Olen itse maksanut autoni velan ja auto on nimissäni.Voiko entinen vaimoni vaatia erossa autostani käyvästä hinnasta itselleen puolet?pitääkö minun suostua tähän?
Kuuluko nimissäni oleva auto jaettavaan omaisuuteen avioerossa
Kalle Jyväskylä
89157
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kuuluu tietty, kaikki kuuluu jollei teillä ole avioehtoa.
Voi vaatia
pitää suostua jos haluatte sopuisan osituksen.
Voihan sitä vaatia mutta jos sinulla on kuitit tai jonkinlainen kirjanpito että oelt itse sen maksanut niin ei se jakoon mene ja älä anna periksi ja niin edelleen. Omaisuusa menee jakoon erossa että kummankin omaisuus lasketaan ja siitä vähennetään velat ja kummalle jää enemmän nettovarallisuutta maksaa toiselle tasinkoa. Yritä saada niin että se omaisuus mikä on yhteisomistuksessa eli kummankin nimissä menee jakoon ja tämän takia kannattaa olla avoliitossa niin ei tartte turhista ex maksaa ja niin edelleen.
Tää on kyllä niin joutavanpäiväinen neuvo, ettei oo tosikaan!
No yrittää sopii esitellä kuitteja ja "kirjanpitoa"... Jokin aika sitten olin exän kanssa juristin luona tekemässä ositussopparia - meillä täysi yhteisymmärrys asiasta eli yhdessä omistamamme okt:n omistussuhteen muutos oli se, jonka vuoksi juristia tarvittiin. Miekkonen totesi, että mukava homma, että jotkut osavat sopia asiansa näin sopuisasti ilman, että yritetään nylkeä toiselta viimeinenkin lantti. Katsoi sitten ikkunasta pihalle ja tiedusteli, että entäs autot. Naureskelin, että no haluaisitko itse "tuosta" puolikkaan omaa autoani osoittaen..? Exälläni suht paljon tuoreempi menopeli, jonka puolikasta ei tullut pieneen mieleenkään hinkua. Joka tapauksessa juristi totesi, että laitetaanpa nuokin soppariin mukaan kera toteamuksen, että osituksessa on sovittu kummankin pitävän omat autonsa eikä vaateita puoleen tai toiseen ole. On kuulemma tullut vastaan tapauksia, että jälkeenpäin aletaan ex-puolison autosta osuutta vaatia...
Eli aloittajalle: voit oikeastaan vain toivoa, että exäsi unhottaa autoasian autuaasti... Ja lopullisesti, jollei teillä ole sopparissa mainintaa asiasta.
ai niin, juu....
Tätä tasoa ovat neuvosi ja joutavat lennossa deletettäviksi.
Jos on yksin sun nimissä, niin on kokonaan sinun. Erossa lasketaan auton arvo avio-oikeuden alaiseksi omaisuudeksi. Aviopuolisoiden avio-oikeuden alaiset omaisuudet ynnätään velat vähennetään ja loppusumma jaetaan kahtia.
Omaisuutta tasataan niin että kummallakin on tasaamisen jälkeen tuo kahtiajakosumma.
Akka voi tietysti autoa vaatia, mutta sinulla ei ole mitään velvollisuutta autoa antaa. Akalla ei ole oikeutta sinun nimissäsi 100% olevaan autoon!
Ja toisin päin myös. Sinä et voi saada vaimon omistamaa "picassoa" erossa itsellesi jos vaimo ei sitä halua sinulle luovuttaa. Toki se taulu on laskettu jaettavaan summaan.
Se jolla on enemmän kuin kahtiajakosumma luovuttaa omaisuutta. Luovuttaja päättää yksin mitä luovuttaa, eikä vastaanottaja voi poimia rusinoita potista.
Esim. Omistat vanhan ja ruosteisen auton, jonka arvoksi on vaimo määrännyt 10000€ ja uuden kauppakassin jonka arvo on 10000€. Sinä olet velkasi maksanut.
Akka on tuhlannut joka sentin ja omistaa vain pikavippejä 10000 € taulun edestä.
Tällöin omaisuutta on 30000 ja velkaa 10000. Yhteensä tekee siis 20000. Puolet tästä on 10000€. Vaimo voi toki haluta(vaatia) tasinkona kauppakassia, mutta sinulla ei ole mitään pakkoa sitä tälle antaa. Jotakin 10000€ arvoista kuitenkin joudut luovuttamaan tasingoksi. Voit luovuttaa akan ylihinnoitteleman ruosteläjän (arvo laskelmassa 10000€). Vaikka akka siitä kieltäytyisi, niin hän sen saa, jos sinä niin päätät. Toinen mahdollisuus on että menet pankkiin ja otat 10000:n lainan ja annat 10000€ rahaa, mutta tämä ei ole pakollinen mahdollisuus, jos haluat sen ruosteläjän luovuttaa.
Luovutus kannattaa aina tehdä todistajien läsnäollessa ja kirjallisin dokumentein myös samalla. Tämä siksi, jos kunta hinaa hylätyn kiesin purkaamoon, niin lasku hinauksesta ei tule sitten sinulle.
Tästä opiksi: Neuvotelkaa ensin arvot kaikelle omaisuudelle. Eli omaisuuden arvoista tehdään ensin sopimus (nimet alle). Ositus sopimus tehdään vasta sen jälkeen kun on selvitetty paljonko omaisuutta siirretään. Sitten on aika ilmoittaa mitä luovutetaan. Kieroilijat (lakimiehet osaa tän) usein koplaa nämä vaiheet yhteen jotta voidaan vedättää miehelle arvokkaan omaisuuden arvon tuplaksi. Tällöin kysytään ensin mitä olisit valmis luovuttamaan, siinä vaiheessa kannattaa sanoa että kaikki kelpaa luovutettavaksi.
Esim. erehdyin sanomaan osituksessa että eräs tontti jää minulle. Tontti oli yksin minun nimissä. Olin ostanut sen 20000€:lla 8 vuotta aikaisemmin. Tontista pyydettiin ostotarjouksia. Paras ostotarjous oli 26000€. Esitin tuota 26000€ käyväksi hinnaksi, koska se summa oli tarjottu. Koska en kuitenkaan myynyt, niin lakimies laittoi 50000€ tontin arvoksi. Jos en olisi missään maininnut, että en tuosta tontista tule luopumaan, niin tuo 26000€ oisi tullut ositukseen 50000€ sijasta.
Lyhyesti voi ja on oikeutettu siihen. Avioehdolla voi suojata omaisuutta ositukselta, muuten kaikki aivoliitossa hankittu menee puoliksi. Itselläni tulee ositusriita eteen heti kun huoltajuusasiat on käsitelty oikeudessa. Auto on yhteisomistuksessa, enkä kuulemma omista siitäään mitään. Avioehto suojaa ennen avioliittoa hankitun henkilökohtaisen omaisuuden muttei muuta, eikä ex-vaimo suostu ositusta tekemään. Jos ositus ei muuten tapahdu, etsin asianajajan ja pyydän käräjäoikeutta määräämään hänet pesänjakajaksi. Tällöin ei voi ex-eukko edes napista ja joutuu maksamaan puolet palkkiosta.
On kyllä aivan luokattomia neuvoja täällä. Jokikinen on lähes täyttä skeidaa.
Alkuperäiselle kysyjälle: olette siis ositusta tekemässä?
".Voiko entinen vaimoni vaatia erossa autostani käyvästä hinnasta itselleen puolet?"
No se vähän riippuu siitä, paljonko teilla kummallakin on nettovarallisuutta. Jos sinulla on auto ja vaimo on PA, niin sitten menee noin. Jos vaimo taas on sinua rikkaampi, esimerkiksi hänellä on oma velaton asunto ja sinulla pelkkä auto, niin siinä tapauksessa sinä olet saamapuolella.
Lyhyesti ja yksinkertaissesti: Ositusta tehdessä kummankin varat ja velat lasketaan yhteen ja sitten jaetaan kahdella (jos on pelkkää velkaa, niin sitä ei lasketa miinukseksi vaan se on sitten nolla). Jos toisen nimissä on enemmän omaisuutta kuin toisen, rikkaampi maksaa tasinkoa niin paljon, että päästään tuohon lukuun.
http://www.lakiopas.com/lakitietoa/ositus/
Hankitun selvityksen perusteella voidaan laatia osituslaskelma, jossa selvitetään kummankin puolison netto-omaisuuden (varat – velat) arvo ja lasketaan ne yhteen. Jakamalla puolisoiden koko netto-omaisuuden arvo puoliksi saadaan selville puolisoille jaon lopputuloksena tulevan omaisuuden arvo. Tämän laskennallisen vaiheen jälkeen jaettava omaisuus jaetaan tosiasiallisesti puolisoiden kesken. Enemmän omistava puoliso on velvollinen suorittamaan ns. tasinkoa vähemmän omistavalle puolisolle siten, että jaon lopputuloksena kumpikin puolisoista saa arvomääräisesti yhtä paljon omaisuutta. Tasinkoa luovuttava puoliso voi lähtökohtaisesti päättää, mitä omaisuutta hän antaa vähemmän omistavalle puolisolle tai maksaako hän tasingon rahana.
Vaimon omaisuus 20 000 € / Vaimon velat 10 000 € = Netto-säästö 10 000 €
Miehen omaisuus 40 000 € / Miehen velat 20 000 € = Netto-säästö 20 000 €
Puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöt yhteensä 30 000 € josta kummankin puolison tulisi saada puolet (ns. avio-osat) 15 000 €
Enemmän omistava mies suorittaa vaimolle tasinkoa (20 000-15 000) 5 000 €, jolloin kumpikin puolisoista saa lopulta yhtä paljon omaisuutta eli 15 000 €.
Ositukseen autosi käypä hinta lasketaan mukaan, kuten kaikki muukin omaisuutesi (sekä tietty myös ex-vaimon). Ellei siis toisin pystytä sopimaan.