Mä tarvitsen kipeästi neuvoja.Ollaan oltu miehen kanssa yhdessä nyt 6vuotta ja naimisiin menossa ens kesänä.Molemmat ollaan 27 vuotiaita.Nyt sain tietää olevani raskaana ja kerroin miehelle (asutaan yhdessä)Hän rupesi panikoimaan ja lähti salamana ovesta.Jäin tyrmistyneenä olohuoneeseemme.Kerroin tämän aamulla hänelle ja mun oli mentävä töihin.MUTTA...kun tulin kotiin...oli kaikki miehen vaatteet ja tärkeät tavarat (dödöt,shampoot,ym)poissa.Ei lappua,ei mitään.Sormus oli nakattuna sohvapöydälle.Kyllähän siinä itku pääsi.Miten tuo pitäisi tulkita?
Onko hän jättänyt minut vai panikoi vaan ja lähti vähäksi aikaa mietiskelemään???Ei vastaa puhelimeen.On poistanut FB tunnuksensa.
Kyllähän tässä alkaa jo epätoivo,suru ja suuttumus laukata päässä hullun lailla
Onko hän jättänyt minut vai panikoi vaan ja lähti vähäksi aikaa mietiskelemään???Ei vastaa puhelimeen.On poistanut FB tunnuksensa.
Kyllähän tässä alkaa jo epätoivo,suru ja suuttumus laukata päässä hullun lailla
Vastaukset 17
Vanhimmat
Hyvä Winona1984.
Meillä oli miehen kanssa pari vuotta sitten aikalailla sama juttu.Kerroin olevani raskaana,mies lähti.Palasi parin päivän päästä ja kertoi että oli tarvinnut miettimisaikaa.Kyllähän minua suututti.Emme olleet kyllä silloin vielä naimisissa tai edes kihloissakaan.Menimme naimisiin pojan synnyttyä.No,saimme ihanan pojan jota mies rakastaa ylikaiken.Odotan toista lastamme.
Mutta.ÄLÄ missään nimessä tee sitä että tekisit abortin.Miehillä on välillä tuo juttu että he panikoivat ja tarvitsevat aikaa.
Jos miehelläs on toinen nainen?Ja yritti jättää sut,nyt nalkissa kun oot paksuna?Meillä tapahtu näin.Kerroin olevani raskaana,mies panikoi lähti meneen.Laittoi viestin (olin kyllä tosi...raivoissani ja heitin hänen tavarat ulos) että oli aikonut jättää mut koska on rakastunut toiseen ja heillä on ollut suhde (tai ovat olleet monituisia kertoja sängyssä)ja mies ajatteli että siitä voisi tulla jotain.Oltiin oltu yhessä 2 vuotta.
Muutin pois paikkakunnalta ja sain ihanan tyttövauvan.Ei ole ikinä nähnyt isäänsä.
Oliko lapsi teillä edes suunniteltu juttu, vai vahinko?
Raskaaksi voi tulla vaikka ehkäisy olisikin "kunnossa". Mikään ei ole sataprosenttisen varmaa. Joten irrelevantti kysymys mielestäni!
Älä eksy väärälle raiteelle ja vie huomiota aloittajan aiheesta. Miehen käytöstä voi "ymmärtää", mutta lopputulos kertoo totuuden.
Tsemppiä aloittajalle!
Miten viedä huomio aloituksen aiheesta, jos asiallisesti kysytään oliko raskaus odotettu vai vahinko?
Ja tottakai, raskaaksi voi tulla vaikka olisi ehkäisy, mutta tuohan nyt ei liity mitenkään taas aiheeseen, että kuka tässä nyt aiheesta yrittää poiketa?
Kysymye esitettiin siinä valossa, että jos raskaus OLISI ollut esimerkiksi vahinko, siinä olisi ollut selitys miehen käytökselle ja ettei hän kestänyt ajatusta lapselle. SEhän voi olla YHÄ selitys toki, että raskaus on hänelle liian kova pala purtavaksi tällä hetkellä.
Jokainen ihminen reagoi eritavalla tälläisiin asioihin ja tämä mies on reagoinut tällä tavalla.
Ei ole miehestä kuulunut.Otin hänen äitiinsäkin yhteyttä,mutta tämä ei paljastanut mitään.Ei,tämä raskaus ei ollut vahinko.Oltiin puhuttu että jos lapsi tulee niin otetaan tottakai vastaan.
Aika ikävää käytöstä äidiltäkin mun mielestä, jos ei paljastanut kerran mitään, vaikka miehes on tuolleen lähtenyt noin vaan!
Toi sormuksen jättäminen on musta epäilyttävää. Eihän ton raskauden nyt ihan NIIN shokkina kuiteskaan pitäis miehelles tulla, jos ootte kerran päättäny ottaa vastuun mahdollisesta lapsesta?
Siis vaikka paniikkiin menisikin. Toivottavasti pyytää sulta anteeksi. :/
Ihan ekaksi opettele lyömään välilyönti välimerkkien jälkeen niin sen jälkeen trollitketjusi menevät paremmin läpi. Sokea Reetakin huomaa, että kolme ensimmäistä viestiä ovat kaikki samalta kirjoittajalta.
Totta, vittiläinen.. MIKSI? Joskus on vaikea ymmärtää näitä. Aika hyvä silti.
Eipä sinun auta kuin odottaa. Jos ei viikoon kuulu mitään niin huonompi homma. Kyllä miehen on pakko jossakin vaiheessa sinuun yhteyttä ottaa. Raskaus sai kai jotkut hälytyskellot soimaan ja meni paniikkiin kun tajusi kuinka se lapsen tulo on sittenkin totta. Onhan tuo törkeää ja loukkaavaa sinua kohtaan tuolla tavalla lähteä sanomatta mitään. Tietää varmasti ettei ole sinullekaan helppoa. No mutta niitä selityksiä odotellessa... pidä itsestäsi huolta.
Sun miehes on pas..kahousu ja velliper..se. ei uskalla ottaa vastuuta elämästä. Kun se nyt teki tolleen niin ei sua edes rakasta ja jos tulee takas niin sulla tulee olemaan tuskainen suhde.
Oi ei...
Veikkaan kanssa, että meni paniikkiin. Mutta mietin kyllä, että vaikka menis paniikkiin, niin ei kai kenenkään kumppanin pitäisi noin pitkän seurusteluajan jälkeen pakata kamppeitaan samantien? Siis mun mielestä olisi ymmärrettävämpää, jos olisi lähtenyt ottamatta tavaroitaan vaikkapa kaverille. :/
Mitenkään sinua kyseenalaistamatta mieleeni juolahti, että onko millään tavalla mahdollista, että mies olisi ymmärtänyt nuo "tulee jos on tullakseen" -puheet jotenkin toisin?
Kerrothan sitten, kuinka asia ratkesi! :(
Voi herran jestas mikä reaktio aikuiselta ihmiseltä! Voisin kuvitella, että teinipoika toimisi noin, mutta että melkein 3-kymppinen mies! Eipä tainnut lapsi olla vielä hänen suunnitelmissaan, kun kerta noin pahanpäiväisesti säikähti. Mutta oli miten oli, en voi ymmärtää tuollaista katoamista, todella lapsellinen reaktio! Ihan kuin tuolla tavalla voisi välttyä isän velvollisuuksilta... Jos oma mieheni reagoisi raskauteeni noin, niin miettisin kyllä kaksi kertaa, että rakastaako hän minua oikeasti ja onko hän sitoutunut yhteiseen tulevaisuuteen minun kanssani.
Kerroitko miehen äidille, että olet raskaana ja mies sen takia lähti? Jos et, niin kerro ihmeessä. Jos äiti luulee, että teillä on joku riita tms. meneillään, ei ehkä halua puuttua asiaan, mutta luulen, että jos kuulee raskaudesta, saattaisi hyvinkin vähän puhutella poikaansa. Tiedän kyllä, että jos oma mieheni noin tekisi (mitä en kyllä pelkää, mutta ethän varmaan sinäkään sitä voinut aavistaa) niin saisi kyllä omilta vanhemmiltaan kovanluokan läksytyksen.
Hyvältähän tuo ei kyllä vaikuta. Kun on kerran sormus jätetty ja tavarat viety. Ei tuollaista yleensä ihan hetken mielijohteesta tehdä vaikka kuinka olisi järkyttynyt. Enkä kyllä tiedä, miten miehen voisin takaisin ottaa sen jälkeen kun on ollut valmis jättämään vaikka ollaan melkein naimisissa ja lapsi tulossa... No, toivotaan parasta, pelätään pahinta. Kerrohan miten käy.
Näinköhän on puhuttu, että lapsi saa tulla jos on tullakseen..? Kysyn vaan sen vuoksi, että nainen monesti haluaa ymmärtää asian olevan juuri noin kun taas mies tarkoittaa jotain ihan muuta.
Miehellä on tuolloin oikeus käyttää itse ehkäisyä, jos todellakaan ei halua tyttöystävän tulevan raskaaksi.
Sitten olet sinä ja vauva ja etsit jonkin uuden kivan miehen...
Minäkin jäin yksin raskausaikana ja ihanan pikkuisen sain ja hänestä olen miehelle kiitollinen. Nyt on uusi mies, johon lapseni on kiintynyt kuin omaan isään.