mitä teen?!!!

hain opiskelemaan hesaan. nyt seurustelen ja se tyyppi jää tänne. se tahtois et jäisin tänne mut en oikein tiedä. tää on kuitenkin aika uusi juttu(ollaan oltu yhes 2 kuukautta). halusin alunperin tosissani pois täältä. alunperin hain sinne just sen takia ku ei vielä seurusteltu ja tuli pienoisia ongelmia...sillon se oli hyvä juttu. nyt oon ihan kusessa siihen. en haluaisi (varmaan?) opiskella täällä mutta se on täällä. se suostu "kaukosuhteeseen" mut itse en oikein usko sen kestävyyteen...toisaalta, jos jään eikä tää sittenkään toimi...sit harmittaa ku en lähtenykkään. auttakaa mitä teen!?
132157
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Olet nuori, se että jäisit vaan poikaystävän takia vaan harmittaisi sinua myöhemmin. Minulla ainakin opiskeluaika on muuttanut minua ihmisenä.. sillä vielähän me kasvamme.. Onnea tulevaisuuteen

Äänestä

Se jää tänne ja se haluis tänne. Minä hain sinne mut en haluis nyt tänne enkä sinne.... Voiko asioita enää sekavammin ilmaista. Ehkä on parempi jättää se kaveri rauhaan. Hänen vuokseen, jos sinulla aina on tapana olla noin sekaisin.

Äänestä
  • Ei ollut ollenkaan sekava juttu. Hahmotuskyvystä kiinni! Ja jos ei ymmärrä lukemaansa, niin pitääkö sitä ruveta vastailemaan näihin viesteihin?

    Vastaus kuitenkin alkuperäiseen kysymykseen: Lähde opiskelemaan!
    Muussa tapauksessa tulet kuitenkin katumaan päätöstäsi. Ja jos kaukosuhde ei toimi, niin ei se olisi pidemmän päälle toiminut läheltäkään.

    Äänestä

  • -Nico- kirjoitti:

    Ei ollut ollenkaan sekava juttu. Hahmotuskyvystä kiinni! Ja jos ei ymmärrä lukemaansa, niin pitääkö sitä ruveta vastailemaan näihin viesteihin?

    Vastaus kuitenkin alkuperäiseen kysymykseen: Lähde opiskelemaan!
    Muussa tapauksessa tulet kuitenkin katumaan päätöstäsi. Ja jos kaukosuhde ei toimi, niin ei se olisi pidemmän päälle toiminut läheltäkään.

    "Ja jos kaukosuhde ei toimi, niin ei se olisi pidemmän päälle toiminut läheltäkään."

    onko se noin? mä kun olen aina luullu et kaukosuhde tappaa kaikki alkavat jutut. olis varmaan eri asia jos oisin seurustellu sen kanssa jo jonkin aikaa...niin tietäis et se kestäis, ehkä.

    Äänestä

Lähde ihmeessä, hankit hyvän koulutuksen ja sen jälkeen voit palata jos vielä kiinnostaa. Ja etsi kesätyöt kotikunnasta. Onko kotipaikkakunnaltasi pitkäkin matka Helsinkiin? Aikanaan kuljimme viikonlopuiksi vuorotellen Lahden ja Helsingin, myöhemmin Lahden ja Kajaanin väliä ja suhde senkun parani. Oli mitä odottaa.

Äänestä

jos se mies ei kestä kaukorakautta niin tuskin se susta tosissaan on kiinnostunut! lähde ihmees ja opiskele! kyllä seurustella sitten vielä kerkeää,ellet ole mikiään "suhderiippuvainen"? pallo on sulla!!!

Äänestä
  • kyllä se sen kestää. En vaan oo oikein varma itestäni ku ei nykyäänkään nähä kovin usein (ei asuta samalla paikkakunnalla).mä voisin opiskella täälläkin....mut onko järkee "uhrautua"?

    Äänestä

  • taina kirjoitti:

    kyllä se sen kestää. En vaan oo oikein varma itestäni ku ei nykyäänkään nähä kovin usein (ei asuta samalla paikkakunnalla).mä voisin opiskella täälläkin....mut onko järkee "uhrautua"?

    Oletko jo varma että saat sen opiskelupaikan? toivottavasi:)
    No, kuten aikaisemminkin on todettu, myöhemmin harmittaa jos jätät pääkaupungin riennot ja opiskelut jonkun kundin takia.
    Ja yhtyen edellä mainittuihin, suhteella tuskin on kovin paljon tulevaisuutta jos se ei kestä pientä erossa oloa.
    Voiko se kundi olla niin itsekäs että elää loppu elämänsä (sun kanssa) ajatellen että kielsi sulta opiskelun?

    Äänestä

  • taina kirjoitti:

    kyllä se sen kestää. En vaan oo oikein varma itestäni ku ei nykyäänkään nähä kovin usein (ei asuta samalla paikkakunnalla).mä voisin opiskella täälläkin....mut onko järkee "uhrautua"?

    Lähde, sillä jos tuolla iällä alkaa uhrautua, saa uhrautua koko ikänsä, siis aina olla toisten toiveiden toteuttaja. Voin vakuuttaa, että kaukorakkauskin toimii, tiedän monia, jotka opiskelevat eri paikkakunnilla ja suhde on sen kun parantunut.

    Äänestä

  • taina kirjoitti:

    kyllä se sen kestää. En vaan oo oikein varma itestäni ku ei nykyäänkään nähä kovin usein (ei asuta samalla paikkakunnalla).mä voisin opiskella täälläkin....mut onko järkee "uhrautua"?

    Jos te ette nykyisinkään tapaa kovin usein, niin muutos kaukosuhteeseen ei ole kovin iso. Mene vaan opiskelemaan. Ei opiskelupaikka ole mikään vankila. Kyllä sieltä pääsee käymään viikonloppuisin kotiseudulla.

    Äänestä

  • Perzi kirjoitti:

    Jos te ette nykyisinkään tapaa kovin usein, niin muutos kaukosuhteeseen ei ole kovin iso. Mene vaan opiskelemaan. Ei opiskelupaikka ole mikään vankila. Kyllä sieltä pääsee käymään viikonloppuisin kotiseudulla.

    silleen vaan paska juttu et täältä on aika vaikee lähtee pois....vaihdot, kestää monta tuntia eikä siitä jää jäljelle ku yks päivä joka pitäis olla kavereitten, perheen ja sit tän tyypin kanssa. ja se maksaa ihan helvetisti.
    oon miettiny tätä juttua ja päätyny siihen et tästä ei tule mitään jos opiskelen muualla.
    Pitää nyt miettiä mitä oikeasti haluan ku en ole varma haluanko olla sielläkään minne hain. se ei ole koskaan ollut mitenkään mun unelma...

    Äänestä

Kannatan edellisiä vastaajia! Myöhemmin jos juttunne kaatuu, tulet katumaan sitä, että et lähtenyt. Kuitenkaan ei noita opiskelupaikkojakaan helpolla irtoa.

Itse tapasin yhden ihanan tyypin juuri samaan aikaan, kun muutin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Meillä oli välimatkaa n. 400 km, mutta hyvin toimi juttumme niin kauan kuin sitä kesti (n.vuosi). Eromme johtui aivan muista syistä kuin välimatkasta (eikä mitään pettämistä tms...).

Ja kuten muut totesivat; jos tyyppi on sinulle Se Oikea, niin teidän juttunne kestää.

Äänestä

ei minusta 2 kk:n suhteen takia kannata tulevaisuuttaan heittää pois. miksi poikaystäväsi ei muuta mukanasi? entä jos jäät ja teillä menee poikki? kaduttaa ja pahasti. totta kai lähdet.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


taina kirjoitti:

hain opiskelemaan hesaan. nyt seurustelen ja se tyyppi jää tänne. se tahtois et jäisin tänne mut en oikein tiedä. tää on kuitenkin aika uusi juttu(ollaan oltu yhes 2 kuukautta). halusin alunperin tosissani pois täältä. alunperin hain sinne just sen takia ku ei vielä seurusteltu ja tuli pienoisia ongelmia...sillon se oli hyvä juttu. nyt oon ihan kusessa siihen. en haluaisi (varmaan?) opiskella täällä mutta se on täällä. se suostu "kaukosuhteeseen" mut itse en oikein usko sen kestävyyteen...toisaalta, jos jään eikä tää sittenkään toimi...sit harmittaa ku en lähtenykkään. auttakaa mitä teen!?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu