Olin ennen kaukosuhteessa miehen kanssa, jolla olikin yhtä aikaa toinen tyttöystävä. Hän oli siis ollut tämän naisen kanssa yhdessä ennen kuin itse astuin kuvioihin. Suhteemme aikana hän väitti jättävänsä hänet ja jättikin kerran, puhui kaikkea paskaa hänestä (sanoi, että hän on tylsä ja ruma jne.) ja vakuutti rakastavansa vain minua. En siis tiennyt toisesta naisesta ennen kuin aloimme seurustelemaan.
Mies siis vakuutti olevansa vakavissaan kanssani. Hän tapasi vanhempani ja kävi sukujuhlissa jne. Ehdotteli yhteenmuttamistakin. Mutta samaan aikaan kuitenkin oli myös vähintään yhtä vakavassa suhteessa toisen naisensa kanssa.
Noh, suhde päättyi noin vuoden jälkeen, mutta kaikkeahan siinä ehti tapahtua.
Nyt 2 vuotta myöhemmin, hän ja hänen tyttöystävänsä ovat vieläkin yhdessä ja olen yhä katkera. Vihaan siis tätä entistä miestä. Nykyään olen onnellisessa parisuhteessa, ja yritän olla kantamatta kaunaa, mutta en voi sietää että tämä sika vei neitsyyteni jne.
Säälin tätä naista, jonka kanssa hän yhä on. Hän on mitä luultavimmin yhä täysin tietämätön tästä miesystävänsä puuhailuista ja ties mitä muuta hän on mennyt jälkeeni tekemään. Huomasin tällöin, että hän oli myös patologinen valehtelija (aivan varmasti siis), hän myönsi tämän itsekin. Usein vain koen, että minun pitäisi kertoa tälle naiselle, sillä se mies ei kyllä ansaitse ketään rinnalleen...
Pitäisikö laittaa hänelle vaikka facebookissa viestiä tms? Jätin joskus hänen blogiinsa anonyymin viestin petturimiehestä, mutta hän vastasi siihen epäuskoisena, niin kuin olisin vain hänen onnestaan kateellinen sivullinen...
Hän vaikuttaa mukavalta ihmiseltä, enkä kanna tätä naista kohtaan mitään kaunaa tms. Ahdistaa vaan, että toiset elävät pettäjän kanssa tietämättään asiasta.
Mies siis vakuutti olevansa vakavissaan kanssani. Hän tapasi vanhempani ja kävi sukujuhlissa jne. Ehdotteli yhteenmuttamistakin. Mutta samaan aikaan kuitenkin oli myös vähintään yhtä vakavassa suhteessa toisen naisensa kanssa.
Noh, suhde päättyi noin vuoden jälkeen, mutta kaikkeahan siinä ehti tapahtua.
Nyt 2 vuotta myöhemmin, hän ja hänen tyttöystävänsä ovat vieläkin yhdessä ja olen yhä katkera. Vihaan siis tätä entistä miestä. Nykyään olen onnellisessa parisuhteessa, ja yritän olla kantamatta kaunaa, mutta en voi sietää että tämä sika vei neitsyyteni jne.
Säälin tätä naista, jonka kanssa hän yhä on. Hän on mitä luultavimmin yhä täysin tietämätön tästä miesystävänsä puuhailuista ja ties mitä muuta hän on mennyt jälkeeni tekemään. Huomasin tällöin, että hän oli myös patologinen valehtelija (aivan varmasti siis), hän myönsi tämän itsekin. Usein vain koen, että minun pitäisi kertoa tälle naiselle, sillä se mies ei kyllä ansaitse ketään rinnalleen...
Pitäisikö laittaa hänelle vaikka facebookissa viestiä tms? Jätin joskus hänen blogiinsa anonyymin viestin petturimiehestä, mutta hän vastasi siihen epäuskoisena, niin kuin olisin vain hänen onnestaan kateellinen sivullinen...
Hän vaikuttaa mukavalta ihmiseltä, enkä kanna tätä naista kohtaan mitään kaunaa tms. Ahdistaa vaan, että toiset elävät pettäjän kanssa tietämättään asiasta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
jos mies on tuollainen kuin kuvailit niin kyllä joku käräyttää puolestasi...
Mitäs jos eläisit vain omaa elämääsi tästä eteenpäin etkä murehtisi toisten asioita..? Ei sinua toisen elämä pettäjän kanssa ahdista, vaan pohjimmiltaan se, että sinä jäit skabassa toiseksi.Sinä olet "osasi" tehnyt, anna nyt jo olla, kun kerran sait tältä naiselta vastauksen. Sinua ei kaivata, ymmärsitkö?
Tiesit siis jo suhteenne aikana, että hänellä on toinen nainen, kunnes hän "jätti" tämän toisen? Tiesit, että he olivat olleet yhdessä jo ennen sinun astumista kuvioihin? Silloin et miettinyt toisen naisen, tämän mukavalta tuntuvan naisen tunteita, mutta nyt yhtäkkiä kun itse olet jo hyvässä suhteessa ja vihaat tätä exääsi, niin päätit alkaa potemaan syyllisyyttä itsesi ja exäsi osalta ja sääliä tätä naista...olen samaa mieltä edellisen kanssa, jätä tuo koko aika taaksesi, jatka täysillä omaa elämääsi, välittämättä tästä pariskunnasta. Se on heidän elämänsä, sinulla on sinun ja miehesi elämä. Jos nainen olisi ystäväsi, olisin sitä mieltä, että sinun kuuluu kertoa, mutta kun et edes tunne naista kunnolla, niin anna olla, kyllä se mies edestään jossain vaiheessa löytää, sen minkä taakseen jättää, karma korjaa asian. Sinulla on nyt hyvä elämä, nauti siitä, äläkä kuluta energiaasi tämän miehen vihaamiseen ja heidän miettimiseen, vaan mielummin omaan mieheesi ja teidän hyvinvointiin.
Olen ihan samoilla linjoilla. Minusta häntä kiinnostaa enemmän miehelle kostaminen, kuin sen toisen naisen kohtalo. Miksi se toisen naisen tilanne olisi muka yhtäkkiä alkanut niin kauheasti häiritsemään, kun se ei alunperinkään haitannut suhdetta?
Minusta on rehellisempää myöntää edes itselleen todelliset motiivit, eikä esittää jalompaa kuin mitä oikeasti on.
Itse oon ollut vastaavanlaisessa tilanteessa. Kaukosuhteessa, jossa sitten oli muitakin kuin minä ja hän. Tämä toinen (ellei usempikin!) nainen paljastui vahingossa ja meni kyllä maku. Toinen valehteli päin naamaa rakkaudestaan...yök.
Minä olisin halunnut tietää toisesta naisesta. Rehellisyys ennen kaikkea, vaikka sattuisi. Epätietoisuudess on kauheata elää.
Kerro sille toiselle. Sun ei tartte olla lojaali sille miehelle.
"Kerro sille toiselle"... Joopa joo! Aloittaja tässä on "se toinen" ollut, sekaantunut varattuun mieheen ja sitten alkoi jurppia, kun mies ei halunnutkaan häntä!
Kateelliset ämmät on kamalia!
Minä myös kertoisin. Mitä siinä menetät jos kerrot? Ja kyllä tämä nainen ansaitsee tietää millaisen miehen kanssa elää ja suunnittelee elämäänsä (asuntolainaa, lapsia jne). Minä ainakin haluaisin tietää ja minä ainakin kertoisin. Koska et ole missään tekemisissä kummankaan kanssa, et menetä mitään vaikka kertoisit. Naiseen sattuu hetken, mutta jälkikäteen hän varmasti on kiitollinen, että sai tietää asiasta ennenkuin oli tehnyt loppuelämäänsä koskevia sitoumuksia mieheen esim. hankkimalla lapsia hänen kanssaan.
Kyse on nyt sekä katkeruudesta, kostosta sekä säälistä sitä toista naista kohtaan. Tuntuu kyllä, että koira olisi päässyt veräjästä...Ja kun mietin haluaisinko itse kyseisenä naisena tietää, niin haluaisin.
Ja voin kyllä sanoa, että kyse ei ole kateudesta tai siitä, että olisin "jäänyt skabassa kakkoseksi", sillä mies on perääni anellut jälkeenpäin kun alotin uuden kanssa seurustelemaan. Minä pistin välit poikki, ei hän. En tosin usko, että hän minusta aidosti välitti, mahdollisesti seksin takia vaan, mutta kuitenkin. Ihme syytöksiä täälläkin ladellaan, niinkuin muka tunnettaisiin.
Ainoa syy, miksi en ole häntä vielä paljastanut on se, että koen olevani tilanteen yläpuolella niin kauan kun en mitään tee. Haluaisin vain antaa anteeksi ja antaa olla, mutta en pysty. Enkä tiedä pitäisikö.