Tämä on avoin kirje sosiaaliministerille ja työministerille.
On todella surullista, että ikärasismille ei työmarkkinoilla voida muka mitään. Yli 4-kymppiset eivät edes pääse työhaastatteluun - ja miksikö? On tämän ajan trendi, että useimmissa yrityksissä on esimiehenä ja rekryssä kovin NUORIA pomoja, jotka haluavat VAIN nuoria työntekijöitä periaatteella, koska eivät halua "vanhoja" ihmisiä ympärilleen. Ammattitaito ja kokemus tulee vasta kolmantena ja neljäntenä. Ensimmäisinä kulkee nuoruus ja kauneus.
Onko kukaan tullut ajatelleeksi mikä tekee tästä työmarkkinoiden nuoresta innokkaasta ikärasismia harrastavasta rekryporukasta ongelman. Keski-ikäisten työnhakijoiden nuoret ja lapset Kärsivät rahattomuudesta. Perheet elävät usein köyhyyden rajalla! Kotona asuvat nuoret tarvitsevat rahaa vanhemmiltaan. Mistä muualta he sitä saisisvat? Entä sitten seuraukset, kun sitä rahaa ei ole kuin vanhemman työttömuuskorvaus tai pieni lapsilisä ja sekin vain 17 ikään asti? Lisääntyykö psyykkiset ongelmat ja masennus perheessä? Entä nuorten rikollisuus, esim. varkaudet.
Varhaisnuoret kuuluvat saman ongelman piiriin. Molemmissa ryhmissä rahan kulutus on kovimmillaan. Vaatteet, harrastus, opiskelu yms. Mistä vanhemmat keski-ikäiset työtä hakevat antavat sitä rahaa, kun jatkuvasti putoavat kutsusta työnhaastatteluun ja siten jäävät ilman työtä?
On paljon perheitä missä tämä on isompi ongelma kuin luullaan. Sitä kuulee opettajilta. Sitä kuulee tuttavilta. Perheen opiskelevat nuoret kärsivät rahapulasta, koska vanhemmilla ei ole antaa rahaa.
Juuri 40 -50 vuotiailla vanhemmilla on murrosiässä olevia lapsia ja murrosiän ylittäneitä nuoria. Perheet voivat huonosti luonnollisesti. Ongelma on tiedossa, mutta politiikot eivät halua ilmeisesti ottaa asiaan kantaa, koska paketissa on niin monia isoja instansseja, joiden taloudelliset intressit ja mielipiteet ovat tärkeitä heille. Todellisuudessa on kysymys laajasta ilmiöstä ja laajasta yhteiskuntaan, työelämään pyrkivistä nuorista ja nimenomaan heitä elättävistä vanhemmista, joille ei tarjota työtä - ei edes mahdollisuutta.
Ikärasismia voisi ehkäistä laatimalla yrityksille porkkanoita. Yritys saisi jonkilaista hyötyä, markkinoiden edelläkävijänä, malli yrityksenä tai jopa listassa Top10 yrityksenä, jolle myönnettäisiin jotain taloudellista hyötyä, kun yritys palkkaisi kaksi kolmesta työnhakijasta yli 45 vuotiaita.
- Ammatillisuus, kokemus ja sosiaalinen taito kriteereinä.
On todella surullista, että ikärasismille ei työmarkkinoilla voida muka mitään. Yli 4-kymppiset eivät edes pääse työhaastatteluun - ja miksikö? On tämän ajan trendi, että useimmissa yrityksissä on esimiehenä ja rekryssä kovin NUORIA pomoja, jotka haluavat VAIN nuoria työntekijöitä periaatteella, koska eivät halua "vanhoja" ihmisiä ympärilleen. Ammattitaito ja kokemus tulee vasta kolmantena ja neljäntenä. Ensimmäisinä kulkee nuoruus ja kauneus.
Onko kukaan tullut ajatelleeksi mikä tekee tästä työmarkkinoiden nuoresta innokkaasta ikärasismia harrastavasta rekryporukasta ongelman. Keski-ikäisten työnhakijoiden nuoret ja lapset Kärsivät rahattomuudesta. Perheet elävät usein köyhyyden rajalla! Kotona asuvat nuoret tarvitsevat rahaa vanhemmiltaan. Mistä muualta he sitä saisisvat? Entä sitten seuraukset, kun sitä rahaa ei ole kuin vanhemman työttömuuskorvaus tai pieni lapsilisä ja sekin vain 17 ikään asti? Lisääntyykö psyykkiset ongelmat ja masennus perheessä? Entä nuorten rikollisuus, esim. varkaudet.
Varhaisnuoret kuuluvat saman ongelman piiriin. Molemmissa ryhmissä rahan kulutus on kovimmillaan. Vaatteet, harrastus, opiskelu yms. Mistä vanhemmat keski-ikäiset työtä hakevat antavat sitä rahaa, kun jatkuvasti putoavat kutsusta työnhaastatteluun ja siten jäävät ilman työtä?
On paljon perheitä missä tämä on isompi ongelma kuin luullaan. Sitä kuulee opettajilta. Sitä kuulee tuttavilta. Perheen opiskelevat nuoret kärsivät rahapulasta, koska vanhemmilla ei ole antaa rahaa.
Juuri 40 -50 vuotiailla vanhemmilla on murrosiässä olevia lapsia ja murrosiän ylittäneitä nuoria. Perheet voivat huonosti luonnollisesti. Ongelma on tiedossa, mutta politiikot eivät halua ilmeisesti ottaa asiaan kantaa, koska paketissa on niin monia isoja instansseja, joiden taloudelliset intressit ja mielipiteet ovat tärkeitä heille. Todellisuudessa on kysymys laajasta ilmiöstä ja laajasta yhteiskuntaan, työelämään pyrkivistä nuorista ja nimenomaan heitä elättävistä vanhemmista, joille ei tarjota työtä - ei edes mahdollisuutta.
Ikärasismia voisi ehkäistä laatimalla yrityksille porkkanoita. Yritys saisi jonkilaista hyötyä, markkinoiden edelläkävijänä, malli yrityksenä tai jopa listassa Top10 yrityksenä, jolle myönnettäisiin jotain taloudellista hyötyä, kun yritys palkkaisi kaksi kolmesta työnhakijasta yli 45 vuotiaita.
- Ammatillisuus, kokemus ja sosiaalinen taito kriteereinä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jos lähetät kirjettä eteenpäin virallisesti jonnekin - niin tuota - käytä sanaa ikäsyrjintä.
Rasismi on suomeksi rotusyrjintä, rotusorto. Syrjinnän hienompi termi on diskriminaatio.
Sinänsä tämä on vaikea asia varmaan ministeriöille. Kun nimenomaan he haluavat panostaa nuoriin ja estää nuorten syrjäytymistä, järjestää heille koulutus- ja työpaikat. Kaikin keinoin tukea heidän työllistymistään ja sijoittumistaan yhteiskuntaan tuottavina tekijöinä.
Ilmeisesti se, että keski-ikäinen henkilö on syrjäytymässä, se on sitten katsottava tämän omaksi mokaksi vai (voi, nythän on epäonnistumisen päivä - ei syyllisyyttä siis tänään ainakaan) - tällä on jo nuoruus ollut mahdollisuuksia täynnä ja nyt vaan itsestä sitten kiinni, että maataan toimettomina ja rahattomina.
En pyri loukkaamaan sinua, sillä itsellä on sama juttu. Ei mitään tarjolla. Pääsisi edes tästä paikkakunnasta eroon - täällä nimittäin syrjitään jo sen vuoksi, ettei ole syntyperäinen seutulainen vaan muualta muuttanut heidän kiusakseen! Täällä suositaan ensin nuoria, sitten jos on jotain näiltä jäänyt, niin sitten syntyperäinen pitää olla - ei edes koulutukseen pääse (ilmaiskoulutukseen) sielläkin kouluttaja vähän niin kuin naljailee siitä että on heidän vaivoikseen tullut - "syytä itteäs vaan, kun tulit!"
Niin tuosta paikkakunnallisuudesta - eli ennen ainakin pääsi työvoimatoimiston järjestämälle työvoimapoliittiselle kurssille (siis joskus yli parikymmentä vuotta sitten saattoi päästä vaikkapa Joensuusta Lahteen kurssille), mutta onko nykyään sitten ihan yleistä, että ei edes tuolla tavalla ole enää mahdollisuuksia päästä, eli että hakee ihan toiselle puolelle maata vaikkapa kurssille, jos siellä sellainen kiinnostava olis. Saati sitten että jos on asunut jollain paikkakunnalla ja on jo siis kunnassa kirjoilla, niin ei pääse, koska on jostain muuttanut, tai ainakin se muualta muuttaminen on yksi negatiivinen tekijä.
"Ammattitaito ja kokemus tulee vasta kolmantena ja neljäntenä. Ensimmäisinä kulkee nuoruus ja kauneus."
Suurin syy on se, että ammattitaitoinen ja kokenut haluaa myös kunnon korvauksen, eli palkan, työstään.
Nuoret taas tulevat töihin minimipalkalla. Ja heitä on helpompi pompottaa, ja suostuvat mihin tahansa.
Tuo on suurin syy siihen, että ammattitaitoisia ja kokeneita ei palkata.
No, mutta nyt puhut palturia.
Olen omalla alallani ammattitaitoinen ja kokenut. En saa töitä, eikä kyse ole siitä, että palkkavaatimus olisi liian korkea, sillä enhän voi vaatia enempää kuin mitä on sopimusten mukaan maksettava, toki ne kokemusvuosilisät ...
No, sitten on kuitenkin niin, että haen myös muita töitä, en oman alani töitä. Enkä pääse esim. siivoojan tehtäviin. Toki on minulla niistäkin kokemusta jonkin verran. Mutta mistähän syystä en pääse? No, ymmärtääkseni, ja myös joissakin ilmoituksissa jopa kerrotaan, että työ on lähinnä tai siis esimerkiksi opiskelijalle sopivaa....
On myös niin, että nämä työt, joita sinä ehkä tarkoitat, ovat sellaisia, joita ei ole tarkoitettukaan kovin pitkäaikaisiksi, siksi niihin otetaan mieluummin nuori (jota on helppo pompottaa - hah) sillä hän lähtee siitä eteenpäin melko pian (ei siis välttämättä etene siinä työpaikassa, vaan siirtyy muualle) kun taas vanhempi tyyppi haluaa pysyvän paikan..... Eikös vaan. kukas sitä hampurilaispaikassa loppuikäänsä haluaa olla, esim.
Joo... Pompottaa - voi herran pieksut, kyllä ne nuoretkin osaavat puolensa pitää. Ja ainakin tällä palstalla ovat ne nuoret, joille ei kelpaa mikään, ellei palkka lähde kolmesta tonnista. Sehän se on se keskipalkka.
No näköjään myös meitä kolmekymppisiäkin vieroksutaan työmarkkinoilla...varsinkin meitä naisia, ilmeisesti työnantajat luulevat että nainen pamahtaa hetikohta työn aloitettua paksuksi - sitähän kuvitellaan että viimeistään tässä iässä perustavat perheet. Ei ajatella ollenkaan että kaikki eivät sellaista perhe-elämää edes halua...
sain töitä 53v. korkeassa iässä, päivätyö vakipaikka suht'hyvä palkka, nyt olen jo 59v ja edelleen samassa paikassa muutamat yt nähneenä ja taas on tulossa mutta ei pelota.
Näin just.
Kun olin alle 18, olin liian nuori töihin ja koska ei ollut suhteita en saanut mitään, siis mitään, kesätyötä.
Kun olin 18-20, olin taas liian nuori, mutta sitli liian vanha, nimittäin vanha hampurilaispaikkoihin.
Kun olen 30, olen väärän ikäinen, koska työnantaja kuvittelee minun hankkituvan paksuksi. Olen myös liian nuori, elämä vielä edessä, kuten monet rekrytoijat sanovat ja siksi väärä ihminen siihen työhön, mutta toisaalta taas liian vanha.
Kun olen yli 40, olen liian vanha.
Kun olen 50-60, olen vanhaakin vanhempi fossiili.
Aina siis väärän ikäinen.
Otsikon perusteella avasin viestisi mielenkiinnolla. Halusin nähdä mitä ikäryhmää Sinun mielestäsi syrjitään: nuoria (jotka eivät pääse kokemusken puutteen ja asenteiden vuoksi työelämään), vähän vanhempia (joilla on pienet lapset) vai eläkeikää lähestyviä. Ilmeisesti olitkin päätynyt siihen, että syrjinnän kohteena on tosiasiassa suunnilleen vähiten syrjitty ikäluokka. Se jäi kyllä vähän epäselväksi, koska nimesit ensin yli 40 vuotiaat ja jatkoit kertomalla nuorten ongelmista.
Kirje SINULLE aloittaja!
Kuule, minusta on hyvin epäkypsää, että yleistät nuoria tuolla tavalla. Minä olen nuori nainen ja työelämässä, mutta en päässyt nykyiseen työhöni haastattelun kautta vaan työssäoppimisen. Minua siis arvioitiin TYÖNI perusteella. Tokihan siistin näköinen pitää olla (työpaikan mukaan), mutta voin sanoa, että ulkonäöstä ja iästäni on ennemminkin haittaa. Olen miesvaltaisessa työpaikassa ja ikäni/ ulkonäköni ja sukupuoleni takia kollegani pitävät minua epäpätevänä, vaikka tuloksista minua kehuvat niin pomoni kuin asiakkaani, Kohtaan siis IKÄRASISMIA ja olen 18-vuotias.
Lisäksi voin sanoa, että äidilleni, joka on 50-vuotias on tarjottu kahta työpaikkaa parin vuoden aikana, mutta hän ei ole halunnut ottaa paikkoja vastaan vaan elelee mieluummin työttömänä. Hän ei ole siis hakenut ollenkaan työpaikkoja ja hän on 50-vuotias (mm. sihteerin paikkaa). Työpaikkoja on, mutta ei välttämättä heti juuri sinun unelma työtäsi. Palkan eteen joutuu usein opiskelemaan vaikka uudestaankin ja tekemään töitä paljonkin, jos mikä vaan työ ei kelpaa.
Viisas aikuinen hankkii kunnon työpaikan sekä säästön ennen lapsia. Ihmettelen vielä sitä "rahapulaa" en asu rikkaalla seudulla, mutta voin sanoa, että ikäiseni tuhlaavat rahaa ihan jonnin joutavaan, koska rahan arvoa ei opeteta. Olen töissä käyvä (josta tulevat ainoat rahani) ja asun omillani ja pärjään ihan hyvin, vaikka en ole korkeasti koulutettu tai "erikoisroolissa" työpaikallani.
Ei ole helppoa muidenkaan ikäisillä. Työelämässä menestyvät ne jotka SOPEUTUVAT ja osaavat työnsä parhaiten. Tuskin tarvitsee edes mainita esimerkkejä, jotka ovat työelämässä ponnistaneet korkealle, eikä edes pohjalle vaan pohjan ALTA. Vanhoja tekijöitä arvostetaan ja jos joku nuori sattuu menestyvään, ollaan siitä hirveän katkeria.
Pointtini on, että Suomessa ei ole asiat huonosti, joten onko pakko tehdä kärpäsestä härkänen! Ikärasismi ja kaikki muukin rasismi on todellisuutta, jota on aina ollut ja tulee aina olemaan, niin työpaikalla kuin sen ulkopuolellakin ja töitä löytyy (sen hyvin) tekevälle!