettäjän tunteita ja pettäjä voi todeta vain omasta puolestaan, että ei rakasta puolisoaan. Puolison rakkaudesta hän ei voi tietää paremmin kuin puoliso itse. Eiköhän tässäkin ole kyseessä aikamoinen projektio, jossa omat tunteet heijastetaan puolisoon, jotta saataisiin omalle huonolle käytökselle syy, joka löytyy itsen ulkopuolelta. Sen sijaan, että todettaisiin tosiasia "minä en rakasta sinua", sanotaankin, että "en rakasta sinua, koska sinä et rakasta minua", jolloin syyllisyys siirtyy oman itsen ulkopuolelle. Eikö aina kannattaisi pysyä tosiasioissa, koska ihminen voi tuntea vain omat ajatuksensa ja tunteensa?
Parisuhteessa ei aina ole kysymys rakkaudesta, siitä rakastaako toinen tai molemmat kumppaniaan. Vaikka kumppanille sanoisi "minä en rakasta sinua", niin hän vastaa erittäin todennäköisesti "mutta minä rakastan sinua". Ja siitä pidetään kiinni yleensä vielä eron jälkeenkin. Näin syyllisyys siirtyy oman itsen ulkopuolelle eli kumppaniin, joka ei rakasta.
Kun rakkausliitossa toinen sanoo kumppanilleen "minä en rakasta sinua", kumppani ottaa sen tosiasiana - ja haluaa erota. Sillä ei ole tässä vaiheessa mitään merkitystä rakastaako hän kumppaniaan vai ei. Rakkausliitossa kun molempien pitäisi rakastaa.
Tosiasiassa mikäli haluaa jatkaa liitossa, jossa itse rakastaa vaikkei kumppani rakasta on kysymys tavasta ja tottumuksesta. Normaali rakastava ihminen osaa ja haluaa päästää irti kumppanista, joka ei rakasta.
Ok, vaihdetaan "sairasta" sanaan "typerää".
"Tosiasiassa mikäli haluaa jatkaa liitossa, jossa itse rakastaa vaikkei kumppani rakasta on kysymys tavasta ja tottumuksesta. Normaali rakastava ihminen osaa ja haluaa päästää irti kumppanista, joka ei rakasta. "
Normaali terveesti kiintynyt rakastava ihminen solmii avioliiton, koska rakastaa puolisoaan ja sitoutuu ruokkimaan rakkautta ja tahtoo rakastaa. Kumpikin voi sitoutua hoitamaan vain oman puolensa liitosta. Jos toisen rakkaus loppuu, sehän kertoo vain tämän ihmisen rakkaudettomuudesta, ei mistään muusta. Miksi siis rakastavan pitäisi kantaa toisen syyllisyyttä?
Jätit taas vastaamatta hankaliin kysymyksiin, joten kysytään vielä kerran:
Mistä luulet johtuvan, että yhdessäkään tutkimuksessa ei ole tullut esiin, että turvallisesti kiintyneet pettäisivät enemmän? Miksi tyytymättömyys omaan parisuhteeseen näyttää liittyvän turvattomaan kiintymyssuhteeseen?
Pettämisestä oppii vain silloin, kun katsoo peiliin ja analysoi rehellisesti käytöstään ja pystyy kiihkotta tarkastelemaan myös omaa historiaansa ja lapsuuttaan, koska sillä on kiistaton vaikutus aikuisen ihmissuhteisiin. MInä tiedän, millainen lapsuuteni oli ja millaisia olivat kiintymyssuhteeni. Tiedätkö sinä omasi?
Kaikki palautuu siis viime kädessä siihen, onko ihmisellä vapaa tahto vai ei?
Kaikilla on vapaa tahto, mutta jokainen on oman itsensä vanki :D.
Kyllä pettäjä on petetylle senverran velkaa että suostuu keskusteluun ja selvittämään ongelmien syyt. OSoittaa petäjän selkärangattomuutta vain kadota j a jättää toinen osapuoli kysymysten kanssa yksin.
Niin, tarkoitin myös että pettäjän pitää pystyä rehellisesti kertomaan tunteistaan ja ottamaan vastuun teoistaan syyllistämättä siitä puolisoaan
Tottaihmeessä molempien, myös pettäjän, pitäisi pystyä kertomaan rehellisesti tunteistaan. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Monesti nimittäin toinen tai
molemmat kokevat kumppanin tunteet erittäin rankkana syytöksenä itseä kohtaan, vaikka ne eivät ole sellaiseksi ollenkaan tarkoitettu. Keskustelu ei luista tai se "sujuu" päin prinkkalaa, kun molemmilla on lähinnä negatiivisia tunteita kerrottavana. On jopa mahdotonta kertoa negatiivisista tunteista toiselle, kun toinen (jompikumpi tai molemmat) asettuu puolustuskannalle ja vastaa toisen negatiivisiin tunteisiin omilla negatiivisilla tunteillaan. Tämä on syyttelyn alkuasetelma.
Kaikkein parasta tai käytänöllisintä on viheltää peli poikki kokonaan, eli jättää kertomatta tunteistaan ja keskittyä pelkkiin faktoihin, jos syyttelyä ilmaantuu. Ihan kumman puolelta tahansa.
Kun toiselta odotetaan rehellisyyttä, niin pitäisi miettiä miten jaksaa, osaa tai kykenee ottamaan kumppanin rehelliset negatiiviset asiat vastaan. Positiiviset asiat on helppo vastaanottaa, mutta negatiivisten kanssa on usein vähän niin ja näin. Kuitenkaan suhde ei toimi, ellei siinä osata ilman kiihkoilua, täysin asiallisesti puhua negatiivisista tunteista, asioista, ajatuksista sekä myös vastaanottaa niitä toiselta.
Aivan. Pettäjät ovat vankeina omassa historiassaan, jos eivät halua katsoa peiliin ja tarkastella omaa osuuttaan asioihin!
Pettäjät ovat usein vankeina avioliitoissaan. He eivät uskalla riuhtaista itseään irti, kun kumppaninsa rakastaa heitä aivan ahdistavan paljon :D.
Ei kai kukaan enää ole nykyään vankina omassa liitossaan? Eiköhän se ole kuitenkin jokaisen oma valinta. Tuntui se sitten oikealta tai väärältä valinnalta sillä hetkellä. Mutta jokaisella on mahdollisuus eroon, jos se siltä tuntuu. Ei ketään pakoteta olemaan naimisissa kenenkään kanssa.
Se on aina oma valinta. Turha sanoa, että puoliso ei anna eroa, ei siinä puolisolta lupaa tarvita, jos haluaa erota. Jokainen voi tehdä omat valintansa. Toki on fiksua käydä keskustelua valinnoistaan, mutta ketään ei pakoteta olemaan avioliittovankilassa!
Ja tuohon "kumppani rakastaa ahdistavan paljon" - onko se sitten sitä, että ei pysty katsomaan itseään peilistä ja myöntämään sitä, että joutuu satuttamaan toista sanomalla, että ei rakasta enää, vaikka toinen rakastaa ja sen takia ei eroa. Sekin on jälleen valinta.
Olen omalle pettäjälleni sanonut, että valehtelu on ainoastaan sitä, että itse pyrkii pääsemään helpommalla. Ei siinä ajatella, ei halua satuttaa toista totuudella. Siinä halutaan päästä vain pälkähästä, kun ei tarvitse sanoa totuutta. Oli se sitten mitä tahansa. Oli se "petän sinua, minulla on toinen", " en rakasta sinua", "haluan eron" - eikö se olisi kuitenkin rehellisyyden nimissä parasta kertoa toiselle totuus, vaikka se satuttaa myös itseä.
Tämä on vain niin, että nämä pettäjät ja muut "vankilassa" olijat eivät halua satuttaa ITSEÄÄN!
KUULE: nämä miehet varsinkin jotka panevat vieraissa ja salasuhteilevat ovat sen verran luusereita:EI HEISTÄ OLE ERON ottajaksi. He ovat todella heikkoja yksilöitä.Vasta kun vaimo uskaltaa laittaa eron vireille tajuavat.
Nämä ón nähty.
Todellakin liitoissa ollaan vankeina, sekä pettäjät että petetyt. Ellei muuten, niin ollaan oman itsensä vankeja. Hyvin usein pettäjä on sanonut ettei rakasta. Liittoa jatketaan siksi, koska petetty rakastaa, tavasta ja tottumuksesta. Tämäkin on valinta, molemminpuolin.
Totuus ei valkene hetkessä. Ongelma ei ole totuuden kertominen puolisolle, vaan aika, jolloin etsitään totuutta. Kun se vihdoin löytyy ja kerrotaan, niin harvoin kumppani sitä kakistelematta nielee. Parisuhteessa ei ole kenenkään pakko olla ja siitä voi erota, vaikka toinen vastustaisi. Yleensä ei kuitenkaan ole ollenkaan järkevää erota juuri silloin, kun toisen vastustus on pahimmillaan. Ikävä kyllä tuo vastustusvaihe voi jatkua pahana vuosia. Pahiten pettäjä satuttaakin itseään jäämällä eroa vastustavan puolison otteeseen. Tämä on pettäjän vankila. Petetyn vankila on se, että hän vastustaa tosiasiaa: kumppani ei rakasta ja haluaa erota. Myös petetty satuttaa näin itseään.
Pettäjät ovat oikeastaan tosi säälittäviä. Heiltä puuttu oikea ote elämään. H e luulevat että onni on aina uuden ihmisen luoma, liitelevät suhteesta suhteesee. Tiedämme että se on vain harhaa. Onni löytyy jokaisesta itsestään. Jos on asiat kunnossa itsensä kanssa niin on onnellinen, rakastaa itseään ja osaa antaa oikeaa rakkautta myös toiselle..
Tässä palaamme lapsuuteen koska lapsuus tekee ihmisestä sen mikä on.
Huomioitavaa että jopa vaikeasti kehituysvammaiset ihmiset tuntevat aidosti. Me kaikki synnymme tuntevina ihmisinä. Elämä/kasvuympäristö muokkaa meistä sen mitä olemme aikuisina.
Siksi pitäisi jokaisen pettäjän hakea apua ongelmiinsa, yrittää selvittää syyt miksi hänestä tullut pettäjä.
Jos ihminen on löytänyt onnensa, hänen ei tarvitse arvostella muita ihmisiä.
Niinpä, Onni löytyy itsestä. Ensin pitää oppia hyväksymään itsensä, rakastamaan itseään olemaan onnellinen elämästään.
Vaikeassa erotilanteessa tuo on mahdottomuus koska petetty tuntee syyllisyyttä, tuntuu kuin kaikki maailman ikävät asiat kaatuis juuri sillähetkellä päälle. Eikä pettäjän panattelu paranna tuota tilaa ollenkaan.
Itsellänikin meni vuosia käsittääkseni että eihän siinä ollutkaan kyse minun huonoudesta ja riittämättömyydestä vaan pettäjän omasta elämästää, hänen kyvyttömyydestään rakastaa itseään. Hän luulee aina että onni löytyy muualta eikä huomaa tutkia itseään.
Erossa/pettämisessä ei ole koskaan kysymys puolison (kummankaan) riittämättömyydestä, vaan kummankin erilaisista, yhteensovittamattomista tarpeista.
Onni löytyy omasta itsestä. Silti kukaan ei voi olla onnellinen erittäin epätyydyttävässä liitossa. Yksinkin on paljon onnellisempaa.
Menkää avioero ja suhdepalstoille, tää on uskottomuuspalsta.
Raakaa kertomusta uskottomuudesta kehiin vaan eikä tuommoista "lehmätkin lentää" juttuja höh.
Nimenomaan uskottomuuspalsta. Ei uskollisuuspalsta...
Syy on aina syissä. Lisäksi syyn selvittäminen ei ratkaise itse ongelmaa.
Pettämiseen on vain yksi syy oli taustat siihen mitkä tahansa. Tuo syy on vieraan himo, josta ei halua kieltäytyä. Siihen tarvitaan vain oikea aika, paikka ja kohde. Usein kuulee turhaa löpinää siitä, että pettämisestä voi kieltäytyä. Niin no,. kyllä voikin, hyvin helposti jos aika, paikka tai kohde ei ole oikea. Kuten raamatussa sanotaan "kaikella on aikansa". Niin myös uskollisuudella ja uskottomuudella.
Uskollisuuteen auttaa todella auvoisesti oikea parisuhde. Jos rakkautta riittää ja vuorovaikutus toimii, tietysti molemminpuolin, niin koskaan ei tule oikeaa aikaa, paikkaa ja kohdetta pettämiseen. Huomattavaa on, että vaikka omasta mielestä suhde olisi kaikinpuolin hyvä, niin kumppanin mielestä ei välttämättä.
Kaikki ihmiset eivät petä. Pettämiselle on aina vaihtoehtoja ja niihin voi tutustua esim. Väestöliiton sivuilla. On turhaa kuvitella ja löpistä muuta. Kertoo vain omista defensseistä ja syyllisyydentunteista.
Siksipä pitäisi asioista puhua
Nuo "rakkauden vangit" pettää tietosesti järkyttävää kun sanotaan että kaikki saa tietää ei tarvi salata kuin yhdeltä, miehen puolisolta. Siis järkyttävää.
Noin se petetyn mielestä usein menee. Jos pettäjältä kysytään, näkemys voi olla aivan toisenlainen. Sillä ei ole kuitenkaan mitään väliä kenen syy pettäminen on. Ainoa mitä pitää pohtia on se, miten liittoa jatketaan vai jatketaanko. Jos syytellään, liittoa ei voi jatkaa missään nimessä.