Luin tuosta toisesta ketjusta että "elämä menee täysin hukkaan jos on 26 eikä ole ollut kuin kolmen kanssa". Ja tosi moni ketjussa komppasi tähän!
No itse olen pian jo 23-vuotias nainen enkä ole ollut kuin kahden kanssa vasta, ja alkaa pelottaa että 26-vuotiaana ei tällä tahdilla ehkä itsellänikään ole ollut kuin kolme partneria. :( Pelottaa olla sitten joku kummajainen jota oudoksutaan noinkin laajasti kuin esim. kaikki ihmiset tuossa ketjussa.
Olen harkinnut asian korjaamista ja yhden illan juttujen kokeilun aloittamista, koska nuo molemmat partnerit olivat pidempiä suhteita (0,5 v. ja melkein 2 v.), mutta jotenkin kun tilaisuus sitten tulisi ei kuitenkaan innosta?
Mikä on kun ei loppupeleissä kiinnostakaan kauheasti tehdä sitä mitä 99 % ihmisistä nykyaikana kokeilevat edes kerran elämässään?
Lisäksi moni mies katsoo kieroon kun käy ilmi että olen ollut vasta kahden kanssa ja ensimmäinen tuli vasta 20-vuotiaana, ja usein häipyvät maisemista tässä vaiheessa.
En tiedä miten asian saisi korjatuksi ja saan elettyä elämäni täysillä kuten kuuluu, kun yhden yön jutut eivät kuitenkaan nappaa.
No itse olen pian jo 23-vuotias nainen enkä ole ollut kuin kahden kanssa vasta, ja alkaa pelottaa että 26-vuotiaana ei tällä tahdilla ehkä itsellänikään ole ollut kuin kolme partneria. :( Pelottaa olla sitten joku kummajainen jota oudoksutaan noinkin laajasti kuin esim. kaikki ihmiset tuossa ketjussa.
Olen harkinnut asian korjaamista ja yhden illan juttujen kokeilun aloittamista, koska nuo molemmat partnerit olivat pidempiä suhteita (0,5 v. ja melkein 2 v.), mutta jotenkin kun tilaisuus sitten tulisi ei kuitenkaan innosta?
Mikä on kun ei loppupeleissä kiinnostakaan kauheasti tehdä sitä mitä 99 % ihmisistä nykyaikana kokeilevat edes kerran elämässään?
Lisäksi moni mies katsoo kieroon kun käy ilmi että olen ollut vasta kahden kanssa ja ensimmäinen tuli vasta 20-vuotiaana, ja usein häipyvät maisemista tässä vaiheessa.
En tiedä miten asian saisi korjatuksi ja saan elettyä elämäni täysillä kuten kuuluu, kun yhden yön jutut eivät kuitenkaan nappaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei elämää voi elää väärin. Voi huonosti mennä ja käydä mutta ei median luoma kuva elämästä olekkaan jokaiselle oikea.
Ihmiset kasvavat teini-iästä asti median luoman kuvan mukaan ja luulossa että kaikki harrastavat jo nuorena paljon seksiä ja olet muka outo jos et vaikka parikymppisenä ole seksiä jo harrastanut. Peer pressure, en nyt muista suomeksi..
"En tiedä miten asian saisi korjatuksi ja saan elettyä elämäni täysillä kuten kuuluu" Juuri tuossa näkyy turha median ja muiden luoma kuva miten elämää pitäisi muka elää. Lopeta muiden elämien miettiminen ja elä omien halujen mukaan.
Itse kunnioitan kaltaistasi naista joka uskaltaa olla oma itsensä. Missään nimessä yhden yön juttuja ei kannata tehdä jos sitä et intohimoisesti sitten halua. Ja miten muuten muille ihmisille sinun asiasi kuuluu? Miksi sinun tarvitsisi edes kertoa kuinka monen kanssa olet ollut ja missä iässä, se on syvästi yksityinen asia. Ja luulisin jopa enemmistö miesten pitävän siitä jos naisella on ollut vähän suhteita ja on ns. puhdas eikä mikään kylän tunnettu "jakorasia" (anteeksi, kuulostaa vähän karskilta).
Itse aloitin seurustelemaan vasta 23 vuotiaana vaikka olisi kaikenlaista mahdollisuutta ollut. Siitä asti olen ollut nyt 15 onnellista vuotta yhdessä vaimoni kanssa, enkä ikinä harrastanut seksiä kenenkään muun kanssa, enkä koe menettäneeni mitään. Päinvaiston, olisin menettänyt mahtavat muistot, matkustelut juhlat, yhteisiset onnen hetket, läheisyyden ja rakkauden tunteet. Jotkut varmaan haluavat elää "täysillä" ja harrastaa irtoseksiä, bilettää jne nuorena, mutta se ei tarkoita sitä että sinun täytyy tehdä niin ja elää "normien" mukaan.
Itseäni harmittaisi, jos olisin jättänyt rillutteluvaiheen väliin. Tuli oltua nuori ja villi, joten eipä pitäisi enää nyt 29 vuotiaana avoliitossa elävänä kaivata kokeiluja. Nyt voin keskittyä uran luomiseen ja parisuhteeseeni, mitään en muuttaisi nuoruudestani. 5 suhdetta ja n.20 muuta sekoilua tai yhdenillanjuttua takana.
Eihän tämä kaikille sovi, ainakin naiseille olen huomannu tulevan helpommin morkkista ja katumusta, jos on lähtenyt tuntemattoman matkaan. Miesten on helpompi kohdata se aamu ja läpsiä itsensä kanssa yläfemmoja. Totuus koskee.
Vinkiksi antaisin vielä, että jos kartutat historiaasi yhdenillanjutuilla, niin mahdollisen tulevan kumppanisi kohdatessasin kannattaa jättää lukumäärä kertomatta, jos se on yli 5. Kenenkään ei sitä tarvitse tietää.
Juu, juuri tuo arveluttaakin että koska jo nyt kaduttaa etten kohta 23. ikävuoteen ennätettyäni ole saanut aikaiseksi tuon enempää, niin miten paljon kaduttaa myöhemmin jos en yritä asiaa korjata.
Mutta vaikea saada itsestäni irti sitä kokemustenkeräilyn aloittamista, kun jokin sisällä tuntuu painavan stoppia. Ja epäilyttää että entä jos kaikki tuleekin tehtyä vain siksi että kaveritkin tekevät, se kun ei ole oikea syy seikkailuille...
Pitäisi itse haluta niin tehdäkseen niin, mutta ei oikein huvita lähteä kovin herkästi sellaiseen missä ei voi tietää millaisen ihmisen saa matkaansa, välittääkö ollenkaan nautinnostani vai vain omasta tyydytyksestään... Yhden illan jutuista kun ei voi etukäteen tietää.
Vaikka toisaalta, eivät välittäneet kumpaisenkaan suhteenikaan osapuolet, en koskaan saanut orkkua koska eivät yhtä ainoaa kertaa nuolleet minua vaan itseltään piti vain ottaa suihin.
Ehkä tämä on se toinen syy elämän elämisen lisäksi että harkitsen seikkailuja, siis että saisi viimein kokea miltä laukeaminen tuntuu. Moni irtosuhteita harrastelevahan on aika kokenut naistenmies joten luulisi ehkä tietävän paremmin miten naiselle tuotetaan orkku.
Luuleeko joku oikeesti, että me miehet tykättäisiin, että naisella on ollut monta miestä? EI TODELLAKAAN! Unohda yhden illan jutut. Ne on lutkia varten.
Oisin vitun ilonen jos kaltaisesi likka tulisi vastaan, tuntuu olevan huoria vaan liikenteessä tuolla. Ja paneehan niitä jne. mutta mitään pitempiaikaista ei nappaa niiden kanssa tosiaankaan..
Joskus yksinäisyys vaan painaa päälle kun en ole vielä kovin syvää suhdetta saanut kokea, saati sitten rakkautta. Tämä siksi että ensimmäinen pidempi suhde oli sitä etten voinut luottaa mieheen kun tuli vähän milloin tuli eikä ilmoitukset pitäneet kutiaan. Ja vaikka toinen mies taas oli luotettava ja kiltti/herkkä, niin sängyssä ei huomioinut minua edes esileikin verran eli painoi vaan päälle niin että joka kerran sattui...
Eli välillä tuntuu kun yksinäisyys oikein koettelee että josko edes pikajuttu helpottaisi siihen, mutta tiedän kyllä että yksinäisyyden helpottaminen on väärä syy lähteä tuollaisiin. Mutta kun omien kokemusten perusteella tuntuu ettei aina tiedä mitä saa edes parisuhteessaan kilttiin ja syvälliseen mieheen.