Jos oikeasti rakastaa?
Ei kai kukaan voi oikeasti rakastaa viikon tai kahden tapailun jälkeen? Ihastuminen voi syntyä lyhyessä ajassa ja johtaa kasvavaan kiintymykseen. -Aikanaan siitä voi sitten hiljalleen hauduttamalla syntyä rakkautta.
"Kun siinä kaikessa löytää yhteyden, tunteen ja kaksi samanlaista kohtaa niin, ettei jää varjoakaan, se on rakkautta".
Ei viikossa tai kahdessa opi tuntemaan toisesta muuta kuin pintaraapaisun verran.
Jos joku kertoisi rakastavansa viikon tai kahden tapailun jälkeen, niin tapailut loppuisivat kyllä siihen. Tulkitsisin sen jonkinlaiseksi epätoivoksi tai kyvyttömyydeksi tulkita tai ymmärtää omia tuntemuksiaan, sisintään.
Toinen hyvä oli pihtaaminen, eli kyllä seksin perään vonkujat lähtevät, kun ei ainakaan 3 kuukauteen saa.
Tuolta toiselata palstalta lainattua, mutta tosi hyviä ohejita.
Ei kai kukaan voi oikeasti rakastaa viikon tai kahden tapailun jälkeen? Ihastuminen voi syntyä lyhyessä ajassa ja johtaa kasvavaan kiintymykseen. -Aikanaan siitä voi sitten hiljalleen hauduttamalla syntyä rakkautta.
"Kun siinä kaikessa löytää yhteyden, tunteen ja kaksi samanlaista kohtaa niin, ettei jää varjoakaan, se on rakkautta".
Ei viikossa tai kahdessa opi tuntemaan toisesta muuta kuin pintaraapaisun verran.
Jos joku kertoisi rakastavansa viikon tai kahden tapailun jälkeen, niin tapailut loppuisivat kyllä siihen. Tulkitsisin sen jonkinlaiseksi epätoivoksi tai kyvyttömyydeksi tulkita tai ymmärtää omia tuntemuksiaan, sisintään.
Toinen hyvä oli pihtaaminen, eli kyllä seksin perään vonkujat lähtevät, kun ei ainakaan 3 kuukauteen saa.
Tuolta toiselata palstalta lainattua, mutta tosi hyviä ohejita.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Uskon rakkauteen ensisilmäyksellä koska olen rakastanut lapsiani siitä asti kun heidät nostettiin rintani päälle synnytyksen jälkeen. Tuo on oikeaa rakkauuta ensisilmyksestä lähtein.
Ruotsin kuningas on monet kerrat kertonut siitä silmänräpäyksestä jolloin oli nähnyt Sylvian. Hän oli heti päättänyt haluavansa tuon naisen. Nin hän päätti saada tuon naisen ei kukaan rakastu hetkessä.
Rakkautta ensi silmäyksellä on vain äidin ja lpsen kesken.
Minä rakastin lapsiani jo ennen heidän ensimmäisiä sydänlyöntejä.
Minä rakastuin heidän isäänsä 1/100sekan vaudilla, se rakastuminen kesti toisen kuolemaan asti.
Toinen 1/100sekan rakastuminen 30 vuoden jälkeen nykyiseen mieheeni.
Välissä hyviä mieheiä tarjolla, mutta ei rakkautta ensisilmäyksellä, enemmän toverillista käyskentelyä. Ei mitään ihmeempää.
Kyllä rakastua voi ensi silmäykselläkin, ainakin suurin piirtein näin..varsinkin jos on tavattu netissä ja tietää toisesta etukäteen paljonkin..mutta myös silloin kun tapaa ihan sattumalta ekan kerran vaikka ravintolassa. Sen, että rakastui ihan oikeasti, tosin tietää vasta kun alkuihastus on haihtunut, jos vielä parin vuoden päästäkin tuntuu, että kaipaa toista joka päivä, vaikka ei ole pariin vuoteen nähnyt, niin kyllä se vaan rakkautta voi hyvinkin olla..tosin jollekin se on vaan riippuvuutta tai neuroosi. Elämä vaan on kumma asia.. kaikki eivät rakastu samalla lailla, tai jotkut eivät uskalla tai osaa rakastua ollenkaan tai ainakaan toista kertaa, jos ekalla kerralla saivat kunnolla korvilleen.
No ettepä paljon tarvitse tietää, ravintolassa ensisilmäyksellä.
Kyllä sulla nauraa harakatkin katolla.
Se on sitten sika säkissä, miten saat sian pois, kun huomaat tehneesi lehmänkaupat.
olen rakastunut exääni ensi silmäyksellä ja rakastan häntä vieläkin mutta eri tavalla.
No siinä on kyllä puurot ja vellit sekaisin, jos alkaa puhua about samaan hengen vetoon rakastamisesta kun on tutustunut toiseen.
Ihastua ja sitä myöden rakastua voi hyvinkin lyhyessä ajassa, mutta rakastamiseen kummastakin on matkaa. Ei kukaan tunne toista viikon-parin jälkeen vielä niin läpikotaisin - ei, vaikka miten olisi esim netissä "seurusteltu" sitä ennen ja vaihdettu ajatuksia ja omia historiatietoja - että voisi todella rakastaa.
Rakastuneena näkee toisen vaalean punaisten lasien läpi, ainakin osittain... Kun rakastaa, on jo huomannut, että toisessa immeisessä on omat erityisominaisuutensa, muttei kuitenkaan mitään sellaista, minkä kanssa ei voisi elää.
Toisen kotitapoja ei opita parissa viikossa, ei parissa kuukaudessa, eikä aina edes parissa vuodessa.
Ihminen netissä tai baarissa on aivan eri ihminen kuin todellisessa arjessa.
Arki tulee kun baari-ilta loppuu.
Et tunne hänen taustaansa, varsinkaan sitä osaa jota häne iytse halöua kertao, vain pitkän ajan seurustella ja oppimalla tuntemaan hänen kavereitaan sinulle pikkuhiljaa palstuu sekin puoli.
Sitten on vielävarsin tärkeä asia, miten tämä ihminen hoitaa asiansa, onko jo ulosottomies pitkän listan kanssa jonossa. Silloin se arki tuntuu aika ahtaalta, vaikka siellä ei salasuhdetta olekaan.
Saatikka sitten työpaikoissa pysyminen, onko luuseri.
Mitkä ovat harrastukset, entä päihteiden käyttö.
Samoin hänen tulisi ottaa selvän sinun asiositasi, näillä onkin suuri merkitys sen eelämän onnistumiseen ja onhan se hyvä jos keskustelu luistaa kaikista asioista, tähän pystyy luottamaan. Ja vasta sitten sillä sekilläkin on osansa, sujuuko sekin.
Eli tarvitaan aikaa, aina tarvitaan olla selvillä kenen kanssa ollaan ja kenen kanssa ei sovi yhteen omat elämän arvot. Saatikka jos on peräti jo tuhonnut elämäänsä monella tapaa.
ei kovin hyvältä sekään näytä jos toisella on jo entisiä suhteita monia ja lapsia monista suhteista, silloin ei kannata jatkaa, sillä sitkuja vain hankkii itselleen.