TOTUUS KERROTTU ALLA, LYHYENÄ VERSIONA, OLKAA HYVÄT:
Menen työpaikalle klo: 08.00, puhun esimiehelleni viisaita aina kuin on mahdollista, annan ymmärtää että olen tehokas, tuottava, oma-aloitteinen osaston päällikkö jotta saan aina haluamani, eli lisää palkkaa ja arvostusta. Todellisuudessa en välitä paskaakaan miten homma menee kunhan palkka juoksee.
Lopetan työt klo: 16.00 ja jos ei huvita lähden aikaisemmin kun on muka jotain tärkeätä henkilökohtaista menoa.
Väitän että näitä tyyppejä löytyy perkeleesti (itseni lisäksi) tästä maasta!.
Menen työpaikalle klo: 08.00, puhun esimiehelleni viisaita aina kuin on mahdollista, annan ymmärtää että olen tehokas, tuottava, oma-aloitteinen osaston päällikkö jotta saan aina haluamani, eli lisää palkkaa ja arvostusta. Todellisuudessa en välitä paskaakaan miten homma menee kunhan palkka juoksee.
Lopetan työt klo: 16.00 ja jos ei huvita lähden aikaisemmin kun on muka jotain tärkeätä henkilökohtaista menoa.
Väitän että näitä tyyppejä löytyy perkeleesti (itseni lisäksi) tästä maasta!.
Vastaukset 8
Vanhimmat
meidän pomon tehokas työaika on 8-16.00 teoriassa.käytännössä se tulee 9:n pintaan
ja lähtee 13-16:sta välillä.pekkasia se
pitelee 20-30/vuosi.ja ennen kaikkea repii hyvää liksaa.kyllä duunaria rokotetaan taas.
itsekin olen tollanen.ei viitti ottaa töistä mitää stressii...ei kyl kiinnosta muu kuin et rahaa tulee,tietysti hoidan työni hyvin ettei potkuja tuu.ihmetyttää töissä sellaset jotka jaksaa hermoilla joka asiasta vaikkei oo edes oma firma....
Eiköhän se suurimmalle osalle ihmisistä ole palkkapäivä se paras päivä ja työ välttämätön paha, jolla kustannetaan muu elämä. En minä ainakaan tunne ketään, joka haluaisi jatkaa työntekoaan jos ei rahan puolesta olisi pakko. Tietysti pitää antaa ymmärtää, että on tehokas jne. ja työt pitää hoitaa sillä tavalla, että ei tule pahemmin sanomista, kuka pöljä nyt rehellisesti sanoisi miten tärkeää työ on. Mutta harvempi pitää työtä elämän tärkeimpänä asiana. Yrittäjät ja työnarkkarit on sitten oma lukunsa...
Miten olis?
Jokseenkin noin, mutta roolina on asiantuntija.
Yleensä vastaan selkeästi ja ytimekkäästi, mutta toisinaan kiusoittelen esimiehiä.
Esimiehet kyselee kaikenlaista ja vastaan niin kattavasti etteivät he oikeastaan enää ymmärrä edes mistä on kysymys. Palkkaa olen aina saanut lisää kun olen pyytänyt. Kieltämättä oma spesiaali alani on kyllä hyvin hanskassakin.
Itse olen tehnyt varsin hyvän uranousun. Olen hiukan yli kolmekymppinen ja työskentelen tällä hetkellä johtaja-tittelillä isohkossa yksikössä. Myönnän että on ollut tuuriakin urakehityksessä, mutta aika olennainen osa "kehitystäni" jo kouluajoista on ollut se, että osaan taitavasti näytellä tietävää, ahkeraa ja eteenpäinpyrkivää. Supliikkia löytyy ja lisäksi osaan heittää fiksun kuuloista kommenttia asiaan kuin asiaan vaikken ymmärtäisi siitä juuri mitään ja sitten delegoida hommien hoitamisen alaisille. Oikeasti minua ei työnteko kiinnosta pätkän vertaa. Toivon vain että tulisi iso lottovoitto tai jotain, niin lopettaisin työnteon välittömästi ja alkaisin oloneuvokseksi. Tavoitteeni on, että voin sitten 50-vuotispäivilläni ilmoittaa, että jään tästä juhlien jälkeen ammattimaiseksi mökkeilijäksi ja että en edes pieraise enää töihin päin. Työnteko on perseestä, mutta kun en ole syntynyt kultalusikka suussa, on itse luotava oma varallisuus ja siten tehtävä jokunen vuosikymmen myös hommia.
Olen vasta aloitetellut työuraani vaikka olen jo 30 ja käyn kyllä mielelläni töissä. Ajatus kotona makaamisesta kauhistuttaa. Mutta haluan tehdä sitä työtä mistä tykkään, valitettavasti nykyinen työni ei ole sitä mitä haluan, mutta rahan edestä on pakko tehdä. Opintolaina painaa päälle, tää on pakkopullaa!! Kauanko tätä sitten jaksaa, ennenkuin pää pimahtaa en tiedä..
työn sisällöllä ei juuri ole merkitystä, kunha itse etenee.