Mitenkä miehet, kun tapaatte tytön jonka kanssa teillä on jonkinlaista viatonta "peliä" tai juttelette jossain niin jäättekö haikailemaan ikinä tytön perään? Siis ajattelette että olisipa jotain enemmän tapahtunut tai olipa mukava tyttö... ?
Haikaileeko miehet ?
dreaM
162780
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
kyllä minä ainakin jään.joskus tuntuu että olisi voinut jutella enemmänkin.
ja moneen kertaan
Oikean henkilön nähdessäni toivon että hetki kestäisi ikuisesti, vaikka kyse onkin yleensä työasioista.
Olipa mukava tyttö?
Tuota.. omassa "haikailuasteikossani" (yhdestä kymmeneen) tuo sijoittuisi jonnekin ykkösen tienoille.
Juuri nyt mittari väpättää kyllä erään "tapauksen" vuoksi lähempänä sitä kymppiä, mikä alkaa olla jo terveydelle vaarallinen tila (tyyliin, pää pyörryksissä päin punaisia ja suoraan bussin alle). Argh!!
aina jää jokin mieleen pyörimään kun naisesta eroaa. Yleisimmin miettii, kuinka olisi voinut tehdä sen fyysisen lähestymisen. Kun en oikein tohdi säikyttää naista tekemällä mitään tyhmää liian aikaisin! Kuinka lähestyä (ujoa) naista, joka odottaa miehen tekevän aloitteen? Pitäisikö jo hyvissä ajoin treffeillä tarttua kädestä ja osoittaa halua kosketukseen? Jotta näin ei treffien lopussa saatilla olisi enää niin pitkä matka halaukseen tai jopa suuteluun? Entä jos näkee naisen aivan sattumalta? Silloin ei liene viisasta muuta kuin osoittaa vain nauttivansa seurasta? Kuinka te naiset tämän koette? entä miehet, kuinka olette toimineet? Tää pitää varmaan laittaa myös tuonne treffi-palstalle ;)
Itse olen huono tekemään aloitteita, mutta annan siihen kokoajan tilaisuuksia (jos miehestä pidän..), joten vaikka tapaisi ihan sattumalta jossain ja juttelisi vähän pidempään niin itse ainakin odotan jotain pientä kosketusta tai jotain.. Ja minä en ainakaan ikinä pane pahakseni jos joku mies soittaisi perään tai lähettäisi viestiä, vaikka oltaisiin tavattu sattumalta vain kerran! Itse en kehtaa jälkeenpäin yhteyttä ottaa, koska mielestäni miehet ei kiinnostu naisista niin helposti kuin toisinpäin, tai sitten olen vaan väärässä koska en ole ikinä ollut mies... :) Riippuu varmaan ihmisestäkin..
Miehet saisivat rohkeammin ottaa läheisyyttä, mutta ei liikaa, tuntuu että on pelkästään kahdenlaisia miehiä, niitä jotka tunkevat kättä housuihin vaikka huutaisi vastaan ja sitten taas niitä jotka eivät uskalla edes istua liian lähellä ja katsovat vain houkuttelevasti silmiin mutta mitään ei tapahdu.. Argh !
Voisi se nainenkin edes joskus aloitteen tehdä. Tässähän se ongelma onkin: meidänlaisemme miehet ja naiset eivät koskaan kohtaa, kun kumpikaan ei tee mitään. Turhauttavaa!
Ihan totta. Seuraavan kerran kun tapaan miehen kenestä kiinnostun teen aloitteen..:)
Muttakun äh miten voi joku asia olla niin vtun iso ongelma jos molemmat kerran on kiinnostuneita, minusta ainakin tuntuisi kivemmalle kun mies lähestyisi, jotta tietäisin että mies on varmasti kiinnostunut, kun jos itse lähestyn tuntuu että mies ei vaan osaa siirtyä kauemmaksi..!
Itselläni ei tosin tuota jälkimmäistä ongelmaa miehenä ole, vaikka voin kuvitella kyllä että sekään ei ole ollenkaan mukavaa. Ujot miehet tosin varmaan ainakin harvemmin ovat sellaisia. Minusta ainakin tuntuu, että juuri ujoista naisista voisin löytää sen oikean kun itse olen ujo, mutta...siinä on se 'kumpikaan ei tee mitään' -ongelma. Pakko sitä on kai vain joskus yrittää, kun rohkeutta löytyy. Kyllähän sitä tietysti alkoholilla saisi 'rohkeutta', mutta muuten hommasta ei tulisi mitään...enkä ehkä muutenkaan halua baarissa yrittää silloin kun niissä käyn.
Olisi se kiva lähestyä, mutta tuossa kiinnostavuudessa se juju onkin. En minä ainakaan pelkällä silmäpelillä osaa sanoa, onko toinen kiinnostunut vai ei. Ja jos päättelen (ehkä virheellisesti) että ei, niin en sitten uskalla tehdä mitään. Sama pätee tietysti muuhunkin kuin silmäpeliin, mutta voit kuvitella että kun haluaa olla melko varma ennenkuin uskaltaa tehdä mitään, niin tilaisuuksiakaan ei tule kuin todella harvoin.
Kyllä minä mielelläni olisin se aloitteentekijä, mutta tämä perhanan ujous...
Minusta usein tuntuu että jos teen aloitteen tai toistuvasti osoitan mielenkiintoa päämääränä rohkaista kovin ujoa vastapuolta niin teen asiat silloin liian helpoksi = olen tyrkky?!
Ajatteleeko miehet samoin? Vai onko se AINA vain plussaa jos nainen pistää asiat liikkeelle...
Miten on, kertokaa miehet!
...se on miehillä. Tyrkyn sijasta häntä kutsutaan sitten vain epätoivoiseksi.
Ei mutta, jos nainen tahi mies pistää asiat liikkeelle aidosta kiinnostuksesta toista kohtaan (enkä tarkoita nyt pelkkää seksinnälkää), niin siinä ainakin on aloitteen tekeminen *aina* plussaa.
Minusta tuntuu että jos alan liikaa yrittämään niin mies leimaa heti epätoivoiseksi eikä sitten ainakaan ole kiinnostunut, se on varmasti perimmäinen syy miksi jätän aloitteen tekemisen miehelle, vaikka en sinänsä niin ujo ole, vähän vaikea ihminen sitten kai vaan...
Kun ne motiivit on niin vaikea erottaa että millä tavalla on kiinnostunut
Ehkä joku urheilullinen ja komea tyyppi saattaisi tulkitakin tuon epätoivoisuudeksi, mutta en minä ainakaan.
Mut joo, ollaan kaikki vaikeita ja pysytään yksin...
Kyllä näinkin joskus käy. Ei toki kaikkien kanssa :)
varsinkin kun olen vielä luonteeltani unelmoija...
Nainen on kuin 7 ratikka, kun yksi jää takse, vartin päästä tulee uusi