Olen miettinyt viikokausia, miten suhtautua ihmiseen, joka on ammatiltaan pappi (nainen), siviilisäädyltään sinkku, mutta vakavassa suhteessa perheelliseen mieheen. Siis seksisuhteessa. Mitä minun pitäisi ajatella? Minusta papin ammattia ei voi erottaa yksityselämästä tällä tavalla, ristiriita on valtava. Itse tämä ihminen kertoi minulle asiasta, ja painotti pitävänsä työnsä erillään yksityiselämästä. Miehen perhe ei ole kuulemma hänen murheensa, hän rakastaa tätä miestä. Ja pappi siis toimii seurakunassa pastorina eli ihan papin työssä.
Papilla salasuhde
ystävä1000
35
174
Vastaukset
ystävä1000 sanoi :
painotti pitävänsä työnsä erillään yksityiselämästä.
_________
Pappi on pappi 24 tuntia vuorokaudessa jos itseään sellaiseksi väittää.
"Rakastaa" tuota miestä , mutta pyllistää Sanalle.- I see through you
kuunteleva_kirkko kirjoitti:
Tässä oon pertsa sun kanssas ihan samaa mieltä, pappeus on 24/7-juttu.
Aija-pappiTaisi olla ensi kerta kun huomasit olevasi samaa mieltä hänen kanssaan.
- Uskissss
I see through you kirjoitti:
Taisi olla ensi kerta kun huomasit olevasi samaa mieltä hänen kanssaan.
Hän ei ollut muusta samaa mieltä kuin siitä, että pappi kokee tekevänsä duunia koko ajan. Se on sitten eri asia, miten hyväksyy asian. Aija pappi ei ottenut kantaa mitenkään tähän asiaan. Juristit sanoo sitä hiljaiseksi hyväksymiseksi, kun ei yhtynyt naispapin kritiikkiin.
- Syvyysmietiskelijä
Tätähän se juuri on se rakkaus, se lähimmäisenrakkaus.....Jostain syystä tämäkin ihmisen yritelmä lähimmäisenrakkaudesta sulkee pois jonkun, joten ei se voi olla päälähteestä eli Jumalasta....
Tämäkin tapaus osoittaa, että Raamatun mukaista elämää on vaikea elää, siitä saa usein paheksuntaa. Aabraham, Daavid, Solomon ja kumppanit saivat pitää vaimoja ja jalkavaimoja seksiiin miten paljoin halusivat, eikä siitä ollut pahaa sanottavaa edes nykykypäivänä.
- AntiChrisu
Ei kai huoraaminen ole kovin hyväksyttyä missään piireissä.
Huöra mikä huöra, ei tuossa muuta voi sanoa.
Raamatussa on selkeät ohjeet miten aloittajan tulisi toimia kyseisen
naispapin suhteen, mutta jätän kertomatta jotta en yllyttä rikkomaan Suomen lakia ja muutenkaan minua henkilökohtaisesti raamatun käskyt eivät sido yhtään mitenkään.
- ystävä1000
Lähinnä minua vain mietityttää papin ammatti, vaikka nainen on siis sinkku ja vapaa, mutta ammatiltaan pappi. Mies, johon hänellä on suhde, on ammatiltaan aivan "maallisessa" hommassa. Miehellä kuitenkin perhe, vaimo ja neljä lasta...
ystävä1000 sanoi :
Lähinnä minua vain mietityttää papin ammatti, vaikka nainen on siis sinkku ja vapaa, mutta ammatiltaan pappi.
_________
AntiChrisu sanoi tuon asian lyhyesti , ytimekkäästi ja kristillisesti :
Huo.ra mikä huo.ra.
Olipa ihminen missä ammatissa tahansa, pettäminen on aina väärin. Mutta ymmärrän sen, että papin kohdalla kulmat kurtistuvat herkemmin, nopeammin ja syvemmälle.
Kyllä tuossa on ihan selvä ristiriita. Toivottavasti tuossa kuviossa selvittäisiin selville vesille ilman suurempia vaurioita.
En puolustele tuota kolleegani yhtään, mutta pari ajatusta haluan kuitenkin jakaa kanssanne. Olen paljon miettinyt sitä, vaikuttaako papin uskottavuuteen työssään se, miten syntinen hän on. Jos pappi rikkoo kuudetta käskyä, onko hänen julistamansa evankeliumi jotenkin turhentunut? Lapsellisena optimistina ajattelen, että Pyhä Henki toimii meissä, meistä huolimatta. Jokainen pappi osaa synninteon, joten synnittömyyttä ja täydellistä puhtautta ei voi olettaa. Mutta kyllä näiden, voisiko sanoa näkyvien syntien, joihin vielä liittyy muitakin osapuolia, kanssa pitäisi tehdä parannusta ja lujaa.
Entäs jos tämä mainittu pappi koko ajan yrittääkin tehdä parannusta? Vanha Aatu se myllertää joskus papinkin sisikunnassa sen verran rajusti, ettei oikealle tielle pääseminen ole helppoa. Sisäinen kamppailu voi olla vahvaa, vaikka ulospäin näkyisikin vain se synninteko. Inhimillisyytensä kahleissa meistä on jokainen. Jotain armonvälähdystä toivoisin aina pilkahtavan silloinkin, kun mielestämme olemme saaneet toisen ihmisen kiinni törkeästä synnistä. Toista voi johdatella oikealle tielle myös lempeästi, ei piiskaten.
Että jos vaikka ristisi kätensä ja rukoilisi toisen puolesta ja rukoilisi itselleen viisautta opastaa toista irti vääristä elämänvalinnoista.
Aija-pappi- edesauttamus
Vastauksessasi teit tyhjäksi esikuvallisuuden merkityksen ja vetosit jälleen lapsellisuuteesi. Sitä vasten joudun kyllä miettimään miksi et vastaa kysymyksiin lainkaan siltä pohjalta mitä toinen kertoo selkeätä faktaa.
Katsos nyt, näillä ei rakenneta, vaan vesitetään ja hämmennetään:
"Entäs jos"
"Että jos" .
Kokonaisuudessaan toinen noista oli perusidealtaan tässä:
"Entäs jos tämä mainittu pappi koko ajan yrittääkin tehdä parannusta?"
Sivuutit aloituksen täysin:
" Itse tämä ihminen kertoi minulle asiasta, ja painotti pitävänsä työnsä erillään yksityiselämästä. Miehen perhe ei ole kuulemma hänen murheensa"
Tuossahan kerrotaan aivan täsmällisesti miten mainitulla papilla ei murhe sydäntänsä kalva ja siten ei kyllä ole synnintunnosta johtuvaa tervettä katumustakaan. Miten sellainen voisi intoutua johonkin omituiseen katumuksettomaan parannuksentekoon? Lapsellisuudesta käsin voi kyllä perustella vaikka tajuttoman järkeilyä, kunhan hymyilee ja sanoo uskovansa. Ei! Sellainen ei käy, koska se vain vahvistaa ateistien käsitystä teisteistä ja uskon typistäminen pelkäksi lapsellisuudeksi ei ole kyllä tervettä millään tavoin.
Voisit kyllä muuten mennä kertomaan ihan punnittuja ajatuksia sinne vapaamuurariketjuunkin ja selvittää aivan aikuisella järjenjuoksulla mikä vapaamuurareista esitetty on totta ja mikä ei. Tietoa kyllä löytyy. Ongelma sen sijaan on, että liian harva näyttäisi omaksuvan kyseisen tiedon jotta erilaisia salakähmäilijäkerhoja voitaisiin tehokkaasti vastustaa. edesauttamus kirjoitti:
Vastauksessasi teit tyhjäksi esikuvallisuuden merkityksen ja vetosit jälleen lapsellisuuteesi. Sitä vasten joudun kyllä miettimään miksi et vastaa kysymyksiin lainkaan siltä pohjalta mitä toinen kertoo selkeätä faktaa.
Katsos nyt, näillä ei rakenneta, vaan vesitetään ja hämmennetään:
"Entäs jos"
"Että jos" .
Kokonaisuudessaan toinen noista oli perusidealtaan tässä:
"Entäs jos tämä mainittu pappi koko ajan yrittääkin tehdä parannusta?"
Sivuutit aloituksen täysin:
" Itse tämä ihminen kertoi minulle asiasta, ja painotti pitävänsä työnsä erillään yksityiselämästä. Miehen perhe ei ole kuulemma hänen murheensa"
Tuossahan kerrotaan aivan täsmällisesti miten mainitulla papilla ei murhe sydäntänsä kalva ja siten ei kyllä ole synnintunnosta johtuvaa tervettä katumustakaan. Miten sellainen voisi intoutua johonkin omituiseen katumuksettomaan parannuksentekoon? Lapsellisuudesta käsin voi kyllä perustella vaikka tajuttoman järkeilyä, kunhan hymyilee ja sanoo uskovansa. Ei! Sellainen ei käy, koska se vain vahvistaa ateistien käsitystä teisteistä ja uskon typistäminen pelkäksi lapsellisuudeksi ei ole kyllä tervettä millään tavoin.
Voisit kyllä muuten mennä kertomaan ihan punnittuja ajatuksia sinne vapaamuurariketjuunkin ja selvittää aivan aikuisella järjenjuoksulla mikä vapaamuurareista esitetty on totta ja mikä ei. Tietoa kyllä löytyy. Ongelma sen sijaan on, että liian harva näyttäisi omaksuvan kyseisen tiedon jotta erilaisia salakähmäilijäkerhoja voitaisiin tehokkaasti vastustaa.Hyvä edesauttamus,
Joo, sori, mä jotenkin sivuutin ajatuksissani kokonaan tuon "Itse tämä ihminen kertoi minulle asiasta, ja painotti pitävänsä työnsä erillään yksityiselämästä. Miehen perhe ei ole kuulemma hänen murheensa, hän rakastaa tätä miestä." Omat ajatukseni lähtivät osasta viestiä rakentamaan omaa todellisuuttaan.
Kyllähän noista sanoista huokuu aika kova ja tyly asenne. "Teen niin kuin huvittaa ja niin kuin minusta tuntuu parhaalta, muista viis." Eikä asia todellakaan ole niin. Kyllä minun mielestäni miehen perhe on myös naisen murhe, se ei ole oikeata lähimmäisyyttä miehen vaimoa ja lapsia kohtaan toimia noin. Ja mies toki tekee tuossa omat virheensä joihin myös pitäisi puuttua.
Hiukan pehmentävä linja on tyylini asiassa kuin asiassa, olen huomannut. Sitä kai yritin ainakin sanoa, että kaikki ei aina ole sitä, mille päältä näyttää. Siis että tuon kovuuden taaksekin voi kätkeytyä huolta ja häpeää. Siksi minun tapani on aina ensin kuulostella ja kuunnella toista ihmistä ja aloittaa mieluummin lempeästi kuin kovalla syyttämisellä viedä tilanne lukkoon jonka jälkeen mikään rakentava ei enää onnistu. Tuosta viestistä tulee sellainen käsitys, että kyseisellä papilla ei omaatuntoa kolkuta, mutta mistä me tiedämme totuuden?
Kyllä minua siis kylmää ja isosti se, jos joku katsoo oikeudekseen toimia noin itsekkäästi. Parannuksen tielle auttaminen on haastavaa, me ihmiset kun reagoimme niin eri tavoin.
Aija-pappi- Balttis
Sinä kirjoitat aivan päättömiä Aija. Mikä ihmeen vanha Aatu se uskovassa vielä muka myllertää ?
Eikös Raamattu nimenomaan sano, että "vanha ihminen on Kristuksen kanssa ristiinnaulittu": Room.6:6. Ei kaiketi se mikä on kerran jo kertakaikkiaan kuollut voi enää kenenkään elämässä, syntiä tekemässä myllertää ? Ei kaikete kuolevasta se kuolevasta Kristuksesta ole ulos hyppinyt, ja pappiin palannut, jos yleensäkään tämä vanha ihmien on papissa tai papeissa ensinkään yhteenliitetty Kristuksen kuolemaan: Room.6:3; niin että se on todellkin keratakaikkiaan koullut niinkuin Kristuskin kouli ristillä: Room.6:10,11.
Papithan eivät ole läpikäyneet edes aitoa kastetta Kristukseen uskoontulonsa jäleen, vaan heidän päähänsä on vain lurautettu vettä kolmasti, selaisessa pakanariitssä jota Raamatusta ei voida osoittaa.
Onkos sinun vanha ihmisesi kuollut, yhdessä Krisrtuksen kanssa ristillä Aija - kerrohan se kaikilla. Onko sinun elämässäsi toteutunut se mitä Paavali kuvaa sanoissaan Gal.2:19,20:ntä ?
Kerro vaikka omin sanoin tästä vanhan ihmisen kuolemasta, ja siitä miten sen ymmärrät uudessa elämässäsi, vai onkos sellainen koskaan alkanutkaan ? Balttis kirjoitti:
Sinä kirjoitat aivan päättömiä Aija. Mikä ihmeen vanha Aatu se uskovassa vielä muka myllertää ?
Eikös Raamattu nimenomaan sano, että "vanha ihminen on Kristuksen kanssa ristiinnaulittu": Room.6:6. Ei kaiketi se mikä on kerran jo kertakaikkiaan kuollut voi enää kenenkään elämässä, syntiä tekemässä myllertää ? Ei kaikete kuolevasta se kuolevasta Kristuksesta ole ulos hyppinyt, ja pappiin palannut, jos yleensäkään tämä vanha ihmien on papissa tai papeissa ensinkään yhteenliitetty Kristuksen kuolemaan: Room.6:3; niin että se on todellkin keratakaikkiaan koullut niinkuin Kristuskin kouli ristillä: Room.6:10,11.
Papithan eivät ole läpikäyneet edes aitoa kastetta Kristukseen uskoontulonsa jäleen, vaan heidän päähänsä on vain lurautettu vettä kolmasti, selaisessa pakanariitssä jota Raamatusta ei voida osoittaa.
Onkos sinun vanha ihmisesi kuollut, yhdessä Krisrtuksen kanssa ristillä Aija - kerrohan se kaikilla. Onko sinun elämässäsi toteutunut se mitä Paavali kuvaa sanoissaan Gal.2:19,20:ntä ?
Kerro vaikka omin sanoin tästä vanhan ihmisen kuolemasta, ja siitä miten sen ymmärrät uudessa elämässäsi, vai onkos sellainen koskaan alkanutkaan ?Balttis,
Vanhan Aatun olemassaololla tarkoitan sitä, ettei minusta ole tullut synnitöntä eikä tässä ajassa tule, kastettiin minut miten tahansa, sain Pyhän Hengen missä kohtaa tahansa tms. Minun toivoni ja vanhurskauteni on Kristuksessa, joka on minut lunastanut, Kristuksessa, jonka työn tähden voin käydä luottavaisin mielin Jumalan kasvojen eteen. Kristittynä minun tehtäväni on joka päivä ammentaa anteeksiantamuksen lähteestä ja pyrkiä elämään hyvää kristillistä elämää.
Kristuksen sovitustyön tähden kelpaan Jumalalle, siinä on minun toivoni. Kelpaanko sinulle, Balttis, se on ihan toinen asia eikä minulle niin oleellinen.
Aija-pappi- edesauttamus
kuunteleva_kirkko kirjoitti:
Hyvä edesauttamus,
Joo, sori, mä jotenkin sivuutin ajatuksissani kokonaan tuon "Itse tämä ihminen kertoi minulle asiasta, ja painotti pitävänsä työnsä erillään yksityiselämästä. Miehen perhe ei ole kuulemma hänen murheensa, hän rakastaa tätä miestä." Omat ajatukseni lähtivät osasta viestiä rakentamaan omaa todellisuuttaan.
Kyllähän noista sanoista huokuu aika kova ja tyly asenne. "Teen niin kuin huvittaa ja niin kuin minusta tuntuu parhaalta, muista viis." Eikä asia todellakaan ole niin. Kyllä minun mielestäni miehen perhe on myös naisen murhe, se ei ole oikeata lähimmäisyyttä miehen vaimoa ja lapsia kohtaan toimia noin. Ja mies toki tekee tuossa omat virheensä joihin myös pitäisi puuttua.
Hiukan pehmentävä linja on tyylini asiassa kuin asiassa, olen huomannut. Sitä kai yritin ainakin sanoa, että kaikki ei aina ole sitä, mille päältä näyttää. Siis että tuon kovuuden taaksekin voi kätkeytyä huolta ja häpeää. Siksi minun tapani on aina ensin kuulostella ja kuunnella toista ihmistä ja aloittaa mieluummin lempeästi kuin kovalla syyttämisellä viedä tilanne lukkoon jonka jälkeen mikään rakentava ei enää onnistu. Tuosta viestistä tulee sellainen käsitys, että kyseisellä papilla ei omaatuntoa kolkuta, mutta mistä me tiedämme totuuden?
Kyllä minua siis kylmää ja isosti se, jos joku katsoo oikeudekseen toimia noin itsekkäästi. Parannuksen tielle auttaminen on haastavaa, me ihmiset kun reagoimme niin eri tavoin.
Aija-pappiHyvä, että täsmensit eli asia kunnossa.
"Omat ajatukseni lähtivät osasta viestiä rakentamaan omaa todellisuuttaan."
Niin käy jokaiselle ajattelijalle. Tämä kirjoittamasi tukee sitä:
"minun tapani on aina ensin kuulostella ja kuunnella toista ihmistä ja aloittaa mieluummin lempeästi kuin kovalla syyttämisellä viedä tilanne lukkoon jonka jälkeen mikään rakentava ei enää onnistu."
"Tuosta viestistä tulee sellainen käsitys, että kyseisellä papilla ei omaatuntoa kolkuta, mutta mistä me tiedämme totuuden?"
Emme toki tiedäkään, mutta moraalikysymykseen vastaavan täytyy vastata sen mukaisesti kuin asetelma esitettiin aloituksessa. Sen, onko aloittajan kertomus totta, tulkintaa, vai sepitettä, voi kuitata hyvin yksinkertaisesti: "Kertomasi mukaisessa tilanteessa.." tms. eli sellaisessa tilanteessa ei välttämättä ole lainkaan oleellista tuoda esiin miten itse uskoo kertomuksen todenperäisyyteen.
Tilanne muuttuu oleellisesti silloin, kun keskustelussa tuodaan jokin yksittäistä tapahtumaa paljon laajempi ilmiö, jonka todenperäisyys tai suhtautumisemme siihen totena tai epätotena vaikuttaa meihin kaikkiin. Sellaisesta keskustelusta esimerkki on taannoinen, johon sinäkin otit kantaa, siis vapaamuurarius. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa tuudittautua omien ennakkokäsityksiemme varaan vahtivuorollamme, vaan meidän tulee olla valppaita. Se tarkoittaa yhteiskunnallista tiedostamista yli erkkomedian.
Luukas 8
17 Sillä ei ole mitään salattua, mikä ei tule ilmi, eikä kätkettyä, mikä ei tule tunnetuksi ja joudu päivän valoon.
18 Katsokaa siis, miten kuulette; sillä sille, jolla on, annetaan, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, minkä hän luulee itsellään olevan."
"Parannuksen tielle auttaminen on haastavaa, me ihmiset kun reagoimme niin eri tavoin."
Sanasi lämmittivät. Täällä ei turhan usein näe papin kirjoittavan mitään parannuksen teosta.
Käsittelen tämän vielä toiselta kantilta:
"minun tapani on aina ensin kuulostella ja kuunnella toista ihmistä ja aloittaa mieluummin lempeästi kuin kovalla syyttämisellä viedä tilanne lukkoon jonka jälkeen mikään rakentava ei enää onnistu."
ja tarjoan työkalupakkiisi seuraavaa edes sanonnaksi:
Mitä isompi vika, sitä isompi leka. edesauttamus kirjoitti:
Hyvä, että täsmensit eli asia kunnossa.
"Omat ajatukseni lähtivät osasta viestiä rakentamaan omaa todellisuuttaan."
Niin käy jokaiselle ajattelijalle. Tämä kirjoittamasi tukee sitä:
"minun tapani on aina ensin kuulostella ja kuunnella toista ihmistä ja aloittaa mieluummin lempeästi kuin kovalla syyttämisellä viedä tilanne lukkoon jonka jälkeen mikään rakentava ei enää onnistu."
"Tuosta viestistä tulee sellainen käsitys, että kyseisellä papilla ei omaatuntoa kolkuta, mutta mistä me tiedämme totuuden?"
Emme toki tiedäkään, mutta moraalikysymykseen vastaavan täytyy vastata sen mukaisesti kuin asetelma esitettiin aloituksessa. Sen, onko aloittajan kertomus totta, tulkintaa, vai sepitettä, voi kuitata hyvin yksinkertaisesti: "Kertomasi mukaisessa tilanteessa.." tms. eli sellaisessa tilanteessa ei välttämättä ole lainkaan oleellista tuoda esiin miten itse uskoo kertomuksen todenperäisyyteen.
Tilanne muuttuu oleellisesti silloin, kun keskustelussa tuodaan jokin yksittäistä tapahtumaa paljon laajempi ilmiö, jonka todenperäisyys tai suhtautumisemme siihen totena tai epätotena vaikuttaa meihin kaikkiin. Sellaisesta keskustelusta esimerkki on taannoinen, johon sinäkin otit kantaa, siis vapaamuurarius. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa tuudittautua omien ennakkokäsityksiemme varaan vahtivuorollamme, vaan meidän tulee olla valppaita. Se tarkoittaa yhteiskunnallista tiedostamista yli erkkomedian.
Luukas 8
17 Sillä ei ole mitään salattua, mikä ei tule ilmi, eikä kätkettyä, mikä ei tule tunnetuksi ja joudu päivän valoon.
18 Katsokaa siis, miten kuulette; sillä sille, jolla on, annetaan, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, minkä hän luulee itsellään olevan."
"Parannuksen tielle auttaminen on haastavaa, me ihmiset kun reagoimme niin eri tavoin."
Sanasi lämmittivät. Täällä ei turhan usein näe papin kirjoittavan mitään parannuksen teosta.
Käsittelen tämän vielä toiselta kantilta:
"minun tapani on aina ensin kuulostella ja kuunnella toista ihmistä ja aloittaa mieluummin lempeästi kuin kovalla syyttämisellä viedä tilanne lukkoon jonka jälkeen mikään rakentava ei enää onnistu."
ja tarjoan työkalupakkiisi seuraavaa edes sanonnaksi:
Mitä isompi vika, sitä isompi leka.Kiitos, edesauttamus.
Ojensit kauniisti ja muutenkin kommunikaatiostamme tuli dialoginen kokemus minulle. Tätä minä elämässä usein kaipaan: vaikka ihmiset olisivat välillä eri mieltä, toista voi silti kunnioittaa. Toisen ajatuksia voi lukea arvostaen ja rauhassa, nähdä sekä hyvää että kyseenalaistettavaa niin omissa kuin toisen teksteissä.
Menen hyvällä mielellä nukkumaan.
Aija-pappi- Balttis
Aivan ja pappi on kuin mikä tahansa ammatti, sillä Jumalan sana ei tunne sellaista pappeutta, jota kirkon papit edustavat ja harjoittavat ammattinaan.
Kirkon pappi on ihan tavallinen syntinen Jumalan edessä, tosin vielä harhaopeilla eksytettty syntinen.
- ystävä1000
kiitos vastauksesta, olen miettinyt myös tuota mainitsemaasi selville vesille pääsyä ilman vaurioita? Mitä se voisi olla? Osaan kyllä asettua sekä papin, että pettävän miehen ja toisaalta hänen vaimonsakin asemaan, siksi kai tämä minullekin niin vaikeaa on, en tiedä enää mitä ajattelisin tai toiselle sanoisin.
Olen yrittänyt ymmärtää monella tavalla, nyt vain tuntuu pahalta kun tiedän kaikki taustat.No, toivon siis, että suhde loppuisi, että siitä päästäisiin selville vesille ilman vaurioita eli niin ettei asia paljastu miehen puolisolle ja lapsille. Että tulisivat aikuiset järkiinsä.
Kaikkea ei aina vaan ymmärrä, vaikka miten yrittäisi. Koetko, että tämä nainen odottaa sinulta kommenttia, odottaako hän sinulta hyväksyntää tms? Kyllähän sinä voit ihan rauhassa sanoa, ettet ymmärrä etkä hyväksy. Valitettavasti moni järkevä sana kaikuu kuuroille korville silloin kun ihminen on vakuuttunut omasta oikeassa olemisestaan. Ja valitettavasti "rakkaus" on tällainen yleispätevä selitys. "tää on niin erilainen tilanne kun mehän _rakastetaan_ toisiamme...."
Minä varmasti vastaavassa tilanteessa saattaisin sanoa hyvinkin herkästi että "kuule, toi touhu on ihan perseestä, mitä oot ajatellut tehdä tilanteen korjaamiseksi?" Mutta joskus tällaiset suorat kommentit saattavat saada ihmisen lukkoon ja järkiratkaisun teko siirtyy.
Mikä sinua, ystävä1000, tässä asiassa mietityttää kaikkein eniten?
Aija-pappikuunteleva_kirkko kirjoitti:
No, toivon siis, että suhde loppuisi, että siitä päästäisiin selville vesille ilman vaurioita eli niin ettei asia paljastu miehen puolisolle ja lapsille. Että tulisivat aikuiset järkiinsä.
Kaikkea ei aina vaan ymmärrä, vaikka miten yrittäisi. Koetko, että tämä nainen odottaa sinulta kommenttia, odottaako hän sinulta hyväksyntää tms? Kyllähän sinä voit ihan rauhassa sanoa, ettet ymmärrä etkä hyväksy. Valitettavasti moni järkevä sana kaikuu kuuroille korville silloin kun ihminen on vakuuttunut omasta oikeassa olemisestaan. Ja valitettavasti "rakkaus" on tällainen yleispätevä selitys. "tää on niin erilainen tilanne kun mehän _rakastetaan_ toisiamme...."
Minä varmasti vastaavassa tilanteessa saattaisin sanoa hyvinkin herkästi että "kuule, toi touhu on ihan perseestä, mitä oot ajatellut tehdä tilanteen korjaamiseksi?" Mutta joskus tällaiset suorat kommentit saattavat saada ihmisen lukkoon ja järkiratkaisun teko siirtyy.
Mikä sinua, ystävä1000, tässä asiassa mietityttää kaikkein eniten?
Aija-pappiKappasta, en tiennytkään mitä kaikkea tämä kirosanafiltteri suodattaakaan... noiden tähtien kohdalle voi sijoittaa vaikkapa sanan "syvältä".
A.
- ystävä1000
Hei
"ettei asia paljastu miehen puolisolle ja lapsille" tämä asia on yksi jota mietin. Pitäisikö vaimon tietää totuus? minähän en häntä tunne, mutta olen itse perheellinen ja sitä kautta mietin vaimoa. Kyllä tässä minun käsitykseni papeista ja heidän moraalistaan ja etiikastaan on saanut niin kovan kolauksen, etten tiedä mitä ajatella. Tämä on se suurin mieltäni painava asia. Tiedän taustat, tiedän salailun, silti pappi työssään kohtaa perheitä, vihkii pareja jne.
En tiedä miten hän voi sanoa, että oikeastaan ristiriitaa ei ole? itse olen pieneltä paikkakunnalta, ja olen miettinyt, että ehkä pääkaupunkiseudulla, missä tämäkin asia tapahtuu, papin arki on jo näin "arkista". - ei kuka tahansa
Tämä saattoi olla feikki aloitus eli siinä ei ole mitään perää, mutta oletetaan, että siinä olisi.
Jos on totta, että hän sanoi pitävänsä työnsä erillään yksityiselämästä....Jotenkin outo ajatusmaailma. Ei se ole tuomitsemista, jos kummastelee tällaista.
Ja kyllä, valitettavasti papin kaapu on kyllä vähän vakavampi juttu vetää päälle noin vaan. Itse ei juuri sen takia ole juolahtanut mieleeni ryhtyä tähän ammattiin.
Tavallinen seurakunta ei yleensä ole edes sitoutunut uskomaan mihinkään, mutta kyllä sielläkin ihan tavalliset ihmiset pystyvät tuomitsemaan itsensä tehtyään tällaista.
Sitä tietysti vastaa sen perusteella, mitä itse tekisi, ja täytyy sanoa, että jos olisin pappi, eroaisin. Kaiketi pelkään Jumalaa sen verran, ei vihaa aiheuttavalla pelolla, vaan sillä rakkaudellisella pyhällä pelolla. Ei se silti armoa poissulje. Ja nyt vastaan todellakin sinkkuna ja tiedän, minkälaista yksinäisyys on. (Jumalan tähden tahtoo joskus olla vähän ankarakin itselleen.) Toki nykyisessä vapaamielisessä ympäristössä tuossa ei ole mitään ihmeellistä. Synnittömyyttä papilta ei ajeta takaa, mutta ymmärrystä tuon ammatin äärettömästä vastuusta. Itse asiassa mielestäni kaikilla kristityillä on suurempi vastuu, kuin tav. ei-kristityillä. ystävä1000,
Sillä tavalla pk-seudulla papin elämä on erilaista, että siellä voi monia asioita piilotella sujuvasti. Eikä se aina ole todellakaan hyvä asia.
Pitäisikö vaimon tietää totuus - tämä on se ikuisuuskysymys aina näissä pettämiskuvioissa. Rehellisyys on tärkeä arvo, mutta itse ajattelen, että ehkä sittenkin on viisaampaa vaieta. Ehkä optimistina toivon, että mies (ja se pappi) tulisi ajoissa järkiinsä ja alkaisi rakentaa omaa avioliittoaan ja näin päästäisiin eteenpäin ilman mielipahaa. No, moni petetty kuitenkin harmittelee sitä, ettei kukaan kertonut hänelle vaikka tiesi. Näissä on kai vähän suo siellä, vetelä täällä. Vaikeita, vaikeita asioita, siksi toivoisikin etteivät ihmiset tekisi tällaisia typeryyksiä.
Ymmärrän pettymyksesi pappeja kohtaan. Eikä minulla ole mitään, millä puolustella, enkä haluakaan puolustella vääriä tekojamme. Pieni ääni minussa toki piipittää että virkamme esikuvallisuudesta huolimatta olemme vain ihmisiä. Toivon, ettei tämä pettymyksesi ei kuitenkaan vie luottamustasi kirkkoon ja ennen kaikkea, uskoasi ja luottamustasi Jumalaan.
Ja kyllä, kyllä tuossa kuviossa on ristiriita, se on ihan itsestään selvää. Miksi sitten asianomaisen silmät eivät aukea, sitä on vaikea käsittää. Ja miten ne saisi aukemaan, sen kun tietäisi?
Aija-pappi- tavis.
Eipä aikaakaan, kun suhde aiheuttaa eron. Ristiriidat ja arvovinoumat varjostavat sen jälkeen neljän nuoren kasvua. Ne jättävät heihin lähtemättömän jäljen. Kirkko huokaisee kuitenkin helpotuksesta ja siunaa uuden avioparin. Saadaan taas viettää yhden ihanat uushäät. Onnea ja siunausta!
PS. Kirkko, joka kieltäytyy vihkimästä homopareja avioliittoon, mutta samaan aikaan vihkii eronneita uusiin liittoihin, on totaalisesti hukassa.- Kevytliitot, potkut
Homoavioliittoja vaaditaan juuri sen vuoksi, että heterotkaan eivät ole avioliitoista paljon perustaneet. Nyt sitten pitäisi saada samanlainen vihki-eroa-sirkus homoseksuaaleille.
Ja heillekin nämä ihanat uushäät.
Ja potkut niille, jotka eivät vielä ihan kaikkeen suostu.
Voi meitä länsimaisia ihmisiä ja meidän itsekritiikkimme puutetta.
Ja nyt toivottavasti kukaan ei ala jauhamaan h-aiheesta, sitä en tarkoittanut.
- tavis.
Mistä sinä tämän väitteen tähän vetäisit: "Homoavioliittoja vaaditaan juuri sen vuoksi, että heterotkaan eivät ole avioliitoista paljon perustaneet."
Minä heterona perustan avioliitosta. Naimisiin mennään vain kerran elämässä. Seksiä harrastetaan vain yhden ihmisen kanssa elämässä. Jos erotaan, niin uudelleen ei avioiduta. Silti vaadin homoseksuaaleille oikeutta siihen ainutkertaiseen avioliittoon.- FUCKIFUU
"Naimisiin mennään vain kerran elämässä. Seksiä harrastetaan vain yhden ihmisen kanssa elämässä"
-unohdit mainita ja avioliitossa harrastetaan seksiä vain yhden kerran.
- Marju *
Aloittajalle:
Sinun kannattaa ehdottomasti ottaa yhtyettä papin esimieheen, seurakunnan kirkkoherraan, ja keskustella hänen kanssaan.
Tai voit myös ottaa yhteyttä hiippakunnan tuomiokapituliin.Mutta ennen kuin ottaa yhteyttä ylempiin tahoihin on toki hyvä kertoa tälle papille aikeistaan. Selän takana rolliminen on ala-arvoista. Ja joka käänteessä kannattaa muistaa, että näyttivätpä nämä asiat ulospäin miltä tahansa, viisautta on toimia harkitusti ja korrektisti.
Aija-pappi- Marju *
kuunteleva_kirkko kirjoitti:
Mutta ennen kuin ottaa yhteyttä ylempiin tahoihin on toki hyvä kertoa tälle papille aikeistaan. Selän takana rolliminen on ala-arvoista. Ja joka käänteessä kannattaa muistaa, että näyttivätpä nämä asiat ulospäin miltä tahansa, viisautta on toimia harkitusti ja korrektisti.
Aija-pappiEiköhän selän takana touhua enemmän tuo pappi. Ja mikään puhe ei näytä auttavan.
Toki hyvä ilmoittaa papille aikeista puhua esimiehelle, mutta mitään pakkoa tähän ei ole.
Suosittelen esimiehelle puhumista, koska puhe henkilölle itselleen ei auta, eikä hän näytä ymmärtävän tekojaan. Myös esimies on pappi, joten sielunhoito on hänelle tuttua. Hän osaa ehkä ystävää paremmin alaistaan neuvoa ja ohjata. Ja tietysti puuttuakin asiaan.
Kyseisen papin toimet ovat kuitenkin myös kirkon ongelma. On hyvä jos kirkkoherra voi niihin jotenkin puuttua.
Kyllä, kyseinen pappi touhuaa selän takana, ja kyllä, vaikuttaa siltä, ettei mikään puhe auta. Silti, on korrektia että hän tietää, että asia etenee esimiehelle. Viisaasti kirjoitat asiasta.
Aija-pappi- Marju *
Haluan vielä painottaa sitä, että aloittaja ei ole velvollinen kertomaan mahdollisesta yhteydenotostaan kirkkoherraan ystävälleen. Sinä Aija tunnut painottavan kovasti, että ystävän tulisi tietää.
Emme kumpikaan tiedä, mikä on tilanne. Voi myös olla että aloittaja ei uskalla ilmaista aikeitaan puhua esimiehelle. Haluan painottaa, että hän saa ottaa kirkkoherraan yhteyttä, vaikkei saisi ystävältään tähän lupaa tai tämä ei edes olisi asiasta tietoinen.
Tässä on muitakin puolia kuin se, että aviorikoksen osapuolena toimivan papin tulisi tietää, mitä hänen "selkänsä takana" tapahtuu. On perhe, joka saattaa hajota. Aloitajalle tilanne tuottaa tuskaa. Hän saa puhua kirkkoherralle asiasta tarvittaessa jo ihan omista sielunhoidollista tarpeistaan johtuen, hän ei ole niistä tilivelvollinen ystävälleen.
Tarkoitus ei ole yllyttää toimimaan toisen selän takana vaan kertoa, että aloittaja on vapaa ottamaan asian puheeksi esimiehen kanssa. Hän saa kertoa tilanteen ja purkaa kertoessaan myös omaa ahdistustaan. Tätä ahdistusta hänen ystävänsä ei välttämättä edes ymmärrä, tältä ainakin vaikuttaisi.
Tilanne olisi hyvä selvittää, se on monella tapaa kestämätön kaikille osapuolille. Pahinta on, että lapset sattavat joutua kärsimään. Olen siis ehdottomasti sitä mieltä, että asian olisi edettävä esimiehelle, mutta aloittaja tietenkin itse päättää, miten toimii.
Marju,
Kiitos kun avasit vielä ajatustasi lisää. Näin sitä huomaa aina jumittuvansa tiettyihin omiin ajatusratoihinsa. Sielunhoidollinen keskustelu esimiehen kanssa on toki muuta kuin rolliminen. Toisaalta, jos tämä ystävä osaa päätellä, että ainoa, joka on asiasta voinut kirkkoherran kanssa puhua, on aloittaja, niin kurjaa sekin. Mutta kirkkoherra on kaikin tavoin vaitiolovelvollinen joten aloittaja voi kaikessa rauhassa puhua hänelle.
Mutta paljon hyviä ajatuksia ja neuvoja on aloittaja saanut, varmasti hyvää materiaalia jonka pohjalta miettiä, miten toimia. Viisautta siis hänelle ja ennen kaikkea järki käteen heille, jotka ovat oman ja toistenkin elämän sotkeneet.
Aija-pappi- kjsdfjklasdfjkl
Uudesti ylhäältä syntynyt vanhurskas uskovainen ei pysty tekemään tahallaan syntiä Jeesusta vastaan ilman oman tunnon tuskia. Jos pystyy, niin silloin hän ei ole ylhäältä uudesti syntynyt uskovainen. Kyseessä lienee leipäpappi.
Olen joskus vähän ihmetellyt, miten nainen voi toimia pappina ilman oman tunnon tuskia, koska Raamattu niin selvästi säätää papin tehtävän vain miehelle. Tiedän naisia, jotka eivät ole ottaneet papin ammattia, vaikka ovat olleet kiinnostuneita aloittamaan opinnot, koska haluavat noudattaa Herran sanaa. - Höpö Höpö
Tyypillistä nokkimista taas. Pappi on ammatti siinä missä opettaja tai lääkäri tms. Kyllä pappi voi yksityiselämässään tehdä mitä haluaa. Onhan näitä homopappeja ja transsujakin, joten ei kai nyt yksi huoraava pappi siinä joukossa ole edes kummajainen. Pedofiilejakin porukasta löytyy.
Sitten tämä sielun hätä ap:llä kirjoittajalla. Ensinnäkin vähän luulen, että kyse on seurakunnan moraalinvartijasta, jolle pappi tuskin on uskoutunut. En usko ollenkaan tuohon ns. ystävyyteen. Jos oloa helpottaa, niin siitä vaan kirkkoherralle itkemään asioita, mutta tuskin sillä mitään hyvää saadaan aikaiseksi. Pappi huoraa aikansa, ja mies joko eroaa tai jatkaa avioliittoaan kun ei mitään. Muistaakseni kirkkoherra Ville Riekkinen löysi nyksänsä vähän samalaisissa kuvioissa. Ja onhan noita muitakin eronneita pappeja, jotka aloittivat riiaamisen jo avioliiton aikana. Tämä nyt ei ole edes harvinaista, koska kyllähän ne mummotkin mielellään nuorta pastoria katselevat sillä silmällä. Tässä nyt vaan on se ikävä piirre, että kyse on naispapista, ja sen takia onkin outo ilmiö.
Sanoisin ap:lle, että pidä huoli omista asioistasi äläkä elä muiden elämää. Se on ihan jokaisen oma asia mitä omassa elämässään tekevät. Jos ap:llä ei ole muuta tekemistä kun vahtia pastoria, niin olisikohan se uskovaisuus alkanut sekoittaa sun päätäsi? Et olisi ainoa, joka löytää itsensä muumilaaksosta, kun maailma on niin syntinen ja saastainen paikka.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kadonnut poika hukkunut lietteeseen mitä kalajoella nyt on?
Jätelautta ajautunut merelle ja lapsi uponnut jätelautan alle?843432- 252023
- 1941931
PoIiisi jahtasi mopopojan hengiltä
Toivottavasti on s i n i v u o k k o nyt ylpeä itsestään, kun ajatti teinin päin lyhtypylvästä. https://w3421319Kalajoen hukkuneet pojat olivat tummaihoisia
Jälleen kerran, hukkuneet tai heikon uimataidon vuoksi vaaraan joutuneet olivat muita kuin suomalaisia. Turha viisastell851299Emme voi elää velaksi, sanoi Riikka
Valtionvelan odotetaan nousevan 86,3 prosenttiin bruttokansantuotteesta vielä kuluvan vuoden aikana. https://www.iltale891137Varoitus kyläläisille Suomussalmella
Paikkakunnalla on ilmennyt huolestuttavaa toimintaa jossa kaksi aikuista miestä ( Dimitri ja Teemu ) on syyllistynyt nuo12935- 82933
Et halua kohdata niitä tunteita ja asioita, joita minä herätän sisälläsi
Vastustelet. Yrität esittää, että kaikki on hyvin. Leikit perhettä.23855Miksi epäilit kaivattusi kiinnostuneen
Juuri sinusta? Mihin piirteisiin hän aikanaan saattoi sinussa ihastua? Olivatko ne yhtään samoja asioita joihin itse iha61790