Onko kohtalotovereita

Oletko jakanut parhaat vuodet elämästäsi narstin kanssa? Minä olen, 36 vuotta sitä hirvitystä kesti.
Milloin tajusit kumppanisi luonnehäriöiseksi?
Uskalsitko erota? Minä uskalsin 2 vuotta sitten. Tosin vasta viimeisen puoli vuotta hän on antanut minun olla rauhassa.
Millä kaikilla tavoin hän rankaisi sinua erosta?
Uskalsitko tehdä rikosilmoituksen hyväksikäytöstä yms? Minä harkitsen sitä parhaillaan. Mitä siitä seurasi?
Ryöstikö hän sinut putipuhtaaksi? Minut jätettiin puille paljaille, sillä hän tiesi että en uskalla kääntyä viranomaisten puoleen.
Miten elämä nyt tästä eteenpäin kun on yhteisiä lapsia ja lapsenlapsia? ? ?
Pitäiskö narsistin uutta kumppania varoittaa vai antaa hänen oppia kantapään kautta?
Selviääkö tällaisesta narsitin uhrina elämänsä parhaat vuodet viettäneenä ikinä ja uskaltaako koskaan aloittaa uuden suhteen vakavissaan?
Kerro miten elämä ja luottamus rakennetaan tämän kaiken jälkeen?
4274
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Todella hyvä ja hienoa että yhtään ainutta narsistin (suomalainen mies) uhria ei ole minun lisäkseni tällä foorumilla. Ei ilmeisesti tunnisteta tyyppiä vielä vai...

Äänestä

Kysyt niin vaikeita, en osaa vastata koska
olen parhaillaan jonkinasteisen häiriön omaavan kanssa naimisissa.
Kerro sinä puolestaan, miten pääsit eroon, kuitenkin lopulta?
Miten kerroit eroavasi?

Mulle ajankohtaisia kysymyksiä, mutta kuten tiedät.
Ei voi erota kuin normaalista ihmisestä.

Äänestä

Taustaa: Tapasin hänet 16-vuotiaana, komeaan, kaikkien ihailemaan humoristiseen parikymppiseen. Rakastuin, tottakait.

Olin jo silloin rikki, joten hyvin helppo kohde narsistille.

Isäni kuoli yllätten jätten raskaana olevan äidin neljän pienokaisen kanssa...

Myöhemmin mukaan kuvaan tuli äidin poikaystävä joka oli käytti runsaasti alkoholia ja oli hyvin väkivaltainen ja ahdisteli minua seksuaalisesti. olin hyvin varhaiskypsä ja jo kaksitoistavuotiaana täysin nainen. Kerroin äidille, mutta hän ei voinut turvata minun kotona asumistani.

Siitä alkoi viikonloppu kiertolaisuus ystävien luona. Se mies joi vain viikonloppuisin. Hän ajoi meidät monesti metsään yönselkään, koko perheen.

Silloin ei ollut puhelinta, mutta myöhemmin kun sellainen saatiin me lapset soitimme poliisin, ja ne veivät riehuvan äijjän kotiinsa, ei putkaan.

Koska äidillä oli jo uusi lapsi tämän miehen kanssa hän ei voinut/uskaltanut erota. Kukaan ei auttanut meidän perhettä.

Muutimme yhteen ex mieheni kanssa heti ja ( minä silloin 17) ja yhdeksäntoista vuotiaana sain ensimmäisen lapsen. Hän halusi sitoa minut heti lapsella itseensä, oli jo ollut aikaisemmi kihloissa ja lapsi oli ollut tulossa mutta raskaus oli päättynyt onnettomasti.

Lapsi oli parasta mitä minulle on koskaan tapahtunut. Olin hyvin onnellinen ja elimme lintukodossamme onnellisena. Minua ei haitannut vaikka hän urheili kaikki illat ja viikonloppuisin hänellä oli pelit ja juomingit.

Tarina jatkuu myöhemmin, muistelukin vie voimat...

Äänestä

Kyllä on jakanut elämän monet vuodet tollaisen kanssa. Elämä oli yhtä helvettiä.
En jaksa vieläkään puhua siitä vaikka on jo muutama vuosi erosta. Niin raskasta se oli ja arvet jäi pysyvät. Toivon että EI KUKAAN tarvitse kokea samaa. Jos huomaat narsistisia piirteitä kumppanissa, lähde niin pian kun voit pois suhteesta.Ei ne muutu koskaan. Alku on taivaallista mutta sitä kestää tasan niin kauan kun on koukkuun saanut uhrin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tämä elämä kirjoitti:

Oletko jakanut parhaat vuodet elämästäsi narstin kanssa? Minä olen, 36 vuotta sitä hirvitystä kesti.
Milloin tajusit kumppanisi luonnehäriöiseksi?
Uskalsitko erota? Minä uskalsin 2 vuotta sitten. Tosin vasta viimeisen puoli vuotta hän on antanut minun olla rauhassa.
Millä kaikilla tavoin hän rankaisi sinua erosta?
Uskalsitko tehdä rikosilmoituksen hyväksikäytöstä yms? Minä harkitsen sitä parhaillaan. Mitä siitä seurasi?
Ryöstikö hän sinut putipuhtaaksi? Minut jätettiin puille paljaille, sillä hän tiesi että en uskalla kääntyä viranomaisten puoleen.
Miten elämä nyt tästä eteenpäin kun on yhteisiä lapsia ja lapsenlapsia? ? ?
Pitäiskö narsistin uutta kumppania varoittaa vai antaa hänen oppia kantapään kautta?
Selviääkö tällaisesta narsitin uhrina elämänsä parhaat vuodet viettäneenä ikinä ja uskaltaako koskaan aloittaa uuden suhteen vakavissaan?
Kerro miten elämä ja luottamus rakennetaan tämän kaiken jälkeen?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu