Tämä kirjoitus on suunnattu pääasiassa nuorille:
Kun on ollut pidemmän aikaa tiiviissä, suht' terveessä parisuhteessa (etenkin ensimmäinen kunnon seurustelusuhde), kasvaa ihmisenä aika paljon. Kun saa sen läheisen ihmisen huomiota ja ihailua, itsetunto ja -varmuus kasvaa. Ei tule enää sellainen kova tarve esim. tällaisilla keskustelupalstoilla seurata muiden ihmisten mielipiteitä ja hakea keskiarvoja. Kunnon parisuhteen aikana ja jälkeen asioiden tärkeysjärjestys muuttuu, ihminen kyllä kypsyy tosi paljon.
Ja tämä kaikki teksti vaikuttaa tietenkin kaikkien sinkkujen mielestä ihan kliseiseltä ja aika tyhjältä. Ne seurustelevat tai exät ymmärtävät varmasti, mistä puhun. Pystyttekö yhtymään kanssani samaan mielipiteeseen, että jopa monet elokuvakohtauksetkin saavat uusia ja erilaisia merkityksiä (romanttisen suhteen koettua omassa elämässään)?
Minulla on sellainen tyttökaveriporukka, josta osa (minä mukaanlukien) on alkanut seurustelemaan parin vuoden aikana. Toiset taas ovat aina olleet sinkkuja. Olemme kaikki hyvin samanlaisia ja yleisesti elämänarvot ja jutut ovat aina olleet samoja. Nyt on kuitenkin alkanut huomaamaan, että joissain asioissa ollaan kuin varatut vs sinkut. Sinkut ovat jotenkin karkeasti sanottuna "jälkeenjääneitä", toiminnallaan ja arvomaailman suhteen. Enkä heitä siitä tuomitse, sillä tottakai hekin haluaisivat sen itselleen sopivan, ihanan kumppanin, mutta ei sellainen noin vain syliin tipahda. Ja kun nuoria vielä ollaan niin ei voi olettaa, että kaikki olisivat elämänviisaita ja kypsiä. Mutta kyllä se parisuhde vaan kasvattaa ihmistä.
Kun on ollut pidemmän aikaa tiiviissä, suht' terveessä parisuhteessa (etenkin ensimmäinen kunnon seurustelusuhde), kasvaa ihmisenä aika paljon. Kun saa sen läheisen ihmisen huomiota ja ihailua, itsetunto ja -varmuus kasvaa. Ei tule enää sellainen kova tarve esim. tällaisilla keskustelupalstoilla seurata muiden ihmisten mielipiteitä ja hakea keskiarvoja. Kunnon parisuhteen aikana ja jälkeen asioiden tärkeysjärjestys muuttuu, ihminen kyllä kypsyy tosi paljon.
Ja tämä kaikki teksti vaikuttaa tietenkin kaikkien sinkkujen mielestä ihan kliseiseltä ja aika tyhjältä. Ne seurustelevat tai exät ymmärtävät varmasti, mistä puhun. Pystyttekö yhtymään kanssani samaan mielipiteeseen, että jopa monet elokuvakohtauksetkin saavat uusia ja erilaisia merkityksiä (romanttisen suhteen koettua omassa elämässään)?
Minulla on sellainen tyttökaveriporukka, josta osa (minä mukaanlukien) on alkanut seurustelemaan parin vuoden aikana. Toiset taas ovat aina olleet sinkkuja. Olemme kaikki hyvin samanlaisia ja yleisesti elämänarvot ja jutut ovat aina olleet samoja. Nyt on kuitenkin alkanut huomaamaan, että joissain asioissa ollaan kuin varatut vs sinkut. Sinkut ovat jotenkin karkeasti sanottuna "jälkeenjääneitä", toiminnallaan ja arvomaailman suhteen. Enkä heitä siitä tuomitse, sillä tottakai hekin haluaisivat sen itselleen sopivan, ihanan kumppanin, mutta ei sellainen noin vain syliin tipahda. Ja kun nuoria vielä ollaan niin ei voi olettaa, että kaikki olisivat elämänviisaita ja kypsiä. Mutta kyllä se parisuhde vaan kasvattaa ihmistä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Taas se todistettiin miten vakiintuneet katsovat sinkkuja kieroon, kun ovat he vaan niin paljon parempia ihmisiä ja sinkkujen on pakko olla jälkeenjääneitä kun ovat sinkkuja. Tässähän tuntee olonsa jo laittomaksi maahanmuuttajaksi.
Tai paremminkin kehitysvammaisiksi, joita pitää vähän säälien katsoa ja ehkä autellakin asioissa kun eivät ne nyt vaan itse pärjää tai ole samoja eväitä elämään kuin kunnon vakiintuneilla ihmisillä. :D
Paskat! Ei tuo ole mitään 'kasvamista'. Arvot ja ajatusmaailma voi muuttua, mutta ei se ole mitään helvetin kasvamista! Muutos voi olla 'väärään' suuntaan yhtä hyvin kuin 'oikeaan'. Mutta olen huomannut saman ja asia vituttaa suunnattomasti. Esimerkiksi perheellisten vitun mussutus kuinka mahtavia lapset ovat. Mitä vittua!? Jos joku esimerkiksi vihaa lapsia, niin miksi vitussa pitää jauhaa jatkuvasti jotain hevonpaskaa "kyllä se mieli vielä muuttuu" tai "no ehkä arvosi kehittyvät vielä". Eivät parisuhdeihmiset ole yhtään se vitun parempia kuin muutkaan ihmiset. Erilaisia.