Olimme miehen kanssa lähdössä ravintolaan viettämään iltaa. Lapsille olimme saaneet lapsenvahdin. No, sitten siinä 5 kokonaista minuuttia ravintolassa ollessamme mies päätti, että nyt saa riittää ja halusi kotiin. Kovasti yritti kyllä, että minä olisin vielä jäänyt ravintolaan kun siellä halusinkin olla. Mutta mitä tästä voi päätellä, kun mies ei halua olla kanssani edes ravintolassa?
Mitä mieltä tällaisesta?
------
12397
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Aika luuseri äijä! Juuri tulin vaimon kanssa ravintolasta ja olisin jäänyt vielä pidemmäksikin aikaa hänen kanssaan. Tulimme yhdessä, lähdimme yhdessä ja olimme sen verran kuin väsyneempi jaksoi. Tällaiset illat on tärkeitä, koska niissä saa olla toisen kanssa ja pitää hauskaa.
Ehkä miehesi ei vain viihdy ravintoloissa. Ehkä kyse ei ole sinusta. Ei ole muita lääkkeitä kuin puhuminen ja keskustelu, mutta ymmärrän, että moni mies ei osaa sitäkään - paitsi ohjatusti. Jos teidän liitossa on ongelmia, kannattaa mennä vaikka kirkon parisuhdeneuvontaan (ilmainen) juttelemaan yksin tai yhdessä.
Kannattaa lukaista pari hyvää avioliittokirjaakin. Kyllä yhteistä tekemistä on oltava. Joku syy on sille, jos toinen ei halua viettää toisen kanssa aikaa. Asia saattaa vaatia pitkääkin työstöä mutta onnistuessaan se kannattaa todella!
"Ehkä miehesi ei vain viihdy ravintoloissa."
Jos ravintolalla tarkoitetaan juomalaa eikä ruokalaa, minä olen ollut ravintolassa pitkän elämäni aikana kymmenisen kertaa ja inhonnut joka ikistä. Syömässä ravintolassa käyn kyllä useamman kerran joka viikko.
No sitä lapsenvahtia sillä kuitenkin teki mieli.
Sinne sillä oli kiire.
No, ei kuitenkaan kun lapsenvahtina oli miehen äiti, niin ei todellakaan mitään sellaista.
Mies ahdistui, kun olisi pitänyt jotenkin aloittaa keskustelu kanssasi. Veikkaan paniikkihäiriötä uudessa tilanteessa. Ei mitenkään harvinaista.
Ystäväni puhui innoissaan vuoden siitä riemusta, kun pääsivät miehen kanssa kylpylään. Huoneeseen päästyä mies istui tympeissään sängyllä ja tokaisi: "mitä me täällä tehdään. Hänellä ois kotona hommia."
Joten, teidän pitää oppia viihtymään ja nauttimaan yhdessä uusista tilanteista. Olitte kai seurusteluaikanakin kahdestaan ravintolassa, ja otitte drinksut?
Kyllä kumppanin kaa olis hyvä viettää aikaa muuallakin kuin kotona. Rafla on hyvä vaihtoehto, voitte myös mennä jonnekkin tapahtumaan, konserttiin...
tylsää jos ei käy missään ja on kotona vaan
Käyttäisin tilaisuutta hyväkseni ja menisin yksin niin että hippulat vinkuisi.
Oletko ärsyttävä juoppo? Vai miksi hän halusi kotiin?
En tosiaankaan oo mikään juoppo. Harvoin juon mitään. Yhden siiderin olin silloin illalla juonut. Mies vaan halusi yllättäen kotiin vaikka ilta oli vasta aluillaan. Eikä osaa selittää sen kummemmin miksi halusi kotiin, ilmeisesti ei vaan jaksanutkaan olla ravintolassa. Itse olen tosi loukkaantunut tuosta jutusta. Ilmeisesti miestäni ei kiinnosta mun seura enää ainakaan siten että ravintolassa oltaisiin. Kai sitä tässä sitten vaan lasten takia avioliittoa jatketaan.
En kyllä itsekään halua usein ravintolassa käydä, mutta muutama kerta vuodessa olis kiva jossain käydä.
Menkää oikeisiin tansseihin, paljon mukavampaa touhua kuin ravintoloissa kännipäisten öyrästyksen kattelu.
Tuo ravintolatouhu on muutenkin vähän sellaista lipan alta hommaa.
Komppaan "kutosta", muolima on täynnä kaikenlaisia kivoja paikkoja ja tekemistä, muutakin kuin raflat, vaikkei niissä(kään) harvakseltaan käytynä mitään vikaa ole.
Tanssipaikat, elokuvat, teatterit, kylpylähotellit, risteilyt, matkat pidemmällekin ...
Joku muukin keksi paniikin immeisten ilmoilla tai sitten vain siellä viihtymättömyys voi olla syynä. Olipa syy mikä hyvänsä, niin toivottavasti se ei estä sinua menemästä ja tekemästä, toimimasta ja elämästä. Jos ukko ei halua piristettä, niin sinä saat kuitenkin haluta, yksin meneminen ei ole ollenkaan huono vaihtoehto.
Miehesi sai luultavasti ravintolassa paniikkihäiriön. Ehkä hänelle tuli siellä tunne, että kaikki tuijottaa häntä. Itse kun joskus olin noihin paniikkeihin taipuvainen, olisin varmaan käyttäytynyt samalla tavalla.