Heippa,
Olen ollut nyt vuoden miehen kanssa parisuhteessa. Aluksi tapasimme lähes päivittäin ja olimme hullaantuneita toisiimme. Mies jätti vaimonsa vuokseni. Nyt näemme ehkä noin kolme kertaa viikossa. Yleensä muina päivinä miehellä on muuta puuhaa ja tuntuu että itse haluaisin nähdä joka päivä. Mies on esimiesasemassa menestyvässä yrityksessä ja ymmärrän työkiireet, mutta joskus hän haluaa vain möllöttää yksin kotona.
Olen ehkä liian takertuva, mikä on outoa koska olen koko elämäni ollut erittäin itsenäinen ja miehet ovat juosseet perässäni. Miten usein te muut näette poikakaverianne/ tyttöystäväänne? Onko tälläinen normaalia vai onko suhde vain "arkipäiväistynyt" ja mies ehkä menettänyt huuman tunteensa. Itse olen vieläkin jotenkin riippuvainen toisesta ja haluaisin nysvätä 24/7 yhdessä. Ajattelen häntä kokoajan. Tulee heti mustasukkainen olo ja haluan tietää tasantarkkaan mitä mies hommailee kun ei ole kanssani.
Noh, ehkä pitää vain antaa toiselle tilaa... Jotenkin epävarma olo ja pelkään että menetän hänet. Olen todella rakastunut. nyyh... Vai onko tämä nyt sitä, että parisuhteen symbioottinen vaihe on muuttumassa yksilö-/erkaantumisvaiheeseen?
Olen ollut nyt vuoden miehen kanssa parisuhteessa. Aluksi tapasimme lähes päivittäin ja olimme hullaantuneita toisiimme. Mies jätti vaimonsa vuokseni. Nyt näemme ehkä noin kolme kertaa viikossa. Yleensä muina päivinä miehellä on muuta puuhaa ja tuntuu että itse haluaisin nähdä joka päivä. Mies on esimiesasemassa menestyvässä yrityksessä ja ymmärrän työkiireet, mutta joskus hän haluaa vain möllöttää yksin kotona.
Olen ehkä liian takertuva, mikä on outoa koska olen koko elämäni ollut erittäin itsenäinen ja miehet ovat juosseet perässäni. Miten usein te muut näette poikakaverianne/ tyttöystäväänne? Onko tälläinen normaalia vai onko suhde vain "arkipäiväistynyt" ja mies ehkä menettänyt huuman tunteensa. Itse olen vieläkin jotenkin riippuvainen toisesta ja haluaisin nysvätä 24/7 yhdessä. Ajattelen häntä kokoajan. Tulee heti mustasukkainen olo ja haluan tietää tasantarkkaan mitä mies hommailee kun ei ole kanssani.
Noh, ehkä pitää vain antaa toiselle tilaa... Jotenkin epävarma olo ja pelkään että menetän hänet. Olen todella rakastunut. nyyh... Vai onko tämä nyt sitä, että parisuhteen symbioottinen vaihe on muuttumassa yksilö-/erkaantumisvaiheeseen?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tiedä noista vaiheista, mutta kokemuksesta voin kertoa aavistukseni, ettei miehestä enää olekaan kovin jännittävää ja kivaa kanssasi. Pettämisestä alkaneissa parisuhteissa tuppaa käymään niin, että kun suhde on salainen se kiihottaa mieltä, eikä kaikkia asioita tule ajatelleeksi. Joka tapauksessa suhteen alkuperäinen asetelma; jännittäviä salatapaamisia ja ristiriitaa oikean ja väärän kanssa muuttuu.
Tunnet mustasukkaisuutta. Se ei ole omiaan parantamaan mitään suhdetta, koska se vain kertoo suhteen epävarmuudesta. Joskus sitä aavistaa olevansa heikoilla ja siksi pitäisi tietää kaikki toisesta tai mieluummin olla 24/7 silmänalla.
Taisit haukata hatullisen. Jos asia ei ole vielä sinulle selvinnyt, selvinnee tuota pikaa.
Hatullisista en tiedä, mutta en jaksa uskoa, että kaikki vastoinkäymiset olisi käyty turhaan ja menty jo näin pitkälle ilman todellista rakkautta.
Ja kaikista kauheinta on että pidän peliä muiden miesten kanssa, koska jotenkin alitajuntaisesti ajattelen, että mies ei ole niin kiinnostunut enää minusta. Tarvitsen yltiöpäiväistä vakuuttelua ja huomiota. Eilenkin tuli tavattua erästä miestä (suutelua) ja nyt oma käytös ällöttää.
Mies kyllä vakuuttaa rakastavansa minua. Alkuhuumassa suunniteltiin kaikkea yhdessä ja rakennettiin tulevaisuutta, mutta nyt on vaan sellasta "yksi päivä kerrallaan"-elämistä ja esim. ei tehdä enää mitään viikonloppureissuja tai vietetä laatuaikaa.